”ELÄIMET OVAT KORVAAMATTOMAN ARVOKKAITA JA NIITÄ EI SAA LOPETTAA!!!”
Itä-Suomen yliopiston koe-eläinkeskuksessa tehtiin 2014–2018 tutkimusta, jossa tutkittiin verisuoniston kasvumekanismeja ja uudismuodostusta alaraajoissa. Eläinkokeiden hankelupalautakunta oli antanut tutkimukselle luvan. Tutkimusta tehtiin eläimillä, ja hankkeessa oli lupa käyttää yhteensä 3 000 hiirtä ja 600 kania.
Toukokuussa 2018 Itä-Suomen koe-eläinkeskuksen henkilökunta huomasi, että tutkijoiden käyttämille hiirille oli aiheutunut kokeissa niin vakavaa haittaa, että ne tulisi välittömästi lopettaa. Hiiret jyrsivät raajojaan ja niiltä irtosi raajojen osia kuolioitumisen takia.
Koe-eläinkeskuksen johtaja määräsi 8.5.2018 kaksi kuolion takia jalkansa menettänyttä hiirtä lopetettavaksi välittömästi ja totesi, että ellei tutkija lopeta eläimiä, koe-eläinkeskuksen henkilökunta tulee lopettamaan ne. Lisäksi ne eläimet, joilla on turvotusta jaloissa, olisi kipulääkittävä riittävästi.
Tutkija kuitenkin kieltäytyi lopettamasta eläimiä vedoten niiden arvoon ja taloudellisiin seuraamuksiin. Koe-eläinkeskuksen voimallisista määräyksistä huolimatta tutkija myös kielsi koe-eläinkeskuksen henkilökuntaa lopettamasta niitä. Tutkija myös kieltäytyi käyttämästä koe-eläinkeskuksen edellyttämää kivunpoistolääkitystä. Kun kivunpoistolääkitystä ryhdyttiin lopulta käyttämään, sitä annettiin teipin päälle annosteltuna, jolloin hiiret söivät teippiä. Lääkkeen väärästä antotavasta aiheutui eläimille vielä lisää haittaa.
Koe-eläinkeskus lähetti kokeita suorittaneelle tutkijalle 8.-17.5.2018 ainakin 8 sähköpostia lopetuskriteereiden ylittämisestä tai asianmukaisen kivunlievityksen käyttämisestä. Kun tutkija ei noudattanut koe-eläinkeskuksen määräyksiä, yliopiston koe-eläintoiminnasta vastaava teki asiasta ilmoituksen läänineläinlääkärille 16.5.2018, minkä perusteella läänineläinlääkäri kävi tarkastamassa koe-eläinkeskuksen 1.6.2018.
Läänineläinlääkäri totesi, että eläinten hyvinvointiongelmiin oli jätetty toistuvasti puuttumatta vastoin koe-eläinkeskuksen ohjeita ja määräyksiä. Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta ei sisällä poikkeussäännöstä, jonka nojalla eläimen lopettamisesta voisi kieltäytyä taloudellisiin perusteisiin vedoten. Läänineläinlääkärin mielestä asia oli käsiteltävä rikoslain alaisena asiana.
Läänineläinlääkäri teki ilmoituksen Itä-Suomen poliisille koe-eläintoimintaa koskevien säädösten vakavasta rikkomisesta 12.7.2018. Samassa ilmoituksessa annettiin poliisille tieto aikaisemmasta tapauksesta, jossa koe-eläinkeskus lähetti 22.-23.3.2017 välisenä aikana ainakin 3 kertaa tutkijalle sähköpostia lopetuskriteereiden ylittämisestä ja asianmukaisen kivunlievittämisen käyttämisestä kanien kohdalla. Kanien tapauksessa kyse oli samasta tutkimuskokonaisuudesta kuin hiirien tapauksessa.
Itä-Suomen poliisilaitoksen arkistoimasta esitutkintamateriaalista ilmenee, että hiiriä koskevan rikosepäilyn tutkinnassa suoritettiin käytännössä vain yksi tutkintatoimenpide: koe-eläinkeskuksen johtajaa kuulusteltiin asiassa todistajana, ja hänelle esitettiin yksi kysymys. Mitään kirjallisia lisädokumentteja tapahtumien kulusta poliisi ei hankkinut, eikä kuullut todistajana esimerkiksi koe-eläinlaitoksen henkilökuntaa tai valvontaeläinlääkäriä. Poliisi ei myöskään kuullut ketään rikoksesta epäiltyä.
