Artikkelit

Kiara ja Kuura saivat uuden alun eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskodissa

Pelokkaat kissanpennut olivat täynnä kirppuja, ja ne kammosivat kaikkia hoitotoimenpiteitä. Sittemmin Kiara ja Kuura ovat päässeet harjoittelemaan kissamaista elämää Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskodissa.

08.02.2024 Joanna Lundahl 5 min

Kiara ja Kuura olivat sijaiskotiin saapuessaan pelokkaita ja nälkäisiä. Sijaiskodissa asuminen on tehnyt pennuista rohkeampia. Kuva: Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys

Pelokkaat kissanpennut olivat täynnä kirppuja, ja ne kammosivat kaikkia hoitotoimenpiteitä. Sittemmin Kiara ja Kuura ovat päässeet harjoittelemaan kissamaista elämää Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sijaiskodissa.

08.02.2024 Joanna Lundahl 5 min

SEYn jäsenyhdistys Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys (KSESY) pitää yllä sijaiskotiverkostoa, jonka tarkoituksena on auttaa eläimet uuden elämän alkuun. Sijaiskoteihin sijoitetaan sekä lemmikkejä että luonnonvaraisia eläimiä.

Kaikki yhdistyksen hoiviin jäävät eläimet sijoitetaan niiden tarpeita vastaaviin sijaiskoteihin. Sijaiskoti hoitaa eläimen kuin omansa ja huolehtii sen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista siihen saakka, kunnes eläin on luovutusikäinen ja valmis uuteen kotiin.

Johanna Kiuru toimii parhaillaan sijaiskotina kahdelle kissanpennulle, Kiaralle ja Kuuralle.

– Tullessaan pennut olivat hyvin pelokkaita, ja ne piiloutuivat kaikkiin mahdollisiin koloihin, mitä vaan löysivät. Ne olivat myös todella nälkäisiä. Ne tankkasivat ruokaa kovaa vauhtia ja paikkasivat ulkona kärsittyä nälkiintymistä.

Pennuilla oli likaiset turkit, ja niillä oli kirppuja. Heti tulopäivänä ne saivat matokuurin ja parin päivän päästä kirppujen häätöön lääkkeet. Kirppujen takia pentuja täytyi heti alusta asti kammata päivittäin tiheällä kammalla. Lisäksi niitä täytyi pyyhkiä kostealla kankaalla. Kissat kävivät myös puntarilla päivittäin. Molempien paino on jo tuplaantunut kuukaudessa Kiurun luona.

– Hoitotoimenpiteet ovat olleet pennuille epämieluisia alusta saakka. Ne sähisevät edelleen kovasti kaikille, kertoo Kiuru.

Sijaiskotina toimiminen tuo paljon iloa

Pennut ovat menossa pian ensimmäiselle eläinlääkärikäynnille, jossa ne tarkistetaan, ja ne saavat ensimmäiset rokotuksensa.

– Tämän jälkeen pennut pääsevät pikku hiljaa tekemään tuttavuutta talouden muiden kissojen kanssa, Kiuru kertoo.

Varsinkin Kiara on ollut todella utelias toisia kissoja kohtaan ja innokas tutustumaan niihin.

– Itselleni ja omille lapsilleni Kiarasta ja Kuurasta on tullut todella rakkaita, ja niistä on ollut meille kaikille paljon iloa. Tavoitteena on löytää pennuille rakastava perhe, jossa ne saisivat elää onnellisina lopun elämäänsä ja unohtaa alun vaikeudet, Kiuru toivoo.

KSESYn puheenjohtaja Katju Savelius kertoo, että tällä hetkellä yhdistyksellä on sijaiskodeissa kissojen lisäksi kaneja ja koiria. Vuosien varrella yhdistyksellä on ollut sijaiskodeissa myös rottia, hamstereita, lintuja ja kilpikonnia.

Sijaiskotien vastuulla on haastatella uudet kotiehdokkaat ja valita niistä omasta mielestään eläimen tarpeisiin parhaiten sopiva koti.

– Usein käy myös niin, että sijaiskoti kiintyykin eläimeen niin paljon, että adoptoi sen omaksi. Tämä ei kuitenkaan estä sijaiskotina jatkamista, jos asunnon puitteet, kotiin jäävä eläin ja sijaiskodin oma tahto mahdollistavat edelleen sijaiskotina jatkamisen, Savelius sanoo.

Hoidettavien eläinten määrä kasvanut, populaatiokissat vähentyneet

Vuosien varrella yhdistyksen toiminta on muuttunut huomattavasti. Saveliuksen mukaan toiminta on tullut näkyvämmäksi, ja kenties siksi myös sen hoitamien eläinten määrä on kasvanut. Myös syyt siihen, miksi eläimet päätyvät yhdistykselle, ovat muuttuneet.

– Keski-Suomen alueella on esimerkiksi ollut pitkiä, joskus jopa vuosia kestäneitä kissapopulaatioiden loukutusprojekteja, mutta ne ovat pikkuhiljaa hiipumaan päin. Kissapopulaatioita tulee edelleen vastaan toiminta-alueellamme, mutta hieman vähemmän kuin aiemmin.

Leikkautuskampanjoiden ansiosta monien on mahdollista saada taloudellista apua kissan sterilisaatioon tai kastraatioon.

Kissapopulaatioiden väheneminen voi Saveliuksen mukaan johtua muun muassa eläinsuojelutoimijoiden lisääntymisestä alueella, valistus ja tiedotustyön juurtumisesta sekä toisaalta taas leikkautuskampanjoiden järjestämisestä alueella. Leikkautuskampanjoissa hieman huonompituloistenkin on mahdollista saada taloudellista apua yhdistykseltä kissan sterilisaatioon tai kastraatioon.

KSESYn toimintaan kuuluu myös muun muassa eläinsuojeluneuvontaa ja tiedottamista, varainhankintatempauksia sekä vuosittaisen Eläinten päivän tapahtuman järjestäminen. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä eläinlääkäreiden, terveystarkastajien ja poliisin kanssa.

i

SEY auttaa läpi Suomen

Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys on perustettu vuonna 1879.
Yhdistys on yksi Suomen vanhimmista yhä toiminnassa olevista eläinsuojeluyhdistyksistä. Sen toimialue käsittää Keski-Suomen ja Koillismaan maakunnat.
Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksellä on noin 500 jäsentä ja sata vapaaehtoista työntekijää, joista aktiivisesti mukana noin 20–30 henkilöä.
Yhdistys hoitaa sijaiskodeissa sekä lemmikkejä että luonnonvaraisia eläimiä.