Pakolaislemmikit pistivät viranomaistoiminnan uuteen uskoon – Eläimet päätyivät pakolaisiksi sodan takia

Kun pitkän matkan tehneet miehet ovat saaneet viranomaisasiat hoidettua, on koirien vuoro. Sekä koirat että omistajat ovat silminnähden iloisia jälleennäkemisestä.

SEYn tuomaa konttia hoitava eläinsuojeluneuvoja Nea Konttinen on ehtinyt tällä välin tutustua koirien papereihin ja auttaa tulliviranomaisia maahantulokaavakkeiden täyttämisessä. Paikalle on hälytetty myös vapaaehtoinen eläinlääkäri, joka hoitaa tarvittaessa eläinten rokottamisen, tunnistusmerkitsemisen ja lääkitsemisen.

Tarkastusta tarvitaan, sillä yleensä lemmikin tarkastus tehdään ensimmäisessä EU-jäsenmaassa, johon eläin saapuu. Tällä hetkellä EU:n Ukrainan vastaisilla ulkorajoilla ei kuitenkaan pystytä huolehtimaan kaikista tarvittavista toimenpiteistä.

Tarkastusta tarvitaan, sillä yleensä lemmikin tarkastus tehdään ensimmäisessä EU-jäsenmaassa, johon eläin saapuu. Tällä hetkellä EU:n Ukrainan vastaisilla ulkorajoilla ei kuitenkaan pystytä huolehtimaan kaikista tarvittavista toimenpiteistä.

Marselin ja Justinin paperit ovat kuitenkin kunnossa. Ne ovat jo saaneet vaadittavat rokotukset Virossa. Konttinen antaa koirille ekinokokki-heisimatolääkityksen ja ohjeistaa omistajat käymään koiriensa kanssa rabies-vasta-ainetestissä kolmen päivän kuluessa. Vasta-ainetestin olisi voinut tehdä myös satamassa, mutta väsyneet matkaajat toivovat jo pääsevänsä lepäämään.

– Yleensä kaikki haluavat hoidattaa maahantuontivaatimukset kuntoon heti kontissa, Konttinen kertoo.

Testaukselle on paikkansa, sillä Ruokaviraston mukaan noin 60 prosentilla testatuista lemmikeistä rabiesvasta-ainetaso on ollut riittävä.

Vapaaehtoiselle eläinlääkärille ja Konttiselle on jo jonossa seuraavia asiakkaita. Paikalle saapuneessa autossa odottaa kaksi kissaa, joiden paperit ja rokotustilanne on tarkistettava seuraavaksi.

Marselin ja Justinin omistajien kasvoilta paistaa helpotus.

– Koirien papereista oltiin kiinnostuneita lähinnä Virossa, mutta siellä koirat täytyi jättää aika kolkkoon tilaan odottelemaan pitkäksi aikaa. Oli tosi kiva, että täällä kaikki hoitui nopeammin, Eduard kiittelee ja jatkaa matkaansa.

Nea Konttisen mukaan Marsel ja Justin ovat melko tyypillisiä Ukrainasta saapuneita lemmikkejä. Toisella koirista paperit, passi ja rokotukset vaikuttivat olleen kunnossa jo Ukrainasta lähtiessä. Toiselta nämä puuttuivat, mutta koira oli saanut osan tarvittavista dokumenteista matkan aikana. Ekinokokki-heisimatolääkityksestä ja vasta-ainetesteistä sen sijaan harva lemmikinomistaja on kuullutkaan ennen Suomen rajaa.

– Pääsääntöisesti lemmikkien omistajat ymmärtävät kyllä, miksi nämä tarkastukset tehdään ja rokotukset annetaan. Osa saattaa olla lähinnä hämmentynyt siitä, miksi tarkastus tehdään Suomen rajalla uudelleen, jos se on jo tehty jossain toisessa maassa Ukrainasta lähdön jälkeen, Konttinen kertoo.

Haasteita aiheuttaa myös se, että ukrainalaisten lemmikkien ”passi” on pääsääntöisesti sama kuin Suomessa eläinlääkäriltä saatava rokotuskortti. Myös vanhemmalla Marsel-koiralla on mukanaan tällainen dokumentti.

– Se ei kuitenkaan käy maahantuontivaatimusten mukaisesta lemmikkipassista, eli paperit olivat käytännössä vaillinaiset, kun niitä tarkastellaan maahantuontivaatimuksien mukaisesti. Tämä voi hämmentää lemmikinomistajia, Konttinen sanoo.

Jos rokotuksissa on epäselvyyksiä, Konttinen ja eläinlääkärit toimivat mieluummin varovaisesti.

– Tällöin kirjaamme, ettei lemmikeillä ole rokotuksia. Näin rokotukset tulevat ainakin takuuvarmasti hoidettua, Konttinen kertoo.

Rajalla tarkastetaan vain kissat, koirat ja fretit. Muitakin lemmikkejä Suomeen tiedetään päätyneen, mutta määrät ovat pieniä, eikä Ruokavirasto, Tulli tai mikään muukaan viranomaistaho rekisteröi muita maahan saapuvia lemmikkieläimiä.

Pakolaisia – ja lemmikkejä virtaa kuitenkin Suomeen yhä tasaista tahtia. Määrät ovat hieman pienentyneet kevään huippulukemista, mutta SEYn konttiin päätyy silti päivittäin useita eläimiä tarkistettavaksi.

Saapuvien eläinten määrää on mahdotonta ennustaa. Enimmillään Konttinen on ollut vastaanottamassa yli kahtakymmentä koiraa yhden päivän aikana.

– Jonain päivänä matkustajia on vain kolmisenkymmentä, jonain toisena päivänä kolmesataa. Mitä enemmän ihmisiä on, sitä todennäköisemmin mukana matkustaa myös koiria ja kissoja, Konttinen sanoo.

Pääosin Ukrainasta saapuvat lemmikit ovat melko hyvässä kunnossa.

– Ne vaikuttavat olevan hyvin tärkeitä perheenjäseniä, joista on pidetty hyvää huolta. Kissat ovat usein rotukissoja ja tottuneita käsittelyyn, ja niillä on yleensä valjaat valmiiksi päällä, Konttinen kertoo.

Ääritapauksiakin on toki tullut vastaan. Konttinen muistelee muun muassa kissaa, jonka silmät rähmivät hyvin voimakkaasti. Lisäksi kissan silmissä vaikutti olevan pitkälle edennyt kaihi.

– Kyse on onneksi yksittäistapauksista, ja tällaiset tapaukset ohjeistamme käymään erikseen eläinlääkärissä. Maahan saapuvat ukrainalaislemmikit saavat rokotukset ilmaiseksi, mutta muusta hoidosta he joutuvat maksamaan. Toivon, että suomalaisten eläinlääkäriklinikoiden kova hintataso ei säikäytä heitä tiehensä, ja nämä lemmikit saavat tarvitsemaansa hoitoa, Konttinen pohtii.

SEYn paikalle järjestämä lämmitetty kontti on ollut Länsisatamassa maaliskuun lopulta lähtien. Tätä ennen lemmikit odottelivat omistajiaan Länsiterminaalin ulkopuolelle sijoitetuissa häkeissä.

– Yritin peittää häkkejä paksuilla kankailla, mutta on selvää, että eläimillä oli kyllä kylmä, eivätkä työolosuhteet olleet ihmisillekään ihanteelliset, Konttinen kertoo.

Konttinen itse saapui Länsisatamaan töihin hieman tätä aiemmin. Työlle oli huutava tarve, sillä aiemmin eläinten asioita ei ollut huomioitu Ukrainasta saapuvien osalta juuri lainkaan.

Arvioiden mukaan Suomeen ehti saapua vähintään kymmeniä, ellei satoja lemmikkejä ilman että niille tehtiin asiallisia maahantulotarkastuksia.

– Alkutilanteessa perustavanlaatuinen ongelma oli, ettei eläinasiaan ollut varauduttu kovin hyvin. Tämä johtui asianmukaisen viranomaisyhteistyön puuttumisesta. Suomessa ei myöskään ole virallisia karanteenitiloja lemmikeille, joiden maahantulon edellytykset eivät täyty. Tämä oli ongelmallista jo rauhan aikana, ja nyt kun konflikti syttyi, ja lemmikkejä alkoi saapua maahan nopealla tahdilla, tilanne kasvoi nopeasti ongelmalliseksi, kertoo SEYn Ukraina-koordinaattori, Team Rokasta tuttu Toni Lahtinen.

Lahtisen mukaan viranomaisilla ei vaikuttanut olevan alussa tietoa siitä, miten eläinasian kanssa tulisi toimia.

– Pelkästään eläintautien leviämisen takia asiaan olisi pitänyt reagoida heti, ei viikkojen viiveellä, Lahtinen sanoo.

SEYllä tilanne ja sen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat nähtiin nopeasti.

– Ongelmia aiheutti oikeastaan kaksi asiaa. Vastaanottokeskuksiin ei aluksi päässyt lemmikkien kanssa, joten tilanne olisi voinut aiheuttaa ihmisille ja eläimille hyvinvointiongelmia ja stressiä. Jos taas eläimet sijoitetaan vähän mihin sattuu, sellaiset ihmisellekin vaaralliset taudit, joita ei tällä hetkellä esiinny, voivat päästä leviämään, kertoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.

Heti sodan puhjettua lemmikkien kanssa saapuneet päätyivätkin usein kotimajoitukseen sinne, minne sattuivat pääsemään. Tilanne olisi voinut aiheuttaa tautien leviämisen.

Huhtikuun alusta alkaen lemmikkien kanssa saapuneet ukrainalaiset on voitu sijoittaa käytännössä suoraan Riihimäellä sijaitsevaan vastaanottokeskukseen.

– On todella tärkeää, että ihmisille, jotka saapuvat lemmikkien kanssa, on turvallinen paikka, jossa lemmikit saadaan hoidettua ja jossa ihmiset ja eläimet saavat olla yhdessä ilman erillisiä karanteenitiloja. Samalla tarttuvien tautien ennaltaehkäisy saadaan hoidettua, White sanoo.

EY on aiemminkin penännyt viranomaistahoilta ratkaisua ilman asianmukaisia rokotuksia ja matkustusdokumentteja saapuvien lemmikkien karanteenitiloiksi. Nyt paine kasvoi lopulta niin suureksi, että viranomaisetkin heräsivät pulman laajuuteen.

Riihimäelle avattu vastaanottokeskus ja SEYn Länsisatamassa sijaitseva toimipiste ovat tärkeät osat ratkaisua.

– Olimme oikeastaan perustamassa Riihimäelle ihan tavallista vastaanottokeskusta. Meillä on kuitenkin mahdollista eristää eläimet eri huoneisiin, eikä vuokranantajakaan vastustellut sitä, että voisimme majoittaa eläimiä, kertoo Riihimäen vastaanottokeskuksen johtaja Jussi Toopakka.

Käytännössä Riihimäen vastaanottokeskusta pyörittävä Kotokunta-niminen yritys vuokraa asuntoja eri puolilta kaupunkia.

– Toimisto on tarkoitettu vain lyhytaikaista asiointia varten, joten ihmiset ja lemmikit asuvat hyvin kodinomaisesti, Toopakka selventää.

Lemmikeille sopivan vastaanottokeskuksen perustaminen on vaatinut yhteistyötä niin kunnaneläinlääkärin, Ruokaviraston, maahanmuuttoviranomaisten kuin Riihimäen kaupungin edustajien kanssa.