Epäselväksi jäi myös hiirien kokeman kärsimyksen ajallinen kesto. Hiirien lainvastainen kärsimys todettiin 8.5.2018, mutta niiden lopettamisen ajankohta jäi ylimalkaiseksi. 9,5 kuukauden kuluttua tutkinnan aloittamisesta kuulusteltu koe-eläinlaitoksen johtaja totesi, että ”loppujen lopuksi eläimet kuitenkin lopetettiin”. Näin ollen poliisille jäi epäselväksi se, millä päivämäärällä hiiret tosiasiallisesti lopetettiin, vaikka niiden kärsimykset olisi pitänyt lopettaa viipymättä. On syytä epäillä, että näitä kovaa kipua, tuskaa ja kärsimystä kokeneita hiiriä käytettiin kokeisiin, kunnes tutkija oli saanut niistä haluamansa tulokset.
Kanien osalta asiaa ei tutkittu lainkaan, vaikka tämänkin teon osalta oli selkeät syyt epäillä eläinsuojelurikosta ja tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain rikkomista.
Asiaa tutkinut rikoskomisario päätti jutun tutkinnan ei rikosta -perusteella 16.7.2019. Jutun tutkinta oli kestänyt noin vuoden.
SEY sai tiedon tapauksesta hankkeessaan, jossa tarkastellaan Suomen poliisin suorittamia esitutkintoja eläinsuojelurikosasioissa. SEYn lukuun selvitystyötä tehnyt tutkija teki asiasta tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle maaliskuussa 2020. SEY pyysi valtakunnansyyttäjää mm. tutkimaan, ovatko tutkimusta tehneet henkilöt syyllistyneet eläinsuojelurikokseen ja tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain rikkomiseen. Lisäksi SEY pyysi valtakunnansyyttäjää tutkimaan, onko asiassa tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen päättäessään asian tutkinnan ei rikosta -perusteella ja viivyttämällä esitutkintaa aiheettomasti.
Valtakunnansyyttäjä päätti maaliskuun lopussa siirtää eläinsuojelurikosasian käsittelyn erikoissyyttäjälle, joka edelleen siirsi asian Itä-Suomen poliisin tutkittavaksi.
Valtakunnansyyttäjävirasto päätti, että Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisariota koskevassa asiassa ei toimiteta esitutkintaa. Viraston mukaan kyse oli rikoskomisarion osalta huolimattomuudesta. Kävi ilmi, että kyseinen rikoskomisario oli tehnyt töitä jutun parissa vain tutkinnan lopettamispäivänä, minkä vuoksi SEY tekee tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle myös aikaisemmin tutkintaa tehneiden poliisien osalta.
Paljastunut tapaus kertoo siitä, että:
- tutkimustoimintaa tulee ohjata voimakkaasti kohti eläinkokeettomia menetelmiä
- koe-eläimiä käyttäviä tutkimuslaitoksia ja koe-eläimiä käyttäviä tutkijoita tulee valvoa tarkasti
- Yliopistojen tulee luoda mekanismeja sen varmistamiseksi, että tutkijat noudattavat koe-eläinkeskuksen toiminnasta vastaavan henkilön määräyksiä poikkeuksetta.
- koe-eläimiä käyttävillä tutkijoilla tulee olla riittävästi tietoa vaihtoehtoisista menetelmistä ja koe-eläintoiminnan säännöistä ja rajoituksista
- koe-eläimiä käyttävillä tutkijoilla tulee kykyä punnita ratkaisujaan eettisesti ja eläinten hyvinvointi huomioon ottaminen
- koe-eläimiä käyttävien tutkijoiden on tunnistettava eläimen kipu
- eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät ja niiden kehittäminen tarvitsevat merkittävästi nykyistä enemmän rahoitusta ja tukea
- tarvitaan huomattavasti enemmän yhteiskunnallista keskustelua eläinkokeista ja niiden oikeutuksesta
- poliisien osaaminen eläinsuojeluasioiden tutkimisessa on puutteellista
- syyttäjiä tulisi kouluttaa eläinsuojeluasioihin ja mahdollistaa heille erikoistuminen
- kaikilla poliisipiireillä olisi syytä olla eläinsuojeluasioihin keskittynyt poliisi.
Maria Lindqvist on SEYn viestintäpäällikkö.
