Kohti eläinkokeetonta maailmaa? Pesuaineiden eläinkokeet kielletään pian EU:ssa
Euroopan parlamentti vahvisti vuoden alussa, että kodin puhdistusaineiden takia tehtävät eläinkokeet kielletään EU:n pesuaineasetuksen muutosten yhteydessä. Sen myötä eläinkokeet kielletään sekä kotitalous- että teollisuuspesuaineiden kehittämisessä ja turvallisuustutkimuksessa. Kielto tulee voimaan heinäkuussa 2029.
Eläinkokeettomat puhdistusaineet tunnistaa Leaping Bunny -logosta. Samasta logosta tunnistaa myös eläinkokeettoman kosmetiikan.
Toistaiseksi suurin osa pesuaineista testataan eläinkokeilla. Puhdistusaineiden testeissä käytetään muun muassa hamstereita, rottia ja hiiriä. EU:ssa käytetään turvallisuus- ja myrkyllisyyskokeissa myös muita eläinlajeja, kuten koiria ja kädellisiä eläimiä.
Moni eläinsuojelujärjestö suhtautuu asetukseen hivenen skeptisesti. Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila pitää EU:n päätöstä kieltää kodin kemikaalien takia tehtävät eläinkokeet luonnollisesti hyvänä uutisena. Uotilan mukaan puhdistusaineiden eläinkoekiellosta on kuitenkin tulossa valuvikainen.
– Jos jotain kemikaalia käytetään enemmän johonkin muuhun tarkoitukseen kuin kodin kemikaaleihin, REACH-asetus voi vaatia eläinkokeet. Mutta jokainen kielto vie kohti sitä EU-tavoitetta, että eläinkokeet lakkautettaisiin kokonaan.
– Tämä ohjaa teollisuutta kehittämään lisää eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä, tuotteiden turvallisuushan pitää aina varmistaa. Kun jokin ala lähtee kehittämään uusia menetelmiä, ainahan ne leviävät myös sen alan ulkopuolelle, mikä edistää eläinkokeiden vähentämistä.
Mallia Iso-Britanniasta?
EU:n eläinkoetoimintaa säätelevään direktiiviin on kirjattu tavoite korvata eläinkokeet kokonaan vaihtoehtoisilla menetelmillä. Toistaiseksi EU ei ole onnistunut edes eläinkokeiden vähentämisessä. Komission viimeisimmät tilastot paljastavat, että vuonna 2023 EU:ssa ja Norjassa tehdyissä eläinkokeissa käytettiin yhteensä 9,1 miljoonaa eläintä. Vuodesta 2022 määrä kasvoi kolmella prosentilla.
Uotila näkee EU:n pyrkimyksissä paljon hyvää, mutta niiden vaikutukset ovat hitaita, sillä ainakin toistaiseksi unionilta puuttuu selkeä suunnitelma, aikataulu ja tavoitteet eläinkokeista luopumiseksi.
– Hyviäkin merkkejä on, kuten EU-komission keväällä julkaisema tiekartta turvallisuustutkimuksen eläinkokeiden lopettamiseksi.
Uotilan mielestä EU:n pitäisi ottaa mallia Isosta-Britanniasta, jossa maan hallitus julkaisi viime vuoden lopulla toimenpiteet seuraavan viiden vuoden ajalle eläinkokeiden lopettamiseksi. Strategiaan on listattu muun muassa eläinkoetyyppejä, jotka pitää lopettaa nopealla aikataululla. Esimerkiksi hiirillä tehtävät Botox-tehokkuustestit loppuvat Iso-Britanniassa vuoden 2027 loppuun mennessä.
Strategian yhtenä tavoitteena on tehdä Isosta-Britanniasta eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien maailmanlaajuinen johtaja.
Kuvitus: Tuuli Ojala
Eläinkokeeton maailma on mahdollinen
Nykyinen koe-eläintoimintaa säätelevä laki linjaa, että koe-eläiminä saa käyttää vain tavoitekasvatettuja eläimiä. Niitä tilataan Suomeen paljon ulkomailta.
Tyypillisin koe-eläin on albiino hiiri.
– Hiiri on pieni eläin, mutta kuitenkin riittävän iso siihen, että pystytään tekemään toimenpiteitä, kuten esimerkiksi ottamaan koepaloja tai verinäytteitä. Hiiret myös lisääntyvät tehokkaasti, ja pienen kokonsa takia niitä on suht helppo käsitellä, solu- ja kudosteknologian tutkijatohtori Hanna Vuorenpää taustoittaa.
Jyrsijöiden ohella Suomessa käytetään koe-eläiminä muun muassa seeprakaloja, koiria, sikoja ja nautoja.
