Uutiset

Eläinpoliisi pystyy reagoimaan ongelmiin nopeasti

Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä nopeuttaa rikosten tutkintaa ja helpottaa valvontaeläinlääkäreiden työtä. Parhaimmillaan tutkintaryhmän tekemä työ myös ennaltaehkäisee eläinsuojelurikoksia.
29.04.2019 Pi Mäkilä 3 min
SEY jakoi Vuoden eläinsuojeluteko 2018 -palkinnon Helsingin poliisilaitokselle eläimiin liittyviin rikoksiin keskittyvän tutkintaryhmän perustamisesta.
Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä nopeuttaa rikosten tutkintaa ja helpottaa valvontaeläinlääkäreiden työtä. Parhaimmillaan tutkintaryhmän tekemä työ myös ennaltaehkäisee eläinsuojelurikoksia.
29.04.2019 Pi Mäkilä 3 min

Helsingin poliisi perusti viime vuonna eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän, joka on jo osoittanut tarpeellisuutensa. Yksikön tutkinnanjohtajan, rikoskomisarion Anne Hietalan mukaan rikosten selvittely on tehostunut selvästi.

Eläimiin kohdistuvia rikoksia on tutkittu Helsingin poliisilaitoksessa aiemminkin, mutta jutut ovat jakautuneet eri ryhmiin tutkittavaksi. Tällöin tutkintaan on vaikuttanut tutkijoiden työtilanne ja tutkittavien juttujen priorisointi sen mukaisesti.

– Aiemmin eläinsuojelurikosten selvittely alkoi yleensä valvontaeläinlääkärin tekemillä käynneillä. Eläinlääkärit tekivät käynnin jälkeen poliisille tutkintapyynnön, ja poliisi selvitti asiaa, kun ehti. Eläinrikoksiin annetun resurssin ja uuden toimintamallin mukaisesti pääsemme paikalle heti alussa yhdessä valvontaeläinlääkärin kanssa. Esitutkinta voi tällöin alkaa saman tien, jos tapahtumapaikalla todetaan rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän, Hietala kertoo.

Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmässä työskentelee Anne Hietalan lisäksi kaksi muuta eläinsuojelukoksiin perehtynyttä poliisia. Tehtäviin sopivat henkilöt löytyivät rikostutkintayksikön sisäisillä siirroilla, eikä sen suurempia resursointeja tarvittu.

Uudistus on helpottanut valtavasti myös valvontaeläinlääkäreiden työtä. Helsingissä valvontaeläinlääkärinä toimiva Päivi Lahti uskoo, että toimintamalli säästää jatkossa sekä poliisin että valvontaeläinlääkäreiden resursseja.

– Tutkinta aloitetaan heti, kun tapaus on havaittu ja se on helpompi tehdä kunnolla. Meillä on myös poliisiin erinomainen keskusteluyhteys, ja saamme oikeat henkilöt kiinni tarvittaessa nopeasti, Lahti kertoo.

Koko maa hyötyisi toimintamallista

Helsingissä toimiva eläimiin keskittynyt rikosten tutkintaryhmä on toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa. Sekä Anne Hietala että Päivi Lahti uskovat, että vastaavasta yksiköstä olisi valtavasti etua myös muualla maassa.

Päivi Lahden mukaan erityisesti sellaiset tilanteet, joissa on iso määrä eläimiä ja lukuisia epäkohtia vaatisivat usein poliisin tutkijan paikalle saman tien.

– Tällöin poliisi pystyy paitsi aloittamaan rikostutkinnan heti myös esimerkiksi turvaamaan valvontaeläinlääkäreiden työtä voimankäyttötilanteissa. Nyt valvontaeläinlääkäri saattaa joutua pyytämään poliisin paikalle joka tapauksessa, mutta paikalle saapuva poliisipartio ei aloita tutkintaa paikan päällä, hän kertoo.

Pirkkalan kunnan valvontaeläinlääkärin Maria Wahlforsin mukaan vastaavalle toimintamallille olisi ehdottomasti tarve sekä pienemmillä paikkakunnilla että suurissa kaupungeissa.

– Tällä hetkellä poliisien asiantuntemus vaihtelee paljon. Pääsääntöisesti yhteistyö sujuu omalla alueellani hyvin, mutta poliisin tutkijoilla on harvoin aikaa lähteä mukaan esimerkiksi tarkastuskäynnille, vaikka tutkijan läsnäololle olisikin selvästi tarvetta, Wahlfors kertoo.

Ennaltaehkäisevä vaikutus

Päivi Lahti ja Anne Hietala muistuttavat, että eläimiin erikoistuneella tutkintayksiköllä on pienistä resursseista huolimatta ennaltaehkäisevä vaikutus eläinsuojelurikosten syntyyn.

– Julkisuudessa on puhuttu vuosia siitä, ettei eläinsuojelurikoksista seuraa järin suuria tuomioita, eikä niistä jää kovin usein kiinni. Nyt rikoksista jää kiinni huomattavasti aiempaa helpommin, Lahti kertoo.

– Poliisi pystyy nyt aidosti tutkimaan rikoksia ja saattamaan ihmiset vastuuseen teoistaan.

Samalla ihmisten tietoisuus poliisin toiminnasta ja eläinsuojelun tehokkuudesta kasvaa, Hietala lisää.

Suomessa tilastoidaan joka vuosi noin 700 eläinsuojelurikosta, ja lisäksi eläinten vartioimatta jättämisestä lankeaa vuosittain 300 tuomiota. Koirien irti pitämisen aiheuttamista järjestysrikkomuksista aiheutuu vuosittain 500 seuraamusta. Myös suuri osa Helsingin eläimiin kohdistuvan rikostutkintaryhmän selvittämistä rikoksista liittyy tavalla tai toisella koiriin.

Parhaillaan yksikkö selvittää muun muassa yhtä suurempaa tapausta, joka liittyy eläinten laittomaan maahantuontiin.

– Salakuljetus ja laiton maahantuonti ovat isoja ongelmia, ja niiden torjunta on tärkeää jo ympäristön ja tarttuvien tautien takia. Me pystymme tarttumaan tällaisiin ongelmiin nyt aiempaa paremmin. Jotta laiton maahantuonti saataisiin parempaan valvontaan, poliisi tarvitsisi huomattavasti nykyistä suurempia resursseja Helsingissäkin, Hietala kertoo.

Skip to content