Torstai on ratkaiseva hetki eurooppalaisten eläinten tulevaisuudelle
Torstaina EU-parlamentilla on viimeinen tilaisuus esittää muutoksia EU-komission ehdotukseen, jonka tavoitteena on eläinten inhimillisempi kohtelu kuljetusten aikana.
Ongelmat, joihin komission esityksellä yritetään puuttua, ovat valtavia, sillä EU:n alueella tapahtuvissa eläinkuljetuksissa kärsitään etenkin hurjista lämpötiloista, valtavan pitkistä välimatkoista ja nälästä, janosta sekä tilanahtaudesta. Puhumattakaan niistä epäonnisista eläimistä, jotka kuljetetaan EU:n rajojen ulkopuolelle kaiken valvonnan ulottumattomiin.
Komission ehdotuksessa suunnitellaan siirtymistä pitkistä eläinkuljetuksista lihan ja ruhojen kuljettamiseen, mikä on ehdottomasti kannatettava vaihtoehto nykytilanteeseen verrattuna. Parlamentin tuleekin nyt vaatia konkreettinen suunnitelma ja aikajana tälle siirtymälle, jotta eläimet säästyvät stressaavilta ja niiden hyvinvointia heikentäviltä pitkiltä kuljetusmatkoilta.
Vieroittamattomia eläimiä ei tulisi kuljettaa lainkaan
EU-komissio on ehdottanut esityksessään 21 tunnin aikarajaa tilojen välisille kuljetuksille (siipikarjalle 24 tuntia). Tämä saattaa kuulostaa pitkältä, mutta suomalaisen eläintuotannon realiteetit asettavat tämänkin aikarajan kyseenalaiseksi. Suomeen on nimittäin tapana tuoda broilereiden ja munintakanojen vanhemmat ulkomailta. Ne kuljetetaan pieninä untuvikkoina rekoilla, ja matkaan kuluu lähes aina yli vuorokausi – pisimmillään jopa 48 tuntia.
Tilanteen tulisi muuttua niin, että munat haudottaisiin Suomessa tiloilla. Tällöin pikkutipuja ei tarvitsisi kuljettaa ollenkaan. Tilalla hautomista suosittelee myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA, joka on laatinut tieteeseen perustuvat suosituksensa eläinkuljetuksista eri lajeille.
Mielestämme pienimpiä eli vieroittamattomia eläimiä ei tulisi kuljettaa ollenkaan. Suomessa eläintilat ovat usein erikoistuneita tietyn ikäisten eläinten kasvattamiseen, joten eläimet joutuvat muuttamaan elämänsä aikana tilalta toiselle. Esimerkiksi vasikka kuljetetaan Suomessa emon luota kasvatustilalle noin kahden viikon ikäisenä.
Komission esityksessä on ehdotettu vasikoiden kuljettamiseen vähintään viiden viikon ikärajaa. Ikärajan tulisi olla tätäkin korkeampi, sillä pikkuvasikoiden kuljettamisen on todettu lisäävän sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä hidastavan vasikoiden kasvua. Tällä hetkellä noin 16 prosenttia Suomessa tapahtuvista vasikoiden kuljetusmatkoista ylittää kahdeksan tunnin aikarajan.
Viimeisen tiineyskolmanneksen aikana kuljettaminen tulisi kieltää
Suomalainen käytäntö, jossa eläimiä kerätään samaan teuraskyytiin useilta tiloilta, venyttää yksittäisen eläimen matka-ajan usein kohtuuttoman pitkäksi. Tämä koskee etenkin tuotannosta poistettavia vanhoja lypsylehmiä ja emakoita. Esimerkiksi Suomessa tapahtuvista nautojen kuljetuksista jopa viidennes ylittää komission teuraskuljetuksille ehdottaman yhdeksän tunnin rajan.
EU-komissio esittää myös, ettei lopputiineitä eli viimeisillään olevia eläimiä saisi kuljettaa. Rajaksi se ehdottaa 80 prosenttia tiineyden kestosta. Lehmä kantaa vasikkaa yhtä kauan kuin äiti ihmislasta. Molemmilla 80 prosenttia tiineydestä täyttyy noin seitsemän kuukauden paikkeilla. Tällöin maha on usein jo iso ja olo matkustaessa tukala, etenkin kuumuuden ja kulkuneuvon liikkeen vuoksi.
Kohdussa koettu stressi vaikuttaa paitsi emän hyvinvointiin myös syntyvän jälkeläisen elämään. 80 prosentin raja olisikin syytä laskea 40 prosenttiin. Lisäksi kaikissa tilanteissa tulisi kieltää viimeisen tiineyskolmanneksen aikana kuljettaminen. Näin vältyttäisiin kuljetuksen aikaisilta synnytyksiltä.
Odotamme EU-parlamentilta myös monia muita parannuksia eläinkuljetusten nykytilanteeseen. Näitä olisivat esimerkiksi laivamatkojen sisällyttäminen kuljetusaikoihin (nämä on nyt rajattu komission esityksessä pois), kaikkien kalojen ja vesieläimien huomioiminen kuljetussäännöksissä sekä koe-eläinten, eläintarhojen ja sirkuseläinten sisällyttäminen kunnolla sääntelyn piiriin.
