Sota on eläimille julmaa peliä

Gostomelin eläinsuoja ottaa vastaan vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia eläimiä, jotka eläinsuojelujärjestöt ovat evakuoineet Itä-Ukrainan sota-alueilta. Skrypnyk näyttää puhelimestaan videoklippejä sotilaista ruokkimassa ja silittelemässä koiria juoksuhaudoissa.

– Sotilaat ilmoittavat meille usein hädässä olevista eläimistä, jotka täytyy evakuoida sota-alueilta. Se on ihailtavaa. He riskeeraavat henkensä auttaakseen näitä eläimiä. Monet siviilit etulinjan lähellä myös pelastavat ja hoitavat kodittomia eläimiä, hän kertoo.

Gostomelissa käytiin sodan ensimmäisten viikkojen aikana kiivaita taisteluita. Siitä muistuttavat eläinsuojan lähellä sijaitsevat pommitetut rakennukset luodinreikineen. Kaupunki joutuu yhä säännöllisesti drooni- ja ohjusiskujen kohteeksi. Ilmahälytyssireenit soivat lähes päivittäin. Joskus räjähdykset jyrisevät lähellä.

– Kissat eivät juuri näytä tunteitaan ilmahälytysten aikana, mutta koirat stressaantuvat äärimmäisen paljon, Skrypnyk huokaa.

Eläinsuojalla ei ole resursseja hoitaa vakavasti traumatisoituneita eläimiä tai tehdä vaativia leikkauksia. Yhdeksän työntekijän joukossa on kuitenkin kaksi eläinlääkäriä, jotka tekevät pienempiä operaatioita ja rokottavat ja lääkitsevät eläimiä.

– Eläinten terveydentila on usein erittäin huono niiden saapuessa tänne. Ne kärsivät muun muassa virustaudeista, joita ei pystytä hallitsemaan etulinjan alueilla, Skrypnyk sanoo.

Kun eläimet toipuvat, ne jäävät suojaan siihen asti, että ne adoptoidaan.

– Tilastollisesti 1,5 eläintä adoptoidaan joka päivä. Suurin osa päätyy koteihin Ukrainassa, jotkut löytävät uuden kodin myös ulkomailta, Skrypnyk kertoo.

Gostomelin eläinsuoja toimii lahjoitusvaroin, mutta lahjoitukset ovat vähentyneet tasaisesti sodan pitkittyessä. Samalla muun muassa ruoan ja lääkkeiden kustannukset ovat nousseet. Venäjä hyökkää myös säännöllisesti maan energiainfrastruktuuria vastaan. Siksi eläinsuojalla on sähköä käytössään vain muutaman ajan tunnin päivässä.

– Muun ajan meidän täytyy käyttää diesel- ja bensiinigeneraattoreita sähkön tuottamiseen. Se rasittaa budjettia valtavasti, koska polttoaineiden hinnat ovat nousseet pilviin, Skrypnyk sanoo.

Gostomelin eläinsuoja tekee yhteistyötä Ukrainan suurimman eläinsuojelujärjestön, vuonna 2016 perustetun UAnimalsin kanssa. Ennen sotaa järjestö keskittyi vaikuttamistyöhön ja tiedotuskampanjoihin.

– Täysimittainen hyökkäys tuli täydellisenä yllätyksenä. Meillä ei ollut suunnitelmia tai strategioita sen varalle, miten tällaisessa tilanteessa tulee toimia, kertoo UAnimalsin kansainvälinen johtaja Olha Chevganiuk.

Sodan alkaessa järjestö keskeytti vuoden ajaksi kaiken vaikuttamistyönsä ja keskittyi eläinten pelastamiseen sota-alueilta.

– Pelastusoperaatiot ovat edelleen tärkein prioriteettimme, mutta niiden rinnalla pyrimme vaikuttamaan siihen, että Ukrainaan saataisiin nykyistä parempaa eläinsuojelulainsäädäntöä, Chevganiuk kertoo.

Vähän ennen sodan alkua UAnimals kampanjoi ilotulitusten kieltämiseksi.

– Käytimme kampanjassa esimerkkeinä lintujen kärsimystä ja koirien karkaamista hihnoistaan. Kampanjalla ei ollut silloin minkäänlaista vaikutusta, Chevganiuk sanoo.

Tilanne muuttui hyökkäyssodan myötä, kun kovat räjähdysäänet tulivat osaksi ukrainalaisten arkea.