SEY auttaa entisiä koe-eläimiä
Suomessa eläinkokeita tehdään pääasiassa neljän suurimman yliopiston koe-eläinlaitoksissa. Valtaosa kokeista on tieteellisiä perustutkimuksia, joissa tutkitaan esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia tai keliakiaa. Myös psyykkisiä sairauksia tutkitaan koe-eläimillä paljon.
Koe-eläimen elämän pituus riippuu pitkälti tutkimusasetelmasta, jossa eläin on mukana. Jos tutkimukseen tarvitaan esimerkiksi vastasyntyneitä poikasia, elämä voi jäädä todella lyhyeksi.
Aiemmin koe-eläimet piti lopettaa eläinkokeiden jälkeen, mutta EU:n koe-eläindirektiivin myötä eläinten uudelleensijoittaminen tuli mahdolliseksi. SEY on sijoittanut muun muassa koiria, marsuja ja okahiiriä uusiin koteihin.
Sijoitettujen eläinten määrä on ollut toistaiseksi vain murto-osa eläinkokeissa käytetyistä eläimistä. Esimerkiksi vuonna 2024 Suomessa kuoli 150 000 koe-eläintä.
Vuorenpää ei ole itse tehnyt koskaan eläinkokeita, mutta hän on mukana Ruokaviraston alaisena toimivassa, eläinkoelupia käsittelevässä ja ratkaisevassa hankelupalautakunnassa. Koe-eläinten lopetusmenetelmien lukeminen ei ole hänestä koskaan mukavaa.
– Hiilidioksiditainnutus on niitä yleisimpiä, mikä ei varmasti ole helpoin eikä mukavin tapa joutua lopetetuksi. Usein koe-eläin myös lopetetaan nukutuksen aikana, jos eläimelle on tehty esimerkiksi jokin leikkaus, Vuorenpää kertoo.
Kuvitus: Tuuli Ojala
Muutos vaatii laajan rintaman teollisia toimijoita, tutkijoita ja päättäjiä
Euroopassa sekä etenkin Yhdysvalloissa on Vuorenpään mukaan tällä hetkellä vahva tahtotila vähentää koe-eläinten määrää. Eläinkokeiden epäeettisyys korostuu Euroopassa enemmän kuin vaikka Aasiassa tai Yhdysvalloissa, joissa eläinkokeettomuuteen motivoivat ennen kaikkea tehokkuus- ja talousajatukset.
– Tiedetään, että eläinkokeet ovat kalliita ja hitaita, ja niissä on biologisen vastaavuuden ongelma: kehitämme hyviä lääkkeitä hiirille todetaksemme, etteivät ne toimi ihmisellä.
Vielä toistaiseksi kaikkia eläinkokeita ei pystytä korvaamaan vaihtoehtoisilla menetelmillä, mutta Vuorenpää pitää eläinkokeetonta tulevaisuutta realistisena. Suomessa osaaminen on kansainvälistä tasoa, onhan Tampereen yliopiston yhteydessä toiminut vuodesta 2009 lähtien vaihtoehtomenetelmäkeskus.
Yksin Suomi ei Vuorenpään mukaan pysty muuttamaan maailmaa tai edes Eurooppaa. Muutos vaatii laajan rintaman teollisia toimijoita, tutkijoita ja päättäjiä, jotka haluavat jättää eläinkokeet historiaan.
Kevättalvella otettiin askel tätä kohti, kun EU:ssa aloitti uusi politiikkatoimi. Sen tavoitteena on edistää eläinkokeita korvaavia menetelmiä ja antaa suuntaviivoja EU:n tavoitteelle vähentää eläinkokeita. Tarkastelun kohteena on myös yliopistoissa tehtävä perustutkimus.
Työryhmissä on osallistujia useista EU-maista, minkä lisäksi mukana on aiheesta kiinnostuneita niin sanottuja tarkkailijavaltioita.
Tübingenin yliopistossa Saksassa työskentelevä Vuorenpää on yksi noin kymmenestä suomalaisesta työryhmätyöskentelyyn osallistuvasta. Hänen ryhmänsä tehtävänä on kartoittaa, millä alueilla eläinkokeiden korvaaminen olisi erityisen tärkeää.
– Työryhmien pitäisi olla vuonna 2028 valmiita esittelemään lopputuloksia ja antamaan jonkinlaisia linjauksia, Vuorenpää kiteyttää.
Kuvitus: Tuuli Ojala
Euroopan unioni kielsi kosmetiikan eläinkokeet vuonna 2013, mutta täyskiellon vaikutusta heikentävät poikkeukset sekä puutteellinen valvonta. Kosmetiikkaosastolla kuluttajaa hämmentävät myös yritysten tuotteisiinsa painattamat monenlaiset puput.
