Tältä näyttää suomalainen pentutehdas
“Koirat oli eilisen paastopäivän jälkeen nälkäisiä”. Näin kommentoi syytöksiä esitutkintamateriaalin mukaan henkilö, jonka seitsemän koiraa eläinsuojeluviranomainen oli huostaanottanut. Kaksi pentua ja yksi aikuinen oli jouduttu materiaalin mukaan lopettamaan jo paikan päällä niiden huonon kunnon vuoksi.
Alkuvuodesta 2016 Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys PESU ry vastaanotti kiireellisesti seitsemän koiraa valvontaeläinlääkärin päätöksellä. Kaksi niistä synnytti huostaanottoa seuraavina päivinä yhteensä neljätoista koiranpentua. Koirat olivat isokokoisia, mutta niiden kylkiluut paistoivat lyhyen turkin alta. Koirat olivat suomalaisesta pentutehtaasta.
Pentutehtailuun on vaikea puuttua, ellei eläinten kunto ole akuutti. Näiden koirien kohdalla eläinsuojelukoneisto oli kuitenkin ilmoituksista huolimatta pettänyt eläimet: omistajasta kirjattiin jo vuonna 2013 rikosilmoitus eläinsuojelurikoksesta. Tällöin poliisi ja valvontaeläinlääkäri kävivät paikan päällä tarkastamassa eläinten olosuhteet.
“Valvontaeläinlääkäri (…) ei ole tuolloin havainnut koirien hoidossa puutteita ja tutkinta on asiassa tällä tiedolla päätetty, ei rikosta”. Näin todetaan esitutkintamateriaalissa. Tapauksen paljastuttua asiaa puitiin paikallisen sanomalehden mielipidepalstalla. Jo vuosia aiemmin siitä oli käyty keskustelua internetin keskustelufoorumeilla.
Onneksi vuonna 2016 tehdyt eläinsuojeluilmoitukset tavoittivat viimein oikean tahon. Osa eläimistä huostaanotettiin ja osa jouduttiin lopettamaan. Narttukoirat olivat huomattavan alipainoisia ja niillä oli näkyviä arpia sekä hoitamattomia vammoja. Kaksi huonokuntoista narttua oli viimeisillään tiineenä. Ensimmäinen, Suru, synnytti kuusi pentua. Muutaman päivän päästä sen kohtalotoveri Hertta synnytti kahdeksan pentua. Hertta ja Suru arvioitiin molemmat lähes kymmenvuotiaiksi.
Huonot eväät elämään
Loput viisi naarasta eivät olleet tiineenä, mutta niidenkään elämä ei sen kummemmin hymyillyt. Muut koirat arvioitiin jopa kuusivuotiaksi isojen rotujen edustajiksi. Rotuja voitiin vain arvella ja ne vaihtelivat jonkin verran koirasta riippuen. Myynti-ilmoituksissa niitä oli kaupiteltu muun muassa sekarotuisina pointtereina, spanieleina, kultaisinanoutajina, labradorinnoutajina ja lancereina.
Koirista huonokuntoisin, Hele, painoi tullessaan vain 14 kg, eli alle puolet ihannepainostaan. Koirat pelkäsivät alussa normaaleja kodin ääniä ja uutta ympäristöä, mutta myös ihmisiä, erityisesti miehiä.
Kaikilla koirilla oli useita akuutteja terveysongelmia. Helellä oli hoitamaton murtuma etutassussa, ja monilla koirista oli useita tuoreita haavoja ja revenneitä korvia. Roosa-koiralta jouduttiin amputoimaan häntä vanhojen, hoitamattomien murtumien vuoksi, jotka aiheuttivat sille huomattavaa kipua ja olivat vaivanneet sitä varmasti pitkään.
Helen pelkotilat olivat seitsikosta pahimmat ja vaativat sijaiskodilta vahvaa sitoutumista kuntouttamiseen ja koulutukseen. Se pelkäsi lenkillä muiden koirien lisäksi oikeastaan kaikkea hiekanjyvistä pilvenhattaroihin. Helen kanssa suurin työ tehtiin pelkotilojen työstämisessä.
