Oikeutta eläinsuojelutapauksille: SEYn kantelut viranomaisille ovat tuottaneet tulosta
Kun Helsingin poliisi perusti eläimiin liittyviin rikoksiin erikoistuneen tutkintaryhmän vuonna 2018, Team Rokasta tutulla, poliisina työskennelleellä Toni Lahtisella oli aihetta iloita. Tutkintaryhmä on erikoistunut eläinsuojelurikosten esitutkintaan, sidosryhmäyhteistyöhön ja tiedottamisen. Lahtinen oli toivonut vastaavan tutkintaryhmän perustamista jo vuosien ajan.
– Huomasin jo poliisiurani alkupuolella, että poliisilla olisi valtavasti petrattavaa eläinsuojeluasioiden hoidossa. Usein eläinsuojeluasioita hoidettiin siten, että virkaeläinlääkäri ilmoitti, miten tapaus etenee, ja poliisi lähinnä kirjasi tapahtumat ylös. Tuntui, että virkaeläinlääkäri vastasi eläinsuojelurikosten esitutkinnasta, Lahtinen muistelee.
Lahtinen oli mukana perustamassa Helsingin tutkintaryhmää. Hän huomasi kuitenkin pian, että isojen rakenteiden toimintaan on helpompi vaikuttaa poliisiorganisaation ulkopuolelta. Vuonna 2019 Lahtinen alkoi selvittää SEYn kanssa sitä, miten poliisi toimii eläinsuojeluasioissa kautta maan.
– Selvitystyö vahvisti sen, minkä tiesin jo omasta kokemuksestani: poliisi ei ollut eläinsuojeluasioista kovinkaan hyvin kartalla. Murskaenemmistö selvitykseen haastatelluista virkaeläinlääkäreistä toivoi, että Helsingin malli saataisiin toimimaan kautta maan, Lahtinen kertoo.
Tavoitteena löytää selkeitä parannusehdotuksia
Lahtinen jatkoi poliisin eläinsuojelutoiminnan laadun selvittämistä ja keräsi laajan aineiston poliisin tekemistä tutkimuksista eläinsuojeluasioissa. Selvitys paljasti lukuisia puutteita. Usein tapahtumia ei kirjattu asiallisesti, ja poliisi oli päättänyt tutkinnan ilman harkintaa siitä, oliko rikos tapahtunut vai ei.
Keväällä 2020 Lahtinen jätti havaitsemistaan epäkohdista laajan kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun tavoitteena oli nostaa epäkohdat esiin ja saada ohjausta poliisin toimintaan.
Toni Lahtinen koulutti Rokka-koiran jäljittämään norsunluuta. Nykyisin Rokka viettää rauhallista elämää maaseudulla. Kuva: Maija Lahtinen
Työ kantoi hedelmää. Vuoden 2021 joulukuussa eduskunnan oikeusasiamies otti ensimmäistä kertaa laajamittaisesti kantaa poliisin toimintaan eläinsuojelurikosten tutkinnassa ja totesi, että poliisin toiminnassa on merkittäviä puutteita useilla eri osa-alueilla.
– Poliisiasiassa on merkillepantavaa se, että esimerkiksi vuonna 2018 noin 2 000:ssa eläintenpitopaikassa annettiin määräyksiä tai tehtiin niin sanottuja kiiretoimenpiteitä, eli näissä paikoissa rikottiin selvästi eläinsuojelulakia. Tästä huolimatta virkaeläinlääkäreiden poliisille tekemiä rikosilmoituksia kirjattiin vain noin 350–400 kappaletta. Herää kysymys, mitä lopuille tapauksista tapahtui. Otin kantelussa tähänkin seikkaan kantaa, ja oli hyvä, että myös eduskunnan oikeusasiamies selvensi lainsäädännön tarkoitusta juttujen kirjaamiseen ja tutkintaan liittyen.
Aiempaa enemmän eläinsuojelukoulutusta
SEYn tekemän vaikuttamistyön ansiosta poliisihallinto on päättänyt, että poliiseille on jatkossa tarjolla myös viikon mittainen täydennyskoulutus eläinsuojeluasioista. Se on merkittävä parannus aiempaan, sillä poliisin AMK-koulutus sisältää vain noin yhden tunnin laajuisen verkkokurssin eläinsuojeluasioista.
– Vaikka olemme tutkineet myös yksittäisiä eläinsuojelutapauksia, taustalla on ollut vahvasti ajatus siitä, että pyrimme löytämään ratkaisuja nimenomaan rakenteellisiin ongelmiin. Tällaisen työn tekeminen vie aikaa, eikä se käy käden käänteessä. Tulokset voivat näkyä vasta vuosien päästä, Lahtinen sanoo.
Hän huomauttaa, ettei rakenteellisiin ongelmiin puuttumista helpota se, että poliisissa kärsitään pahasta resurssipulasta.
– Nykyisellä työntekijämäärällä ei pystytä mitenkään hoitamaan asianmukaisesti kaikkia rikoksen tunnusmerkkejä täyttäviä tapauksia. Paremman koulutuksen ansiosta poliisien tietotaito kuitenkin kasvaa, ja jatkossa aiempaa useampi eläinsuojelurikos käsitellään oikein.
Lahtinen toivoo, etteivät tulokset jää vain Suomen tasolle.
– Esimerkiksi poliisin eläimiin erikoistunut tutkintaryhmä on toimintamallina niin hyvä, että sitä kannattaisi laajentaa koko Euroopan tasolle. Olen esitellyt aihetta kevään aikana SEYn kattojärjestölle Eurogroup for Animalsille. Toivomme, että meillä opitut hyvät käytännöt voisivat levitä myös muualle Eurooppaan, hän sanoo.
Toni Lahtinen on työskennellyt uransa aikana lukuisissa erilaisissa turvallisuus- ja eläinsuojelualojen tehtävissä Suomessa ja maailmalla. Hän on toiminut rauhanturvatehtävissä Bosniassa, rikostutkijan tehtävissä Suomessa sekä laajakirjoisissa eläinsuojelutehtävissä useissa Euroopan maissa, Thaimaassa, Myanmarissa, Australiassa ja Tansaniassa.
Lahtinen työskentelee SEYssä erityisasiantuntijana. Hän on tarkastellut viime vuosina myös esimerkiksi syyttäjien ja eläinsuojelun valvontaviranomaisten toimintaa. Näiden perusteella hän on tehnyt useita muutosharkintapyyntöjä valtakunnansyyttäjälle, joka on sittemmin puuttunut syyttäjien toimintaan.
