Koiranomistajat luopuvat lemmikistään yhä herkemmin – Limppu-pentu löysi uuden kodin nopeasti
Kun seitsemän kuukauden ikäinen Limppu saapui Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen HSESYn eläintalolle kevättalvella, koira oli levoton. Avioeron takia yhdistykselle luovutettu, mustaturkkinen koira oli hyvin hoidetun oloinen, iloinen ja reipas, mutta sen elämästä oli tullut omistajan kolmivuorotyön myötä rutiinitonta.
Limppu päätyi eläinsuojeluyhdistykselle, kun hajonneen avioliiton kumpikaan puolisko ei halunnut koiraa.
Kovin kauaa Limpun ei tarvinnut etsiä Pertunmaalta käsin uutta kotia, sillä huhtikuussa koira muutti reilun kolmensadan kilometrin päähän Satakuntaan.
– Limppu on hirvittävän energinen, labradorin, ajokoiran ja karhukoiran sekoitus, ja uudella omistajalla on aiemminkin ollut karhukoiria ja kultaisianoutajia. Hänellä on myös kokemusta koirien kouluttamisesta sekä Limpulle sopivat pito-olosuhteet: iso omakotitalo ja aidattu piha maaseudulla.
– Seurasin eläintalon pihalla, kuinka hän käsitteli koiraa ja vakuutuin. Tosi hyvä mieli oli laittaa koira heidän matkaansa, Limppu sai osaavan ja liikunnallisen kodin, HSESYn hallituksen puheenjohtaja Margit Nevala kertoo.
Koirista luovutaan monista syistä. Joskus syynä on väärä rotuvalinta. Kuva: Suvi Ojala
Vääriä rotuja väärissä olosuhteissa
Limpunkin tarina on vain yksi monista. Lemmikinomistajien avunpyynnöt SEYn jäsensuojeluyhdistyksille ovat jatkaneet kasvuaan. Eniten yhdistyksiä työllistävät kissat, mutta viime vuosina myös koirien tilanne on selkeästi huonontunut.
HSESYssä koiratilanne on parin viime vuoden aikana muuttunut hälyttäväksi. Nevalan mukaan yhdistykselle tarjotaan koiria päivittäin, ja eräälläkin viikolla uusia tulokkaita olisi ollut kaikkiaan kahdeksan.
Suurin osa koirista on eläinsuojelutapauksia, joita saapuu yhdistykselle viranomaisten päätöksellä, mutta myös yksityisiltä lemmikinomistajilta tulee paljon yhteydenottoja, joissa he kertovat haluavansa luopua koirastaan.
– Yleensä ne ovat 1–2-vuotiaita, omistajan mielestä ongelmakoiria. Ihmiset ottavat vääriä rotuja vääriin olosuhteisiin, kuten isoja, raskaita rotuja, jotka vaatisivat erityisolosuhteet. Raha on tietysti myös yksi syy. Eläimen pito ei ole halpaa, kun koiranruoka maksaa ja eläinlääkärikäynnit ovat kalliita, Nevala listaa luopumisen syitä.
Kodinvaihtajakoirien runsastuminen on uusi ilmiö
Huostaan otettuja koiria HSESYssä on ennenkin ollut paljon, mutta kodinvaihtajien runsastumisen on uusi ilmiö. Yhdistyksessä on sen myötä pohdittu, mitä ihmisten koirasuhteelle on tapahtunut. Miksi koiria hankitaan, kun omistajan omakin elämäntilanne on hankala ja epävarma? Miksi koiraan ei myöskään enää osata sitoutua? Ongelmien ilmaantuessa kynnys luopua lemmikistä on muuttunut matalaksi.
– Näitä me olemme miettineet paljon. Koiran käytösongelmiinkin olisi nykyisin tarjolla monenlaista koulutusapua, jos itse ei osaa. Emmehän me voi jokaista koiraa ottaa, autamme kodinvaihtajia harkinnan mukaan, sillä eläinsuojelutapauksille pitäisi olla aina tilaa, Nevala lisää.
HSESYlle saapuvat koirat ovat yleensä sekarotuisia ja isokokoisia, kuten pitbulleja, rottweilereita tai laumanvartijoita.
– Moni muu yhdistyshän ei mielellään ota näitä rotuja, mutta HSESY on erikoistunut niihin. Niitä tarjotaan meille aika kaukaakin, Nevala mainitsee.
Kotia vailla olevista koirista HSESY tiedottaa sosiaalisen median kanavissaan sekä kodittomat.info-sivustolla. Tällä hetkellä yhdistyksellä on kaksi kotia etsivää laumanvartijarotuista koiraa.