EU oli maailman ensimmäinen alue, joka kielsi kosmetiikan eläinkokeet. Sittemmin perässä ovat seuranneet muun muassa Australia, Britannia, Etelä-Korea, Intia ja Norja. Kosmetiikan eläinkokeet on kielletty kaikkiaan yli 40 valtiossa. EU:n eläinkoekielto oli siis historiallinen. Valitettavasti se ei ole vieläkään täydellinen.
Poikkeukset sallivat eläinkokeet
Kemikaaleja säätelevän REACH-asetuksen puitteissa yksittäisiä raaka-aineita eli kemikaaleja voidaan yhä testata eläimillä, mikäli niitä käytetään kosmetiikan lisäksi myös muissa tuotteissa. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteessä, pesuaineissa ja elintarvikkeissa käytettävät ainesosat.
REACH-asetuksen alla tehdään eläinkokeita sellaisissakin tutkimuksissa, joissa olisi olemassa eläinkokeeton vaihtoehto. Näissä kokeissa voidaan tutkia esimerkiksi sitä, millainen annostus ja mitä reittiä pitkin tutkittavaa ainetta pitää eläimelle antaa, että siitä on haittaa, se aiheuttaa sairauksia tai kuoleman.
Laki kieltää myös EU:n ulkopuolella eläinkokein testatun kosmetiikan myynnin ja markkinoinnin unionin alueella, mutta lain valvonta on puutteellista: valtaosa, eli noin 80 prosenttia maailman valtioista, sallii yhä kosmetiikan eläinkokeet.
EU:ssa eläinkokeettomuuden valvonta on lähinnä tuotteita maahantuovien yritysten harteilla. Tällöin jää jonkinasteinen epävarmuus siitä, onko takana kuitenkin eläinkokeita. EU:ssa jokaiselle eläinkokeelle täytyy hakea lupa, eikä sitä myönnetä kosmeettisiin tarkoituksiin.
Kiina luopui eläinkokeista – osittain
Kiina ei enää vaadi yleiskosmetiikan testaamista eläimillä, mikäli tuotteen turvallisuuden pystyy todistamaan eläinkokeet korvanneilla, vaihtoehtoisilla testimenetelmillä saaduilla tutkimustuloksilla.
Kiinassa myytävä erityiskosmetiikka vaatii yhä eläinkokeet. Erityskosmetiikaksi määritellään muun muassa hiusvärit, permanenttiaineet, lapsille tarkoitetut tuotteet sekä kokonaan uusia ainesosia sisältävät tuotteet.
Eläinkokeettoman tuotteen tunnistaa hyppäävästä pupusta
Kun markkinoilla on eläinkoekiellosta huolimatta eläinkokein testattua kosmetiikkaa, mistä kuluttaja tietää, mitä kosmetiikkatuotetta ei ole varmasti testattu eläimillä?
Selkein takuu kosmetiikan eläinkokeettomuudesta on Leaping Bunny -sertifikaatti. Leaping Bunny (eli hyppäävä pupu) on amerikkalaisten ja eurooppalaisten eläinjärjestöjen luoma kansainvälinen standardi eläinkokeettomalle kosmetiikalle. Standardiin sitoutuneet yritykset eivät käytä eläinkokeita missään vaiheessa tuotteen valmistusta. Ulkopuolinen auditoija tarkistaa yritykset ennen sertifikaatin myöntämistä.
Kuluttajalle tämä näyttäytyy kosmetiikkavalmistajan tuotepakkauksissa, mainoksissa ja verkkosivuilla loikkivana pupulogona, jonka yhteydessä on teksti: Cruelty free international.
Pupujenkin suhteen kannattaa olla tarkkana. Kosmetiikkafirmojen purnukoista kurkkii nykyisin monenlaisia jäniseläimiä, sillä osa yrityksistä käyttää tuotteissaan omaa pupulogoa. Tällöin yritys ei ole välttämättä sitoutunut oikeasti mihinkään. Mikäli kosmetiikkatuotteessa on merkintä eläinkokeettomuudesta, on hyvä selvittää mikä taho sertifikaatin on myöntänyt ja mitkä sen kriteerit ovat.
On myös kosmetiikkayrityksiä, joiden tuotteita eikä niiden ainesosia ole testattu eläinkokeilla, mutta ne eivät ole silti hakeneet Leaping Bunny -sertifikaattia. Koska EU:ssa on jo eläinkoekielto, osa yrityksistä vetoaa sen riittävyyteen. Sertifikaatin vaatima auditointi oma prosenssinsa, ja vaivannäön takia yritykset voivat laskea, onko se heille kannattavaa vai ei.
Lähde: Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila
