Nykymuotoiset luolakoirien taipumuskokeet aiheuttavat eläimille tarpeetonta kärsimystä
Uusi laki eläinten hyvinvoinnista alkaa näin:
Tämän lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain tarkoituksena on myös lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua.
Lain yleisenä periaatteena on muun muassa se, että: Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa.
Kun maa- ja metsätalousministeriössä ja Kennelliitossakin pohditaan, onko elävän kohde-eläimen käyttö luolakoirien taipumuskokeissa hyväksyttävää, vai tulisiko se kieltää, on oikeastaan pohdittava sitä, eikö sen pitäisi katsoa olevan jo nykyisen voimassa olevan lainsäädännön perusteella kiellettyä?
Olennainen kysymys on, aiheuttaako elävän kohde-eläimen käyttö kokeissa tarpeetonta kärsimystä. Vastaus on selvä, kyllä aiheuttaa.
Ensinnäkin, elävälle kohde-eläimelle aiheutuu kärsimystä. Tätä tapahtuu riippumatta siitä, pääsevätkö koira ja kettu fyysiseen kontaktiin. Eläinlain perustelut määrittelevät kärsimyksen seuraavasti: Kärsimyksellä tarkoitettaisiin puolestaan epämiellyttävää tunnetta tai tuntemusta, kuten tuskaa, pelkoa, ahdistusta ja turhautumista.
Kettu on tilanteessa saalistettavana. Tilanne on sille väistämättä erittäin ahdistava, ja se toistuu samana päivänä useita kertoja. Samaa kettua käytetään useissa kokeissa vuosi toisensa jälkeen. Pito-olosuhteet tuskin mahdollistavat ketulle luontaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisen. Jos luolakettuja pidetään edes kymmenen neliön tilassa, ei se mitenkään vastaa eläintarhan vaatimaa 300 neliön minimitilaa saati ketun liikkumatilaa luonnossa.
Kettu ei ole lajina kesy. Myös ihmisen käsiteltävänä oleminen aiheuttaa sille stressiä kuljettaminen mukaan lukien.
Toinen kysymys on, onko tämä kärsimys tarpeetonta? Eläinlain perustelut sanovat seuraavaa: kun hyvinvoinnille aiheutuva riski on suuri ja se olisi toisaalta helposti poistettavissa, tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskin poistamiseksi.
Tanskassa elävän kohde-eläimen käyttö luolakoirien taipumuskokeissa on ollut kiellettyä jo viime vuosikymmeneltä saakka. Tanskassa elävän ketun korvikkeeksi on kehitetty mekaaninen kettu. Kennelliiton tiedotteen mukaan Tanskan metsästäjäliiton kokemusten mukaan mekaanisella ketulla koulutetut koirat ovat toimivia metsästyskoiria. Lisäksi koiraa voidaan opettaa kontrolloiduissa olosuhteissa käyttäytymään riistalla siten, ettei sen terveys vaarannu turhaan metsästystilanteissa. Kennelliiton tiedotteen mukaan testauksessa nähdään myös, soveltuuko koira ylipäätään luolakoirametsästykseen vai ei.
Toisin sanoen, Tanskassa on jo osoitettu, että elävä kohde-eläin on helposti korvattavissa.
Perusteltuja syitä käyttää elävää kohde-eläintä näissä kokeissa ei enää ole. Kokeet ja harjoittelu tässä muodossa pitäisi katsoa eläinlain vastaisiksi välittömästi, koska laki on jo voimassa tämän vuoden alusta alkaen.
Kennelliiton kannattaisi huomioida, että elävän eläimen käytön lopettaminen avaisi harrastuksen myös niille koirille ja koiraharrastajille, joille elävän kohde-eläimen käyttö on kynnyskysymys. Laajempi harrastajapohja lisäisi paitsi harrastuksen pariin tulevien koirien hyvinvointia myös todennäköisesti kasvatustyön elinvoimaisuutta.
Kati White on SEYn toiminnanjohtaja ja eläinlääkäri.
