Luolakoirakokeet eivät kestä eettistä tarkastelua

Luolakoirien taipumuskokeissa on paikalla eläinlääkäri, jonka tehtävänä on valvoa, että tapahtumassa noudatetaan eläinsuojelulainsäädäntöä sekä Kennelliiton sääntöjä.

Syksyllä 2022 Vihdissä ja Mynämäellä taipumuskokeita salaa videokuvanneen henkilön mukaan eläimiä ei kuitenkaan hoidettu puremien jälkeen. Kuvaaja ei esiinny tässä artikkelissa omalla nimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on Eläinten ystävän toimituksen tiedossa.

Kuvaaja ei huomannut, että kokeissa käytettyjä kettuja olisi tarkistettu lainkaan.

– Yhden ketun suusta valui verta, ja kun eläinlääkäriltä kysyttiin, onko sillä leuanmurtuma, tämä ei mennyt edes katsomaan vaan sanoi, että ei se sellainen (vamma) ollut, kuvaaja mainitsee.

Muun muassa Oikeutta Eläimille -järjestön mukaan alaleuan murtuminen on yleinen luolakoirien taipumuskokeissa käytetyn ketun kuolinsyy.

Taipumuskokeet ovat myös monelle koiralle pelottavia ja ahdistavia tilanteita. Kuvaajan mukaan esimerkiksi Vihdissä ja Mynämäellä moni koira ilmaisi, ettei olisi halunnut mennä keinoluolan putkeen, mutta ihmiset työnsivät koiran putkeen väkisin. Jotkut koirista jäivät putken keskelle kyhjöttämään, eivätkä halunneet liikkua.

– Kettu pääsi puremaan yhtä mäyräkoiraurosta, jolla oli niin leveä rintakehä, että se jäi putkeen jumiin, kuvaaja lisää.

Osalla koirista on sen sijaan tapana sukeltaa putkeen todella nopeasti. Kuvaajan mukaan näiden koirien kehuttiin ”niputtaneen” taipumuskokeissa kettuja muutamissa minuuteissa.

– Naureskeltiin, että ”tässä on sellainen koira, joka tulee puremaan sitä kettua hyvin nopeasti”.

Luolakoirien taipumuskoe alkaa siten, että koira laitetaan tyhjään luolaan tarkistamaan alueen. Suorituksen perusteella kokeen tuomari arvioi, miten koira käyttäytyy, ja pääseekö se etenemään seuraavaan vaiheeseen, jossa on mukana elävä kettu.

Kettu tuodaan paikalle vanerisessa laatikossa. Kennelliiton valtuuston hyväksymissä uusissa säännöissä ketun tulee olla koko ajan laatikossa, mutta vanhojen sääntöjen mukaisissa taipumuskokeissa eläin pakotettiin luolastoon.– Jos ketut eivät liikkuneet oikeaan suuntaan, niitä tökittiin puukapulalla eteenpäin, luolakoirien taipumuskokeita kuvannut kuvaaja taustoittaa.

Tämän jälkeen kettu lukittiin pesäluolaan keskelle keinoluolastoa, ja sen perään päästettiin koira.
Vaikeustasosta riippuen koiralla saattoi olla hiekkaeste selvitettävänään ennen ketun pesäkolon saavuttamista. Tässä vaiheessa eläinten välissä oli vielä muovinen pleksi.

Seuraavaksi kettu päästettiin pesäkolonsa takaa liikkeelle, ja hetken päästä koira päästettiin taas sen perään. Kettu pakeni jompaankumpaan luolaston kulmassa olevaan pesäkoloon, jossa kaikki muut sivut olivat suljettuja paitsi se, johon koira pääsi. Luolaputken korkeus on 20 senttimetriä.

Aiempien sääntöjen mukaan koiran ja ketun välissä oli viiden senttimetrin korkuinen pykäläeste, jonka tarkoituksena oli estää koiran pääsy pieneen pesäkoloon ahtautuneen ketun luo. Uusissa säännöissä koiran ja kohde-eläimen välillä on kiinteä seinä, jossa on reikiä.

Kennelliiton mukaan luolakoirien taipumuskokeiden tarkoituksena on selvittää koirien taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn jalostustyön suunnittelua varten. Eläinlääkäri Anna-Mari Olbricht kannustaa pohtimaan, miten koemuotoa voitaisiin muokata sellaiseksi, että sillä testataan ominaisuuksia, joita harrastajat haluavat koiraroduissa olevan ilman elävää kohde-eläintä.

– Se on tulevaisuus, jota pitäisi ajatella, eikä jäädä kiinni vanhaan malliin, Olbricht sanoo.

Eläinlääkärinä häntä myös mietityttää, mitä piirteitä koirarotujen jalostuksessa huomioidaan: esimerkiksi liiallisesta aggressiivisuudesta on haittaa koiran hyvinvoinnille, kun koira ryntää suinpäin taistelutilanteisiin eikä osaa varoa metsälläkään.