– Kävimme alussa tarkkaan läpi periaatteita ja ohjeistusta, jotta pystymme varmistumaan, että eläimet käyvät eläinlääkärissä ja saavat vaadittavat madotukset ja rokotukset. Ohjeistamme asukkaita myös eläinten jätösten keräämisestä, muiden eläinten kohtaamisesta sekä siitä, mitä eristystila tarkoittaa käytännössä.

Keskuksessa työskentelee myös eläinohjaaja, joka lienee Toopakan mukaan ainoa laatuaan Suomessa.

– Hän on laatinut tarkat toimintaohjeet ja auttaa esimerkiksi varaamaan eläinlääkäriajat. Lisäksi hän varmistaa, että eläimet todella käyvät eläinlääkärissä, Toopakka kertoo.

Vastaanottokeskus tarjoaa lemmikeille myös peruselintarvikkeet ja esimerkiksi koirankakkapussit. Vastaanottokeskuksen asukkailta Toopakka onkin kuullut lähinnä positiivista palautetta.

– Käytännössä kaikki lemmikkien kanssa tulleet ovat olleet tosi iloisia ja tyytyväisiä siitä, että lemmikit on huomioitu, ruokaa on saatavilla ja että he pääsevät eläinlääkäriin. Tällaisten asioiden huomioiminen on hyvin tärkeää ihmisille, jotka ovat vieraassa maassa, vieraalla kielellä.

Haastatteluhetkellä Riihimäen vastaanottokeskukseen on majoittunut noin 50 kissaa ja koiraa.

Enemmänkin mahtuu, jos tulee tarvetta: Toopakan mukaan toimintaa voidaan muokata tarpeen mukaan.

– Jos tulee täyttä, pystymme laajentamaan. Meidän perusperiaatteemme pakolaistyössä on se, että perheitä ei eroteta. Sama pätee nyt lemmikkeihin. Lemmikki on perheenjäsen, ja sillä voi olla aivan valtava merkitys siinä, että jaksaa raskaan tilanteen keskellä, Toopakka sanoo.

Suurin osa Riihimäen vastaanottokeskuksen asukkaista on saapunut perille jonkin toisen vastaanottokeskuksen kautta. Esimerkiksi Helsinkiin, Länsisatamaankin, saapuvat ukrainalaiset ohjataan yleisimmin Punavuoressa sijaitsevaan keskukseen. Sieltä he jatkavat Riihimäelle lemmikkiensä kanssa.

– Eläinten kanssa on toki tullut vastaan vähän erilaisia pulmia kuin aiemmin. Esimerkiksi eräällä asukkaalla oli niin suuri koira, että pelkäsimme, saammeko sen kuljetettua minkään auton takakontissa. Kaikenlaisista tilanteista kuitenkin selvitään, ja tämäkin iso koira saatiin lopulta eläinlääkärille, Toopakka kertoo.

Myös Ruokavirastossa pidetään tärkeänä sitä, että lemmikin kanssa saapuvilla on selkeä paikka, mihin mennä. EU-komission päätös siitä, että Ukrainasta voi matkustaa lemmikin kanssa EU-alueelle, tuli kuitenkin Ruokavirastolle yllätyksenä.

Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu pitää EU-komission päätöstä inhimillisenä, mutta haastavana: Ukrainan eläintautitilanne on hyvin erilainen kuin Suomessa. Ukrainassa esiintyy muun muassa rabiesta eli raivotautia. Suomi taas on ollut rabiesvapaa maa vuodesta 1991 saakka.

– Se, että tällaiselta alueelta voi liikkua ilman etukäteisvaatimuksia, aiheuttaa riskin, että rabies voi levitä Euroopan alueelle. Toistaiseksi ilmoituksia tällaisesta ei onneksi ole tullut, Kiviruusu kertoo.

Kiviruusun mukaan muissa Pohjoismaissa on otettu varsin samankaltaiset toimet käyttöön kuin Suomessakin.

– Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa lemmikkimäärät ovat olleet yllättävän samansuuntaisia kuin meillä. Norjassa eläimet sijoitetaan – ja on jo aiemmin sijoitettu – erikseen omistajistaan, Tanska ja Ruotsi toimivat samoin kuin me, hän kertoo.

