Lammas ei ole ruohonleikkuri – liian moni kesäksi hankittu lammas päätyy osaamattomiin käsiin

SEYlle tulee jonkin verran yhteydenottoja kesäksi hankituista lampaista, jotka ovat olleet koko kesän oman onnensa nojassa tai lampaista, joiden villat ovat kamalassa kunnossa. Joskus ilmoituksen kohteena ovat lampaat, joita lauman sijaan käyskentelee laitumella vain muutama.

Myös TESY on saanut ilmoituksia lampaista, jotka hoitaja on vain jättänyt laitumelle ja poistunut itse toiselle paikkakunnalle ilman, että kukaan on käynyt varmistamassa eläinten hyvinvointia.

– Ajoittain tulee havaintoja niin sanotuista kesäeläimistä, jotka hankitaan ilman riittävää perehtymistä niiden lajityypillisiin tarpeisiin, hoitoon tai pitkäaikaiseen sitoutumiseen. Ilmiö ei koske ainoastaan lampaita, vaan myös esimerkiksi kanoja, kaneja ja muita tuotanto- tai lemmikkieläimiä.

Pesonen muistuttaa, että vaikka eläimet olisi hankittu vain muutamaksi kuukaudeksi, niiden hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää samaa osaamista ja vastuuta kuin ympärivuotisessa pidossa.

Valvontaeläinlääkärille yksityishenkilöiden lampaista ilmoitetaan harvemmin kuin julkisella paikalla maisemanhoidossa olevista lampaista. Näissä tapauksissa ongelmana voi olla esimerkiksi liian heppoinen aitaus.

– Karkaamisriskin pitää olla aina mahdollisimman alhainen, mutta näin on erityisesti silloin, kun lampaat ovat asutuksen lähellä. Ilmoituksia on tullut myös lampaista, jotka ovat käyttäytyneet poikkeavasti ja olleet erillään muusta laumasta. Etenkin loppukesästä on huolestuttu myös siitä, ettei laitumella ole enää syötävää, ja tilanne on tosiaan voinut olla sellainen, Kurkela kuvailee.

Kurkelan mukaan suurin osa osaavista lampureista osaa arvioida, milloin luonnonlaitumella ei ole lampaille enää ruokaa. Maallikolle arvion tekeminen on vaikeampaa, sillä lampaalle heinän laadulla on merkitystä. Joskus laidun voi näyttää hyvinkin vihreältä, mutta heinä on lampaalle syömäkelvotonta.

Kurkela myös painottaa, ettei lampaalle voi syöttää mitä tahansa. Eläin ei ole jätemylly tai kompostin korvike.

– Lammas on märehtijä, jonka ruokinta on periaatteessa yksinkertaista. Mutta kun siihen lisätään esimerkiksi leipää tai ruoantähteitä, tulee helposti pötsiongelmia. Kun lampaita on luonnonlaitumella tai jossain asutuksen lähellä, ongelmana ovat ihmiset, jotka ruokkivat eläimiä esimerkiksi leivällä. Tällöin lampaan pötsi voi pilaantua ja eläin pahimmillaan kuolla.

Lampaan pitäjällä on oltava riittävä osaaminen eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi. Kurkela suositteleekin perehtymään Eläinten hyvinvointikeskus EHK:n verkkosivuilleen laatimaan tietopakettiin lampaista ja niiden hyvinvoinnista jo ennen kuin edes suunnittelee lampaiden hankkimista.

Myös Ruokaviraston sivuilta löytyy muistilista kesälampaiden pitäjälle. Jos vielä niiden jälkeenkin tuntuu, että pystyy tarjoamaan eläimille sopivat olosuhteet ja ottamaan vastuun niiden hyvinvoinnista, seuraava askel on lampaiden pitopaikan rekisteröinti.

– Se täytyy tehdä jo ennen lampaiden tuloa. Kannattaa olla yhteydessä kunnan maaseutuviranomaiseen, siellä kyllä autetaan, Kurkela vinkkaa.

Jokainen lammas täytyy myös ilmoittaa lammas- ja vuohirekisteriin.

Ennen lampaiden tuloa tulee rakentaa aitaus, josta lampaat eivät pääse karkaamaan. Jos laidun rajautuu vesistöön, kannattaa muistaa, että lampaiden on nähty menevän veteen ja karkaavan uimalla erityisesti alueilla, joilla veden korkeus vaihtelee. Myös aitauksen sijaintia kannattaa miettiä, sillä pääsääntö on, että lampaan hyvinvointi ja olosuhteet on tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useammin.

