Monen kissan elämä on kertakäyttöinen

”Ostin kaksi kissanpentua vuosi sitten sadalla eurolla, ja myyjä sanoi, että on käyttänyt ne eläinlääkärissä, eikä tarvitse enää. Nyt ne pissaa minulta kaiken!” Näin alkoi puhelu taannoin Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n kissapuhelimessa.
Neuvoksi yritettiin antaa vuoden ikäisten tyttökissojen leikkauttamista, mutta siihen ei soittajalta löytynyt rahaa. Yhdistyksen edustaja lupasi yhdistyksen avustavan leikkauskustannuksissa, mutta kun päätös kissojen luopumisesta oli jo kerran tehty, tämäkään ratkaisu ei kelvannut. Kissat olisi pitänyt noutaa samana iltana. Siihen vapaaehtoisyhdistyksen, jolla on jo hoidettavanaan kaksisataa kissaa tilapäiskodeissaan, resurssit eivät riittäneet, joten kissat otettiin jonoon. Eläinten hoito jää omistajan kontolle tilapäiskotiin jonottaessa.
Tarina on valitettavasti vain yksi tuhansista ja se toistuu joka kevät ja syksy. Laki rinnastaa eläimen tavaraan, mutta se ei tarkoita, että eläintä hankkivan pitäisi ajatella eläintä tuotteena. Sitä mikään elävä olento ei ole. Usein käytöshäiriöt tai lääketieteelliset ongelmat koetaan eläimen viaksi, vaikka taustalla saattaa olla aktivoinnin puute tai ihmisen toiminnallaan aiheuttama terveysongelma. Eläimelle ei myöskään voi antaa takuuta, koska ne ovat eläviä olentoja, jotka muuttuvat ympäristönsä mukana.
Metrin hihnassa koiria, pihalle unohdettuja kaneja
Ongelma ei valitettavasti rajoitu ainoastaan kissoihin. PESU ry on ottanut vastaan niin pihan perälle unohdettuja kaneja, joista piti päästä eroon, kun lapsen kiinnostus hoitoon lopahti, kuin myös koiran, jonka omistaja koki hyväksi ratkaisuksi aktivointiin sen, että koira pystyi liikkumaan vain kopin ja ruokakupin väliä metrin mittaisessa hihnassa. Tähän puuttui onneksi valvontaeläinlääkärikin, ja nuori saksanpaimenkoira-mix sai yhdistyksen kautta uuden kodin.
Allergiakortti vedetään hihasta helposti. Eläinallergiat ovat vakavia ja ne tulisi ottaa vakavasti. Siitä huolimatta allergiaa syytetään yhä herkemmin tapauksissa, joissa luopumispäätös on jo kypsynyt ja halutaan eläin nopeasti pois jaloista. Jos aikuisen allergia ei vielä auta taikomaan uutta kotia samalla sekunnilla, vedotaan usein myös lapsen allergisoitumiseen.
Eläinsuojeluyhdistykselle luopumisen syy on sinänsä yhdentekevä – omistajalla on aina vastuu omistamastaan eläimestä ja uuden kodin järjestämisestä. Vastuuta ei voi työntää allergiaan vetoamalla seuraavalle taholle, vaan eläimestä tulee huolehtia vähintään eläinsuojelulain määrittämällä tavalla niin kauan kun eläin on omistajan omistuksessa.
Lemmikin hankintaa tulisikin harkita tarkkaan omien resurssiensa näkökulmasta. Kukaan ei voi tietää tulevaisuuttaan tarkasti, mutta eläintä hankkiessa kannattaa miettiä, mitä kaikkea tulevat vuodet voivat tuoda tullessaan. Varasuunnitelmia kannattaa tehdä, vaikka ne eivät aina pitäisikään.
Luopuminen ei ole välttämättä väärä ratkaisu
Eläinsuojeluyhdistykset ja vapaaehtoiset ympäri Suomen pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan kodittomia eläimiä, mutta resurssit ovat vähäiset. Pirkanmaalla kissanvaihtoviikoiksi ironisesti nimetyt maaliskuun 2018 neljä viikkoa koostuivat 38:sta sisään tulevasta kodinvaihtajasta, joista osa on yhä jonossa yhdistyksen tilapäiskoteihin. Paikkoja ei vain yksinkertaisesti riitä kaikille.
Paras eläinsuojeluteko, jonka yksittäinen ihminen voi tehdä, on harkita eläimen hankkimista tarkasti. Kun eläimistä ei luovuta pikkuvikojen vuoksi, vaan ongelmat pyritään ratkaisemaan, eläimiä jää kodittomaksi aiempaa vähemmän. Ensimmäinen ratkaisu ei saisi ikinä olla hanskojen tiskiin heittäminen.
Eläin ei ole kertakäyttöesine, jonka voi heittää pois, kun se ei enää kiinnosta. Se on lemmikki, perheenjäsen tai jopa elämänkumppani.
Elämäntilanteet muuttuvat, ja joskus allergia kehittyy vuosien kuluessa. Orvokki-kissa oli 12-vuotias, kun hänen perheensä elämäntilanne muuttui. Sen jälkeen Orvokki tuotiin eläinsuojeluyhdistykselle.
Orvokki oli saanut vapaasti ulkoilla viimeiset vuodet. Siitä kertoi kissan takkuinen turkki – harjaa hän ei kuulemma sietänyt. Turkki jouduttiin ajelemaan heti eläinlääkärikäynnillä. Turkin alta paljastui todella laiha rouvaskissa, jolta löytyi verikokeissa myös kilpirauhasen liikatoiminta. Liikatoiminta saatiin hallintaan lääkkeillä. Myös kaksi kulmahammasta piti poistaa murtumien vuoksi.
Sairauden vuoksi menetetyt grammat saatiin takaisin, ja turkki kasvoi takaisin entiseen mittaansa. Harjaan ja turkinhuoltoonkin alettiin suhtautua paremmin, kun olo ei ollut niin huono.
Nyt Orvokki etsii omaa kotiaan tilapäiskodista käsin. Sitä ei ole vielä löytynyt, vaikka rouva on luonteeltaan 10+. Kilpirauhasen liikatoimintakaan ei aiheuta ongelmia arjessa, vaan vain vuosittaista seurailua ja lääkityksen, joka on helppo annostella ruoan mukana.
Orvokki on yksi niistä tuhansista kissoista, jotka koetaan viallisiksi. Sitä Orvokki ei kuitenkaan ole. Kyseessä on luonteikas rouva, joka jo ansaitsisi oman kodin. Siellä Orvokki voisi elää eläkepäivänsä rauhassa, rakastettuna lemmikkinä.
Lisätietoa kodittomista eläimistä: kodittomat.info ja sey.fi/seytoimii/seyn-jasenyhdistykset