Käytännössä taipumuskokeen tarkoituksena on, että koira menee painostamaan ja haukkumaan kettua. Aiemmin osa koirista pääsi myös puremaan kettua. Kettu saattoi purra koiraa takaisin.

Juuri näin tapahtui myös videon kuvaustilanteessa Mynämäellä.

– Koirat olivat ketussa niin lujasti kiinni, että ne piti irrottaa ihmisten voimin, tilannetta taltioinut kuvaaja muistelee.

Kuvaajan mielestä Kennelliiton vanhat luolakoirakokeiden säännöt olivat ristiriitaiset. Niissä kyllä kiellettiin koiran ja kohde-eläimen välinen kontakti, mutta tulosta ei voinut saada, mikäli kontakti ei ollut mahdollinen.

– Eli jos suojalevyt olivat välissä, tulosta ei voinut saada, hän kiteyttää.

Kennelliiton uusissa säännöissä koiran maksimityöskentelyaikaa keinoluolastossa on lyhennetty 20 minuutista 15 minuuttiin. Koe voi loppua aiemminkin, mikäli tuomari vakuuttuu koiran taipumuksesta.

Luolakoirien taipumuskokeisiin perehtynyt kuvaaja huomauttaa, että ketun elämän kannalta on sama, mahdollistetaanko pureminen, jos tilanteessa aiheutuu kuitenkin voimakasta henkistä kärsimystä.

Uusittujen sääntöjen mukaisissa luolakoirakokeissa ketun psyykkinen kärsimys saattaa myös moninkertaistua: aiemmin samaa kettua saattoi käyttää peräkkäin korkeintaan kolmella koiralla. Uusiin sääntöihin on muotoiltu, että kettua voi käyttää kokeessa enintään 50 minuutin ajan, mutta koiramäärää ei ole rajoitettu. Kokeessa kettu on lukittu pesäkoloon, eikä se pääse sieltä pois, kun koira painostaa sitä väliseinän toisella puolella.

– Ketun henkinen kärsimys ja pelko eivät poistu mitenkään. Uusissa säännöissä on myös heikennys siltä osin, että ketulla pitää olla vähintään 30 minuutin lepotauko, minkä jälkeen eläintä voi käyttää uudestaan. En näe, että sääntöuudistus voisi parantaa kettujen oloja, kun koiria voi tulevaisuudessa olla määrällisesti enemmän per kettu saman päivän aikana, kuvaaja huomauttaa.

Myös kettujen pito-olosuhteet taipumuskokeiden ja harjoitusten välillä ovat kyseenalaiset. Kokeissa käytettävät ketut ovat turkistarhoilta peräisin olevia puna- ja hopeakettuja, joita koiraharrastajat pitävät pelkästään taipumuskokeita varten.

Tyypillisesti kokeissa käytettävät ketut ovat eläneet varjotalomaisissa, pienissä häkeissä. Ruokavirasto kuitenkin linjasi vuoden 2023 alussa, että luolakokeissa käytettävien kettujen pitäminen turkistarhahäkeissä ei ole enää hyväksyttävää. Ohjeistus perustuu Itä-Suomen hovioikeuden vuonna 2022 antamaan tuomioon yhdelle kettujen omistajalle, jonka mukaan ketun pitopaikka ei täytä pieneläinasetuksen vaatimuksia.

Ruokavirasto on ohjeistanut, että luolakoiratoimintaa varten pidettävien kettujen pitopaikkaan voisi suuntaa antavasti soveltaa koirien pitopaikalle säädettyjä vaatimuksia. Toisin sanoen pitopaikan lattian tulisi olla kiinteäpohjainen tai maapohjainen, ja siellä tulisi olla säänsuoja.

Kettujen pitopaikat pitää rekisteröidä Ruokaviraston eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Myös pitopaikasta pidettävistä eläimistä on pidettävä kirjaa.

Kennelliitto ei ole kartoittanut, kuinka paljon luolakoirien taipumuskokeissa ja harjoituksissa käytettäviä kettuja on ja millaisissa olosuhteissa ne elävät. Hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen korostaa, ettei Kennelliitto ole viranomaistaho vaan ensisijaisesti asiantuntijajärjestö, joka määrittelee kokeiden sääntöjä ja ohjeita.

Kennelliiton mukaan esimerkiksi luolakoirien taipumuskokeita järjestävän yhdistyksen on oltava luolakoirarotuja harrastava rotujärjestö tai sen jäsenyhdistys. Sääntöjen noudattamisesta vastaavat tapahtumille määritellyt vastuuhenkilöt. Kukkonen muistuttaa, että sääntöjen mukaan kaikissa luolakoiratapahtumissa pitää olla paikalla eläinlääkäri.