Lain mukaan lampailla tulee olla jatkuvasti puhdasta vettä saatavilla.

– Sen lisäksi, mitä lampaille on laitumella tarjolla, pitää olla ainakin kivennäisiä, mutta suosittelen hankkimaan myös muutamia säkkejä lammasrehua, jota voi antaa kerran päivässä pienen määrän ja totuttaa eläimiä siten ihmisiin, Kurkela ohjeistaa.

Laitumelle lampaat tarvitsevat myös sääsuojan, joka voi olla rakennettu tai esimerkiksi puuston muodostama.

Yhtä tärkeää on miettiä, mistä ja miten lampaat hankkii. Lampaita voi joko ostaa omaksi tai vuokrata, jolloin lampaat palaavat määräajan jälkeen alkuperäiseen kotiinsa. Pelkästään kesäksi lampaita mieliviä Kurkela neuvoo hankkimaan lampaat vastuulliselta lampurilta, jolla on tietoa ja osaamista ja jolta voi tarvittaessa kysyä apua lammasasioihin. Lampureilla on yleensä myös luvat ja välineet eläinten kuljettamiseen.

Kurkelasta olisi hyvä, jos lampuri olisi kerinyt lampaiden villat ja hoitanut sorkat ennen eläinten viemistä kesäpaikkaan. Etenkin aikuisilla lampailla villa voi kesän aikana kasvaa paksuksi, jos sitä ei keritä keväällä. Villa pitää keriä vähintään kerran vuodessa.

– Sellaiselle, joka ei ole lampaita ennen kerinyt, urakka on melkoinen. Kerintään tarvitaan välineitä, ja siinä vahingoittaa helposti lammasta, Kurkela täydentää.

Lammas on laumaeläin. Lampaalle lauma on turva, ja yksin jäädessään eläin stressaantuu. Myös Eläinten hyvinvointikeskus huomauttaa, että lampaan hyvinvoinnin turvaamiseksi laumassa on oltava vähintään 4–5 lammasta.

Kurkelan mielestä viisi on minimi.

– Siinä on särkymävaraa, että jos jotain tapahtuu, lampaita on edelleen neljä.

Lampaiden kanssa sattumiin ja tapahtumiin on Kurkelan mukaan syytä myös varautua. Siksi puhelimeen kannattaa tallentaa lähimmän tuotantoeläimiä hoitavan eläinlääkärin päivystysnumero. Sairastuneelle tai vahingoittuneelle lampaalle on aina hankittava asianmukaista hoitoa.

– Eläinlääkäri saattaa tulla pitkänkin matkan päästä ja maksaa monta sataa euroa. Jos lammas kuolee, suuressa osassa maata lammasta ei saa haudata maahan, vaan lammas on toimitettava raatokeräykseen. Sekin maksaa, Kurkela mainitsee.

Joskus syksy voi saapua hyvinkin yllättäen tai aikaisin, jos lampaat syövät laitumen loppuun ennakoitua nopeammin.

– Se kohta voi tulla kuukautta suunniteltua aiemmin, kun lampaista pitää luopua. Jos taas on keväällä miettinyt, että eläimet eivät ole vain kesän yli hoidossa, olosuhteiden pitää jo silloin olla sellaiset, että lampaat voivat jäädä syksyllä, Kurkela kiteyttää.

Kurkelan mielestä lampaiden hankintaan ei voi suhtautua millään tavalla kevyesti. TESYn toiminnanjohtaja Sari Pesonen on samaa mieltä. Häntä huolestuttaa niin sanottujen kesäeläinten suosion kasvu, sillä eläinsuojeluyhdistyksen näkökulmasta eläintä ei tulisi koskaan hankkia lyhytaikaiseksi kesäprojektiksi.

– Kesäeläinilmiö kuvastaa laajemminkin sitä, että eläimiä saatetaan edelleen nähdä välineinä ihmisen tarpeisiin sen sijaan, että niitä tarkasteltaisiin tuntevina yksilöinä, joilla on omat hyvinvointitarpeensa. Eläimen hankinnan lähtökohtana tulisi aina olla eläimen etu, ei ihmisen kesäajan viihtyvyys tai käytännön hyöty, Pesonen toteaa.