Hitaammin kasvavia kananpoikia, kiitos!
Hidaskasvuiset kananpojat ovat rohkeampia, selvästi terveempiä ja paremmin voivia kuin nopeakasvuiset lajitoverinsa. Ne ilmaisevat tyytyväisyyttään useammin, ovat rohkeampia ja niillä on kauniimpi höyhenpeite sekä vähemmän ihovaurioita. Tällaisia kananpoikia suomalaisen kuluttajan lautaselle ei kuitenkaan päädy.
Suomalainen broilerinkasvatus on monin paikoin ongelmallista. Käytännössä suomalaiset broilerit ovat tipuja, jotka on jalostettu kasvattamaan painonsa 40-kertaiseksi noin viidessä viikossa. Broilerien kasvuvauhtia on verrattu siihen, että kolmivuotias taapero painaisi yli 150 kiloa. Tilanne olisi ihmislapselle järkyttävä. Ja niin se on broilerillekin: hurja kasvuvauhti aiheuttaa kananpojille vakavia terveysongelmia ja kipua.
Koska broilereilla on niin paljon terveysongelmia, nopeakasvuiset kananpojat lähinnä istuskelevat ja makoilevat suurimman osan ajastaan. Ne eivät pääse tekemään kananpojille tärkeitä asioita, kuten hypähtelemään tasoille tai tutkimaan ympäristöään.
Kun kananpoika ei voi tyydyttää perustarpeitaan, eli etsiä ruokaa tai tutkia ympäristöään, se turhautuu ja tylsistyy. Tämä voi näkyä vaikkapa höyhenten nokkimisena ja kannibalismina. Pahimmillaan broileriparka ei välttämättä jaksa edes siirtyä ajoissa juomapaikalle.
Kaikkein eniten nopeasta kasvutahdista kärsii broileriemo
Nopeakasvuisten broilereiden kasvatuksessa erityisen ongelmallinen on broilereiden vanhempaissukupolvi. Vanhempaissukupolveksi kutsutaan syötäväksi kasvatettujen broilereiden emoja.
Vanhempaissukupolven tehtävä on tuottaa munia, joista kasvaa broilereita. Koska broileriemojen täytyy kasvaa tarpeeksi vanhoiksi muniakseen, pitää niiden pystyä elämään kauemmin kuin lihaksi kasvatettavien broilereiden.
Jotta nämä emot eivät pidemmän elämänsä aikana kasvaisi muodottomiksi ja kuolisi liian ison ruumiinpainon aiheuttamiin sairauksiin, hillitään niiden kasvutahtia antamalla ruokaa vähemmän kuin mitä linnut oikeasti tarvitsisivat.
Käytännössä ruokinnan rajoittaminen tarkoittaa sitä, että emoilla on koko ajan nälkä – ja jokainenhan tietää, että nälkäisenä on kiukkuinen tai tyytymätön olo. Vanhempaissukupolvissa jatkuva nälkä näkyykin stereotyyppisenä käyttäytymisenä, höyhenten nyppimisenä ja erilaisten kohteiden turhaan nokkimisena.
Tähänkin ongelmaan tulisi puuttua: broilerintuotannossa tulisi käyttää vain hitaammin kasvavia emoja, joiden ruokintaa ei tarvitse yhtä reilusti rajoittaa muninta-aikana.
Broilerintuotannon tulisi siirtyä käyttämään hitaammin kasvavia lintuja
Koska ongelmat ovat niin moninaisia, broilerintuotannossa kannattaisi katsoa eteenpäin. Erilaisia vaihtoehtoja olisi nimittäin tarjolla. Hitaammin kasvavia broilerirotuja käytetään jo useissa maissa. Hidaskasvuiset broilerit ovat nopeakasvuisia serkkujaan terveempiä, aktiivisempia ja tyytyväisempiä. Niillä on parempi elämänlaatu ja vähemmän käytöshäiriöitä.
Suomessa hitaammin kasvavaa broileria ei vielä saa kaupasta, mutta muualla Euroopassa sen käytöstä on jo runsaasti kaupallista kokemusta. Esimerkiksi Hollannissa myytävä kananliha on kokonaan hitaammin kasvanutta broileria.
Ruotsissa useat kunnat ovat siirtymässä käyttämään hitaammin kasvavia broilereita tarjoiluissaan. Tanskassa Lidl ilmoitti jo vuonna 2020 luopuvansa kokonaan nopeakasvuisen broilerin lihaa sisältävien tuotteiden myynnistä. Samalla yritys kertoi muuttavansa valikoimansa hitaammin kasvaneisiin lintuihin.
Hitaammin kasvava broileri voi olla myös tuottajalle etu: Norjassa 30 prosentin markkinaosuutta hallussaan pitävä Norsk Kylling vaihtoi koko tuotantonsa 15 prosenttia hitaammin kasvavaan broilerirotuun jo vuonna 2018.
Yritys raportoi broilereiden terveyden parantuneen sekä kuolleisuuden pienentyneen. Tämän ansiosta Norsk Kylling voi myydä lihaa samoilla kuluttajahinnoilla kuin aiemminkin. Yhtiö hyötyy siitäkin, että hidaskasvuisempia rotuja käytettäessä lintuja kuolee vähemmän: alhaisemman kuolleisuuden takia tuotannossa tarvitaan 3,9 miljoonaa yksilöä vähemmän vuodessa.
Vaikka hitaammin kasvavan broilerin tuottaminen ei ole ongelmatonta, on se heti toteutettavissa oleva, taloudellisesti mahdollinen ja myös tieteellisesti perusteltu muutos, joka vie eläinten hyvinvointia selkeästi parempaan suuntaan.
Eläinten hyvinvointilain asetuksia valmistellaan parhaillaan. Nyt, kun eläinten jalostuksesta määräävää jalostusasetusta valmistellaan, onkin tärkeää, että asetuksessa määritellään kasvunopeuden ja hyvinvoinnin perusteella ne broilerirodut, joiden pito tuotannossa on sallittua.
