Tieteellä edistetään myös eläinten hyvinvointia
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan koiranomistajan eettinen suhtautuminen eläimiin vaikuttaa siihen, millaisia keinoja hän valitsee koiran kouluttamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin fyysiseen rankaisuun ja positiiviseen vahvistamiseen eli palkitsemiseen perustuvia menetelmiä.
Ei-yllättävästi koiranomistajat, joilla oli ihmiskeskeinen maailmankuva ja jotka näkivät eläinten olevan olemassa lähinnä ihmistä varten, käyttivät todennäköisemmin fyysistä rankaisua, kun taas eläinten suojelua ja oikeuksia korostavat omistajat käyttivät todennäköisemmin palkitsemista.
Aiemmin oli ajateltu, että koulutustavan valinta perustui enimmäkseen käytännön syihin, eli siihen, millaisen asiantuntijan neuvoihin koiranomistaja sattui turvautumaan tai siihen, millaisin metodein hän oli aikaisemmin tottunut kouluttamaan koiraansa. Tutkimuksen keskeisin löydös oli, että valintaan vaikuttavat eritoten koiranomistajan eettiset arvot eli se, millaisina hän ylipäänsä näkee eläimet.
Tieteellinen näyttö palkitsemisen puolesta on vahvempaa kuin koskaan
Parin viime vuosikymmenen aikana tutkimustieto koirien oppimisesta on lisääntynyt. Vanhat käsitykset laumanjohtajasta ja dominanssista ovat jääneet taakse, ja tilalle on tullut tieteeseen perustuva ymmärrys eläinten oppimisesta.
Tieteellinen näyttö on selkeä. Rankaisuun perustuvat menetelmät yhdistyvät käytösongelmiin sekä koirien aggressioon ja ahdistukseen.
Rankaisemalla koulutetuilla koirilla on havaittu korkeampia stressihormonitasoja, ja ne ovat mielentilaltaan pessimistisempiä. Palkitsemalla koulutetut koirat oppivat nopeammin, niiden suorittaminen on tasalaatuisempaa ja henkinen hyvinvointi on parempi.
Eläinlääketieteen ja eläinten käyttäytymisen asiantuntijat suosittelevatkin nykyään yksiselitteisesti palkitsemiseen perustuvia menetelmiä.
Tieto lisää ymmärrystä, ymmärrys muuttaa käyttäytymistä
Muutos koirien koulutusmenetelmissä on muuttunut huikean paljon, vaikka aina ei ole siltä tuntunut. Vielä 2000-luvun ensivuosikymmenen lähestyessä loppuaan niin sanotut koirakuiskaajat ja -korjaajat nauttivat laajaa suosiota.
Yleisö ympäri maailman rakasti Cesar Millanin Dog Whisperer -ohjelmaa, joka perustui nopeisiin ratkaisuihin. Karismaattinen kouluttaja käytti häikäilemättä dominanssiteoriaa ja fyysisiä rangaistuksia, kuten kuristuspantoja ja koiran selättämistä ja näihin nojaavia ratkaisuja koiran käyttäytymisen muuttamiseen. Lennätettiinpä Millan Suomeenkin esiintymään faneilleen täyteen buukatussa Messukeskuksessa.
Samaan aikaan SEY alkoi tarjota maksuttomia luentoja palkitsemiseen perustuvasta koirankoulutuksesta ja tuomitsi julkisesti Millanin metodit. Tyrmäys oli aluksi täydellinen: luentosalissa vain muutama yli sadasta kuuntelijasta uskalsi varovaisesti kannattaa palkitsemista metodina. Millanin fanikunta oli niin kiihkeää, että SEYn saaman vihapostin määrä oli häkellyttävä.
Mutta niin vain tiedon lisääntyessä ja uusimpien tutkimustulosten omaksuneiden eläintenkouluttajien järjestäytyessä maailma alkoi muuttua, ja muutos oli lopulta varsin nopea. Nykyisin koiranulkoiluttajat näyttävät säännönmukaisesti käyttävän palkkiota erilaisten tilanteiden opettelussa, ja kivulla ja rangaistuksilla kouluttavat tahot ovat käytännössä piiloutuneet yksityisille koulutuskentille ja takapihojen suojiin.
Me SEYssä nojaamme tutkittuun tietoon ja asiantuntevaan viestintään, kun maailmaa muutetaan eläimille paremmaksi paikaksi. Eläinten koulutuksessa tapahtunut muutos osoittaa, että arvovalinta on ollut menestys. Nyt tieteelliset argumentit puoltavat myös esimerkiksi turkistarhauksen lopettamista.
Nyt, kun tieteen arvoa ja tutkittua tietoa jälleen kyseenalaistetaan näkyvästi, myös eläinten hyvinvoinnin kehitys on vaarassa. Korkeatasoisen koulutuksen ja akateemisen vapauden puolustaminen on myös eläinten etu.