– Mutta jos ajatellaan etenkin ketun kunnosta huolehtimista, maa- ja metsätalousministeriössä laaditaan ohjeet niin sanottujen seura- ja harrastuseläinten pitämiselle ja käytölle. Niissä ohjeissa ei ole toistaiseksi kielletty elävän ketun käyttöä, Kukkonen muotoilee.

Kun luolakoirien taipumuskokeista nousi kohu, Kennelliitto uutisoi, että sekä Vihdin että Mynämäen taipumuskokeissa oli tapahtunut sääntörikkomuksia. Mynämäen kokeen järjestivät Turun seudun mäyräkoirakerho, Vihdissä Länsi-Uudenmaan mäyräkoirat ja Suomen kettuterrierit.

Helmikuussa Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunta kuitenkin totesi, että Vihdin taipumuskokeissa sääntöjä ei rikottu, vaikka kettujen ja koirien välille syntyikin kontakteja. Mynämäen taipumuskokeissa toimikunta taas katsoi sääntörikkomuksen tapahtuneen, ja tapahtuman järjestäjän ja tuomarin osalta tapaus eteni Kennelliiton eettiseen lautakuntaan.

Luolakoirien taipumuskokeet jakavat Kennelliittoa kahteen leiriin. Liiton hallitus toi Kennelliiton valtuuston syyskokoukseen esityksen, joka nojasi muun muassa seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kannanottoon elävien kohde-eläinten käytöstä. Se sai vastaansa niin sanotun luolakoirien taipumuskokeiden LUT-kollegion Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnalle valmisteleman esityksen kokeen uusiksi säännöiksi. Vastaehdotus voitti täpärästi äänin 58–57.

– Ennakkoon meillä oli sellainen oletus, että hallituksen esitys menee heittämällä läpi valtuustossa. Mutta valtuustohan ne päätökset näissä asioissa viime kädessä tekee, Esa Kukkonen sanoo.

Neljäkymmentä valtuuston jäsentä sekä kokouksen puheenjohtajana toiminut valtuuston varapuheenjohtaja jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kukkosen käsityksen mukaan aktiiviharrastajat ovat perustelleet elävän ketun käyttöä sillä, ettei vastaavaa tilannetta voi simuloida keinotekoisilla hajusteilla tai nahanpalasilla.

Rotujärjestöistä taipumuskokeiden jatkamista puolsivat Suomen saksanmetsästysterrierit, Suomen mäyräkoiraliitto, Suomen kettuterrierit, Parsonrussellinterrierit ja Suomen jackrussellinterrierit. Äänestystulokseen vaikutti myös valtuustossa virinnyt keskustelu siitä, että luolakoirien taipumuskokeiden lakkauttamisen myötä kiellettäisiin muitakin pienempiä harrastusmuotoja.

Äänestystulos sai osakseen laajaa kritiikkiä. Esimerkiksi hotelliketju Scandic ilmoitti lopettavansa yhteistyön Kennelliiton kanssa.

Talven aikana Kennelliitossa on mietitty vaihtoehtoja elävälle kohde-eläimelle. Mallia liitto on hakenut Tanskasta, jossa elävien kettujen käyttö kiellettiin vuonna 2016, ja ne korvattiin robottiketuilla. Keväällä robottikettuja on tarkoitus esitellä laajemminkin Kennelliiton jäsenille.

– Tällainen robottiketun käyttö jonkinlaisessa taipumustestissä saattaisi olla ihan uusi, laajemmin hyväksytty harrastus, ei välttämättä vaihtoehto elävän ketun käytölle. Onhan meillä konekarhujakin, jotka eivät vastaa elävällä karhulla tehtävää testiä tai koetta, mutta josta puhutaan luonnetestinä. Robottiketun osalta voisi olla kyse vähän samanlaisesta asiasta, Kukkonen ruotii.

Luolakoirien taipumuskokeiden jatkuminen kesäkuussa on vielä epävarmaa. Valtuuston kevätkokous on toukokuussa, ja Kukkonen pitää periaatteessa mahdollisena, että siellä käsitellään jälleen vastaesitys, jossa luolakoirien taipumuskokeet kiellettäisiin kokonaan. Kukkonen ei ole itse valtuuston jäsen, eikä hän osaa sanoa, onko tämän suuntaisia esityksiä jo tullut.

– Valtuuston kokous toukokuussa on viimeinen mahdollisuus kieltää kokeet, ellei viranomaistaholta ministeriöstä tule uusia ohjeita ja asetuksia.

SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Kati White pitää luolakoirien taipumuskokeiden kieltämistä ainoana oikeana vaihtoehtona. Harrastus ei hänen mielestään ole mistään näkökulmasta eläinten hyvinvointilain hengen mukainen, eikä toiminta kestä eettistä tarkastelua.

– Katsomme toiminnan olevan tarpeetonta kärsimyksen aiheuttamista ja jo siten eläinlain kieltämää toimintaa. Selvyyden vuoksi kielto pitäisi kuitenkin kirjata asetustasolla lakiin sekä kokeiden että harjoittelun osalta, White toteaa.