Kärsivällisen positiivisen vahvistamisen kautta Helestä tuli pikkuhiljaa vapautunut, rento ja mukavuudenhaluinen kotikoira. Aiempi raskas elämä vaati kuitenkin veronsa, ja vieraiden koirien kanssa Hele ei tule vieläkään toimeen.
Koirat olivat löydettäessä huonokuntoisia, ja niiden kylkiluut paistoivat lyhyen turkin alta.
Maailmalla jopa satoja pentuja
Paikasta aiemmin myydyillä koiranpennuilla oli ollut kehityshäiriöitä ja pelkotiloja, ja ne olivat olleet hyvin huonokuntoisia. Osa pennuista oli jouduttu lopettamaan pian kotiutumisen jälkeen. Näiden koirien omistajat olivat tehneet eläinsuojeluilmoituksia jo aiemmin.
Pentuja ostaneet henkilöt kertoivat koirien asuneen ja eläneen kylmässä ulkorakennuksessa. Esitutkintamateriaalissa paikkaa kuvaillaan seuraavasti:
“Maatilalla oli ulkorakennuksia ja pieni (…) tupa. Mentäessä tuvalle vasemmalla puolella oli aidattu alue, missä oli koiria. Se oli sellainen kurakko. Muistan, kuinka katsoin pihalla olleita koiria ja mietin, että ne varmaan lopetetaan valvontaeläinlääkärin päätöksellä. Koirat olivat laihoja ja hoitamattomia. Yhdellä verestivät silmät oikein pahasti. Valvontaeläinlääkäri totesi, että verestys johtuu vain tuulesta.” “Muistan hyvin ne koiranpennut. Ne olivat sekarotuisen näköisiä ja niillä oli pulleat mahat. (…) Mietin itse, että miten joku viitsii asua täällä paskan keskellä.”
Myynnissä olleilla pennuilla oli todistajien mukaan ollut paljon arpia ja ruhjeita. Ne olivat olleet huomattavan pelokkaita normaaleja kodin ääniä, mutta myös ihmisiä kohtaan. Luovutuksen jälkeen pennuilla oli puhjennut myös käytösongelmia, kuten aggressiivisuutta muita koiria kohtaan ja eroahdistusta. Yksi todistajien ostamista pennuista oli lopettanut neljän päivän jälkeen syömisen. Eläinlääkärin hoidosta huolimatta pentu oli kuollut.
56 tassua myöhemmin
Kaikki valvontaeläinlääkärin huostaanottamat seitsemän koiraa saivat uudet kodit PESUn kautta. Ne elävät nyt elämänsä loppuun asti perhekoirina. Runsaista ongelmista huolimatta ne kaikki saivat omat, tarpeitaan vastaavat kodit.
Tuomio eläinsuojelurikoksesta annettiin 10.10.2017. Valitettavasti se ei ollut koirien puolella: koirien huono kunto pystyttiin näyttämään toteen vain vuosilta 2015–2016. Koirien menettämisen lisäksi omistaja määrättiin määräaikaiseen koirienpitokieltoon vuoden 2020 saakka sekä 700 euron sakkoihin.
Pentutehtailu on Suomessa yhä ongelma. Rekisteröimättömiä rakkauspentuja ilmoitellaan erilaisilla markkinapalstoilla päivittäin näennäisen huokeaan hintaan. Rekisteripaperitkaan eivät takaa mitään, vaan ostajan vastuulle jää selvittää eläinten todelliset olot. Pentutehtailun tuloksen kustannukset jäävät kuitenkin vain harvoin huokeaan ostohintaan.
Jokainen eläin ansaitsee uuden mahdollisuuden. Näille 21 koiralle PESU pystyi sen tarjoamaan. Kustannuksia koirista koitui kymmeniä tuhansia euroja, mutta niiden uusi, parempi ja valoisampi tulevaisuus oli jokaisen käytetyn sentin arvoinen. Surkeiden silmien takaa löytyi elämästä nauttivia yksilöitä, joiden elämässä PESU sai näytellä suurta roolia.