Toistaiseksi Ukrainasta on saapunut Suomeen noin 600 koiraa, kissaa tai frettiä – tai ainakin sen verran näitä lemmikkejä on viranomaisten tiedossa.

– Puolet näistä on tullut tullin kautta, puolet olemme tavoittaneet muita reittejä pitkin. Ihan tarkkaa määrää ei ole tiedossa, sillä tiedot tulevat Ruokavirastoon viiveellä. Edelleen voi olla myös pieni joukko, jota ei ole tavoitettu, Kiviruusu sanoo.

Ruokavirasto on sittemmin pyrkinyt paikkaamaan mahdollista tietoaukkoa jakamalla tietoa lemmikin kanssa saapumisesta ukrainalaisia pakolaisia auttavien suomalaisten tahojen kautta.

– Alussa oli aika paljon hämmennystä, kun toimintatapoja ei oikein ollut. Sekä maahanmuuttovirasto, tulli että SEY ovat tehneet valtavasti yhteistyötä, että tämä on saatu onnistumaan, Kiviruusu sanoo.

Myös Ruokaviraston eläinlääkärit työskentelivät välillä Tullin tukena satamassa. Tällöin Konttinen avusti heitä ja järjesti väliaikaisia säilytyskoppeja lemmikeille siksi aikaa, kun maahan saapuneet ukrainalaiset olivat sisällä asioimassa viranomaisten kanssa. SEY toimi myös alusta asti aktiivisesti yhteistyössä eri viranomaisten kanssa etsien ratkaisuja uuteen, kiperään tilanteeseen.

Toukokuun alusta saakka SEY on järjestänyt satamaan eläinlääkärin vastaanottopisteen.

Vajaan parinkymmenen vapaaehtoisen eläinlääkärin verkostossa on aina päivystäjä, ja jos Konttinen ei saa tähän yhteyttä, hän pyytää apua verkoston whatsapp-ryhmässä. Pääsääntöisesti eläinlääkäri pääsee paikalle tunnin kuluessa. Sillä välin satamaan tulleet pakolaiset ovat täyttäneet muita viranomaispapereita.

Konttiselle on käynyt kevään aikana nopeasti selväksi, että SEYn työpanoksella on valtavasti merkitystä.

– Etenkin silloin, kun satamaan saapuu useita lemmikkejä kerralla, viranomaisilla kuluu paljon aikaa paperien täyttämiseen. Omalla työpanoksellani voin nopeuttaa heidän työtään huomattavasti, Konttinen kertoo.

Konttinen on työskennellyt satamassa lähinnä virka-aikaan. Välillä työpäivät ovat venyneet pitkiksi.

– Pisimmillään olen ollut täällä 14 tuntia putkeen, hän muistelee.

Vaikka satamaan saapuvat lemmikit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa ja rakastettuja perheenjäseniä, pitkän matkan jäljet näkyvät niissä kuten ihmisissäkin. Konttisen mukaan etenkin kissoista näkyy arkuus ja stressi.

– Ne ovat usein hyvin vetäytyneitä ja jopa apaattisia. Tarkistuksen ja eläinlääkärin kannalta se on sikäli hyvä asia, että eläimiä on tällöin suhteellisen helppo hoitaa, hän kertoo.

Konttisen on tarkoitus työskennellä Länsisatamassa kesäkuun loppuun saakka. SEYn toiminta jatkuu Länsisatamassa myös tämän jälkeen, jos tarvetta ilmenee.

– Työ on ollut ajoittain haastavaa, mutta samalla äärimmäisen palkitsevaa ja tärkeää. Se auttaa jaksamaan silloinkin, kun vastassa on bussilasteittain ihmisiä ja sekalainen määrä lemmikkejä, Konttinen sanoo.

Lue, mitä SEY on tehnyt Ukrainan tilanteen eteen: https://sey.fi/ukraina/