Huostaan otettuja koiria HSESYssä on ennenkin ollut paljon, mutta kodinvaihtajien runsastumisen on uusi ilmiö. Kuva: Suvi Ojala
Ikäviä eläintarinoita
Lemmikkieläimet päätyvät eläinsuojeluyhdistysten hoitoon nykyisin aiempaa huonokuntoisempina. Toisinaan tällaisia huostaanotettuja koiria voi tulla yhdistykselle myös kerralla useampi. Nevala muistaa erityisen hyvin Nurmeksesta rähjäisestä omakotitalosta joulukuun 2024 lopulla löytyneet kymmenet koirat, joista 12 pääsi kuntoutumaan HSESYn eläintalolle.
Koirat olivat saapuessaan hyvin likaisia ja niin pelokkaita, että ne juoksivat seinänvieruksia pitkin karkuun.
– Ihan ensimmäisenä oli koirien pesu, minkä jälkeen saimme eläintalolle vapaaehtoisena pari trimmaajaa, ja klinikkaeläinhoitaja kävi hoitamassa koirien kynnet. Vaati yhdistykseltä paljon, kun koirien piti opetella kaikki sisäsiisteydestä lähtien sekä oppia luottamaan ihmisiin ilman, että ne juoksivat karkuun ja huusivat.
– Mutta saimme ne ihan hyvään kuntoon ja kaikille hyvät koditkin, Nevala kuvailee.
Oma lukunsa ovat yhdistykselle luovutetut vanhat koirat. Seniorikoiria saapuu yhdistykselle sosiaalitoimen kautta, kun koiran iäkäs omistaja ei pysty enää huolehtimaan lemmikistään, mutta koiria tarjoavat myös menehtyneiden omaiset.
Osa koiravanhuksista on ollut yhdistykselle saapuessaan hyvin huonossa kunnossa. Nevala kertoo miettineensä, onko näissä tapauksissa luopumisen taustalla ollut toive siitä, että yhdistys tekee eutanasiapäätöksen omaisten tai omistajan puolesta.
– Onko se sitten rahanpuutetta vai eikö siihen vain pystytä? Tänä vuonna on muutama tällainen tapaus ollut, ja selkäni takana on tälläkin hetkellä koira, joka joudutaan todennäköisesti nukuttamaan, koska eläin on niin huonossa kunnossa. Sillä on krooninen korvatulehdus, se itkee, ei syö ja vaikuttaa kaikin puolin kipeältä. Koira ei viihdy ulkona eikä sisällä.
– Tällä viikolla on tarkoitus saada eläinlääkäri eläintalolle, että katsottaisiin, onko mitään tehtävissä, kun koiran syömästä lääkekuuristakaan ei ole ollut apua. Nämä ovat näitä ikäviä juttuja, Nevala sanailee.
Valitettavasti kyseinen koiran kohdalla mitään ei ollut enää tehtävissä. Kaksi päivää haastattelun jälkeen eläinlääkäri lopetti koiran.
SEYn jäsenyhdistykset auttoivat vuonna 2025 noin 700 koiraa. Kuva: Suvi Ojala
- SEYn 38 jäsenyhdistyksestä valtaosa hoitaa kodittomia kissoja ja etsii niille mahdollisuuksien mukaan uuden kodin. Vuonna 2025 SEYn jäsenyhdistykset hoitivat noin 3 250 kissaa. Populaatiokissojen osuus on noussut 20 prosentilla edellisvuodesta ja on jo lähes puolet kaikista autetuista kissoista.
- Koiria yhdistysten hoitoon päätyi noin 700. Noin puolet autetuista koirista on tullut eläinsuojeluyhdistyksille viranomaisen päätöksellä.
- Muita lemmikkieläimiä, tuotantoeläimiä ja entisiä koe-eläimiä hoidettiin yhteensä noin 500.
- Vuonna 2025 SEYn jäsenyhdistysten hoitoon tuli viranomaisen päätöksellä 935 lemmikkieläintä, kun vuonna 2024 niitä tuli 750.
- Lemmikkieläimet päätyvät eläinsuojeluyhdistysten hoitoon aiempaa huonompikuntoisina: eläimet ovat ikääntyneempiä tai niiden sairauksia ei ole hoidettu.
- Vuonna 2025 SEY vastaanotti lähes 6 000 eläinsuojeluilmoitusta eläimistä, joiden hyvinvointi herätti huolta.
- SEYlle voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen verkkolomakkeella tai yhteydenotolla eläinsuojeluneuvontapuhelimeen. Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti. Vuonna 2025 SEY antoi neuvontaa eläinsuojeluasioissa yhteensä noin 20 000 kertaa.