– Silloin ihmiset ymmärsivät, kuinka pelottavia räjähdysäänet ovat, erityisesti niille, jotka ovat olleet rintamalla. Laki ilotulitusten kieltämiseksi hyväksyttiin syksyllä 2023, ja ilotulitteet on nyt kielletty koko maassa. Päätöstä perusteltiin muun muassa veteraanien kunnioittamisella, Chevganiuk kertoo.

UAnimals on myös onnistunut parantamaan eläinten kuljettamiseen liittyviä säännöksiä Ukrainassa. Tällä hetkellä järjestö tekee töitä sen eteen, että Ukrainan lait vankeudessa pidettävistä villieläimistä yhdenmukaistettaisiin EU-lainsäädännön kanssa.

UAnimalsilla on noin 50 työntekijää ja lähes 4 000 vapaaehtoista. Se tekee yhteistyötä eläinlääkäreiden ja eläinsuojien kanssa ympäri maata. Sotilaat ja siviilit ottavat yleensä yhteyttä järjestöön, kun he haluavat ilmoittaa evakuointia tarvitsevista eläimistä.

Toiset hakevat avustuksia hoitaakseen eläimiä itse.

– Joka kuudes avustushakemus tulee ihmiseltä, joka on jäänyt etulinjan alueille hallituksen evakuointimääräyksistä huolimatta. He jäävät, koska heillä on omia eläimiä tai koska he huolehtivat muiden eläimistä, Chevganiuk selventää.

UAnimals rakentaa uudelleen tuhoutuneita eläinsuojia ja järjestöllä on evakuointitiimi, joka matkustaa säännöllisesti rintamalle evakuoimaan mahdollisimman paljon eläimiä. Jokainen tiimin jäsen on suorittanut ensiapukoulutuksen.

Sekä henkilöstö että ajoneuvot on varustettu erityisillä turvavarusteilla. Sodan alkamisen jälkeen yli 10 000 eläintä on evakuoitu taistelualueilta. Ne on sen jälkeen sijoitettu turvallisemmilla alueilla sijaitseviin eläinsuojiin.

– Rahoitamme eläinsuojissa eläinlääkärinhoitoa, leikkauksia, rokotuksia ja muuta. Pystymme tarjoamaan rahoitusta kolmen kuukauden ajaksi. Sen jälkeen eläinsuojien täytyy yrittää löytää eläimille uudet kodit, Chevganiuk sanoo.

Tarkkoja tilastoja UAnimalsilla ei ole, mutta kodittomien eläinten määrä on kasvanut Ukrainassa dramaattisesti sodan aikana.

– Arvioimme, että kodittomia eläimiä on kaksinkertainen määrä verrattuna eläinsuojapaikkoihin, Olha sanoo.

Pääasiassa kotinsa ovat menettäneet kissat ja koirat, mutta UAnimalsin tiimit evakuoivat myös tuotantoeläimiä sekä villieläimiä niin vankeudesta kuin luonnostakin.

Venäjää on syytetty muun muassa ympäristön tuhoamisesta Ukrainassa. Miljoonia hehtaareja metsiä on tuhoutunut, ja patoja on pommitettu. Saasteet, melu ja maamiinat ovat johtaneet delfiinien joukkokuolemiin Mustallamerellä. Lisäksi venäläisjoukkojen on raportoitu ryöstävän eläimiä luonnonsuojelualueilta.

– Osa villieläinlajeista on vaarassa kadota tietyiltä alueilta kokonaan. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi pitkäkorvaiset siilit ja karhut. Monet linnut eivät myöskään enää rakenna pesiään entisille alueilleen, vaan lentävät muualle, Chevganiuk kertoo.

Kansainvälinen tuki on vähentynyt voimakkaasti muutamia Euroopan maita lukuun ottamatta. Nykyään 90 prosenttia UAnimalsin rahoituksesta tulee ukrainalaisilta lahjoittajilta.

– Olemme syvästi kiitollisia säännöllisestä tuesta. Se on tärkeää, koska se mahdollistaa suunnittelun. Suurin haasteemme on itse sota. Sen täytyy loppua. Eläimet eivät kuulu sodassa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden piiriin, eikä niitä huomioida kansainvälisissä evakuointi- tai avustusohjelmissa. Toivomme tähän muutosta, Chevganiuk huomauttaa.