Kotivara kuuluu kaikille – myös eläimille
Me suomalaiset olemme tottuneet hyvin turvalliseen elämään ja siihen, että ruokaa ja juomavettä on aina saatavilla. Yllättäviä häiriötilanteita voi silti sattua, joten kotona on syytä olla varastossa juomavettä ja ruokaa vähintään kolmen päivän ajaksi. Sama sääntö koskee paitsi ihmisiä myös eläimiä.
Kotivara on elintarvikkeista, vedestä ja lääkkeistä sekä muista päivittäistavaroista ja välttämättömyystarvikkeista koostuva kotitalouskohtainen varanto, jonka tarkoituksena on lievittää häiriötilanteiden välittömiä vaikutuksia ja turvata tilapäisesti väestön toimintakyky.
Eläinten kotivaraan kuuluvat samat perustarpeet kuin ihmistenkin kotivaraan. Mia Kunnaskari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:istä kertoo, että kotivaran kolmen päivän puskurivaraston lisäksi kannattaa suunnitella mitä mukaan otetaan, jos kotoa täytyy poistua nopeasti eläimen kanssa. Pikapoistumisen tarve voi tulla eteen vaikka tulipalon tai vesivahingon vuoksi.
– Esimerkiksi kuljetuskoppa, matkajuomakuppi, eläinlääkärin paperit, tärkeimmät hoito-ohjeet ja yhteystiedot printattuna sekä lämmin huopa tai vastaava kannattaa olla valmiina helposti löydettävässä paikassa. Ruokaa ja vesipullon voi napata mukaan arkisesta, koko ajan kierrossa olevasta kotivarasta.
Kunnaskari huomauttaa, että kotivara koostuu pääosin arkisista asioista. Kotivaran tärkeimmät elementit ovat varavesi ja astiat veden kuljetusta ja säilytystä varten, helposti valmistettavat ruokatarvikkeet, lääkkeet, ensiapu- ja hygieniatarvikkeet sekä varavirtalähteet, kuten paristot.
– Kun listaan lisää vielä taskulampun, patteriradion sekä joditabletit, niin ollaan jo todella pitkällä. Lisäksi olisi hyvä omistaa makuupussi ja retkikeitin tai jokin muu laite, jolla voi valmistaa ruokaa myös sähkökatkon aikana, Kunnaskari kertoo.
Suojaan sisälle
Lemmikinomistajan on syytä muistaa, että eläimiä ei saa viedä väestönsuojiin edes poikkeustilanteessa. Jos ihmisiä kehotetaan suojautumaan väestönsuojiin, eläimet kuuluu suojata sisälle asuntoihin ja karjasuojiin. Tällöin niiden hoitamiseksi täytyy järjestää hoitorinki.
Sisälle suojautumisen perustaidot on syytä opetella, sillä vaaratilanteessa viranomainen voi myös kehottaa ihmisiä suojautumaan sisälle.
– Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kemikaalionnettomuudet tai suuret tulipalot, joista leviää runsaasti savua ja myrkyllisiä kaasuja. Kovin moni ei osaa suojautua sisälle, ja etenkin ensimmäinen ja tärkeä vaihe, eli ilmanvaihdon pysäytys aiheuttaa usein päänvaivaa, pohtii Kunnaskari.
Jokaisen onkin syytä selvittää, miten ilmanvaihto pysäytetään ja kuka sen voi tehdä. Ilmanvaihdon pysäytyksen jälkeen kaikki aukot kuten ovet, ikkunat, takkahormi, liesituuletin ja jopa postiluukku suljetaan tiiviisti.
– Jos uhka on oikein vakava, peitetään raot esimerkiksi vahvalla teipillä.
Kemikaalionnettomuudessa sekä asukkaiden että eläinten täytyy pyrkiä asunnon yläkerroksiin, sillä ilmaa painavammat kaasut kertyvät kellareihin ja alaville paikoille.
Akvaarion omistajan on harkittava erikseen, voiko akvaarion ilmastuksen pysäyttää vaaran ajaksi pois vai riittääkö yleinen ilmastoinnin pysäytys ja asunnon tiivistys.
Muista vesi
Vesi on välttämättömyys sekä ihmisille että eläimille. Ihmisen juomaveden tarve on vähintään kaksi litraa vuorokaudessa. Koira puolestaan tarvitsee vuorokaudessa juomavettä noin 0,5 desilitraa kiloa kohden, kissa hieman vähemmän. Eläimen omistajan on syytä selvittää kuinka paljon vettä eläin tarvitsee.
Olemme Suomessa tottuneet siihen, että puhdasta juomavettä on aina saatavilla. Juomaveden pilaantumista sattuu Suomessa harvoin, joten siihen ei juuri osata varautua. Vesikriisi voi kuitenkin tapahtuessaan levitä nopeasti ja laajalle.
– Veden pilaantumista ei aina huomaa ennen kuin vahinko on jo tapahtunut, ja vatsataudissa on äärimmäisen kurjaa joutua ponnistelemaan juoma- ja pesuveden saamiseksi. Esimerkiksi Nokialla ja viimeksi Nousiaisissa haitalliset virukset ja bakteerit levisivät nopeasti laajalle vesijohtoverkossa. Sairastumisia tapahtui paljon ja nopeasti, Kunnaskari kertoo.
Kotivarasta on usein apua
Mia Kunnaskari muistuttaa, että kotivaran ylläpitäminen on täysin vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa.
– Kotivaraa voi tarvita yhteiskuntaa ravistelevan häiriötilanteen aikana, mutta siitä on apua myös aivan tavallisissa arkisissa häiriöissä.
Vakavia häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi myrskyt tai pitkät pakkasjakso sähkökatkoineen, suuronnettomuudet, laajalle levinneet vaaralliset tartuntataudit ja muut poikkeusolot.
– Kaikista todennäköisimmin kotivaraa kuitenkin tarvitaan ihan arkisissa häiriötilanteissa, kuten flunssan, huonon sään tai vaikka jonkin jakeluhäiriön takia. Tällaisissa tilanteissa kannattaisi pitää yllä kotivaraa ja opetella hyödyntämään sitä.
- ELÄIMIÄ EI saa viedä väestönsuojaan.
- LEMMIKKIELÄIN suojataan sisätiloihin, esimerkiksi asuntoon.
- SISÄTILA RAJATAAN mahdollisimman turvalliseen tilaan, jossa on helppo vierailla.
- TARKISTA, ETTÄ asuinhuoneisto on eläimelle mahdollisimman turvallinen ja esimerkiksi sähköt ovat pois päältä.
- VARMISTA RIITTÄVÄ lämpö, esimerkiksi huovalla.
- JÄTÄ NÄKYVILLE kirjalliset hoito-ohjeet, yhteystiedot sekä merkintä ulko-oveen.
- MUISTA JÄTTÄÄ eläimelle riittävästi vettä ja ruokaa.
- TUTUT LELUT tuovat turvaa eläimellekin
Lemmikin kotivara:
- VARAA kaappeihin hyvin säilyvää ruokaa, jota eläin tavallisestikin syö. Esimerkiksi annospussit ja kuivamuona toimivat hyvin poikkeustilanteessa.
- VARMISTA, että kotoa löytyy tarpeeksi vettä sekä matkajuomakuppi.
- VARAA lemmikille hoitotarvikkeet ja lämmönlähde, kuten huopa.
- MUISTA mahdollinen lääkitys ja pidä huolta hygieniasta. Esimerkiksi sanomalehti kuljetuskopassa lämmittää alustaa ja pussillinen kissanhiekkaa kelpaa hätätapauksessa matkavessaksi.
- KÄYTÄ ja täydennä kotivaraa säännöllisesti, jotta se ei pääse pilaantumaan.
- PIDÄ HELPOSTI saatavilla myös eläinlääkärin paperit, hoito-ohjeet ja kuljetuslaatikko.
