Harkintaa lemmikin hankintaan

Eläintä ymmärtävän eläinlääkärinkin löytäminen voi osoittautua haasteelliseksi.

– Esimerkiksi koira on ihmisen seuralainen, ja ihminen kuuluu koiran mielestä laumaan. Erikoisemmalle eläimelle ihminen ei voi kuitenkaan tarjota parasta mahdollista seuraa.

Silloin tällöin jotkin tietyt eläinlajit herättävät suuressa yleisössä valtavaa kiinnostusta.

– Esimerkiksi punakorvakilpikonnat olivat yhdessä vaiheessa hyvin trendikkäitä. Ne ovat poikasina vain tulitikkuaskin kokoisia, joten harva ymmärsi, minkä kokoisiksi ne kasvavat ja millaiset olosuhteet ne tosiasiassa vaativat, Hellström kertoo.

Hellströmin mielestä ihmisten kiinnostus erilaisia eksoottisia eläimiä kohtaan on lisääntynyt. Siitä on kiittäminen muun muassa internetiä.

– Tarjonta on kasvanut, ja muun muassa Youtubessa voi ihmetellä mitä erilaisempia eläinlajeja, joita pidetään lemmikkeinä. Onneksi markkinat eivät ole Suomessa kovin isot, joten tällaisia eläimiä ei kulkeudu Suomeen saakka niin paljon kuin muualle maailmaan.

Aina lailliset paperit omaavan lemmikin tausta ei kestä päivänvaloa.

– Eurooppaan kuljetetaan paljon luonnosta pyydystettyjä eläimiä, jotka saavat täällä paperit ja muuttuvat sittemmin ”laillisiksi” lemmikeiksi. Esimerkiksi aasialaisilla laululinnuilla on valtavat markkinat, ja myös erilaisia liskoja ja kilpikonnia salakuljetetaan paljon.

Hellström kertoo, että maailman salakuljetetuimman eläimen titteliä kantaa muurahaiskäpy, joka ei selviä tarhaoloissa.

– Muurahaiskäpyjä kulkee valtavasti tarhakasvatuspapereilla, vaikka lajin edustajat eivät ole mitenkään voineet kasvaa tarhattuina. Lemmikkeinä niitä ei pidetä, vaan niitä viedään Kiinan markkinoille luksusruoaksi ja uskomuslääketieteen käyttöön.

Hellström toivoo, että erityisesti eksoottisia lemmikkejä harkitsevat ihmiset ovat rohkeasti yhteydessä alan yhdistyksiin.

– Tavallisen ihmisen saattaa olla täysin mahdotonta arvioida eksoottisen eläimen taustaa ja sitä, ovatko sen paperit todellisuudessa kunnossa.

Korkeasaari ei ole ainoa paikka, jossa kiinnostus eksoottisia eläimiä kohtaan näkyy. Myös biologi ja ja filosofi, Eettisen Eläinkaupan sertifiointityöryhmän puheenjohtaja Paula Hirsjärvi kertoo, että eksoottiset lemmikit kiinnostavat yhä ihmisiä.

– Lisäksi ihmiset kyselevät erityisesti pienten, karvaisten, halpojen pikkulemmikkien perään. Lemmikin edullinen hankintahinta muodostuu pian ongelmaksi, sillä halpaa eläintä ei jakseta hoitaa, eikä sitä viedä eläinlääkäriinkään. Jos eläimen voi ostaa muutamalla kympillä, ei sen hoidosta haluta maksaa yhtään sen enempää.

Hirsjärven mukaan varsinkin pienet nisäkkäät, kuten hiiret, rotat ja gerbiilit kärsivät alhaisesta arvostuksesta.

– Moni ajattelee, että nämä pienet eläimet ovat helppohoitoisia ja sopivat siksi lasten lemmikeiksi. Omistaja ei välttämättä ymmärrä, että pieni lemmikki menee helposti rikki ja on usein vaativa hoidoltaan.

Hirsjärvi korostaa, että usein ostajalta unohtuu myös se, että chinchillat ja kanit eivät ole häkkieläimiä, vaan ne tarvitsevat oman huoneen, jossa liikkua vapaasti.

– Lisäksi monelta unohtuu se, että hämäräeläinten pitäisi saada liikkua vapaana hämärässä, kun ne ovat aktiivisimmillaan.

Varsinkin lasten voi olla vaikea ymmärtää myös sitä, että nukkuvaa eläintä ei saa herättää, koska se aiheuttaa stressiä eläimelle.

– Jos eläintä häiritään miten sattuu, se kärsii jatkuvasta epävarmuustilasta ja stressistä.

Paula Hirsjärvi toivoo, että pienten eläinten hankinnasta keskusteltaisiin samalla tavalla kuin kissan tai koiran vastuullisesta hankkimisesta.

– Sama vastuu koskee jo ihan lain mukaan kaikkia eläimiä, niin pikkunisäkkäitä, lintuja ja matelijoitakin. On huolestuttavaa, miten vähän pienten eläinten hankinnasta ylipäänsä puhutaan.

Hirsjärvi penää myös eläimen myyjän vastuuta.

– Aina, kun eläin luovutetaan uuteen kotiin, eläinkaupan tai kasvattajan täytyisi antaa tarkat hoito-ohjeet mukaan. Ohjeissa olisi hyvä lukea, että sairas eläin pitää viedä eläinlääkäriin.

Vastuullisille lemmikkien kasvattajille kattavien hoito-ohjeiden antaminen on toki itsestään selvää. Esimerkiksi Eettisen Eläinkaupan sertifikaatti kertoo, että eläinkaupassa panostetaan erityisesti eläinten hyvinvointiin ja asiakkaiden valistamiseen, ja Eettisen eläinkaupan sertifikaatin saaneet liikkeet antavat aina hoito-ohjeet mukaan asiakkaalle jo siinä vaiheessa, kun asiakas vasta harkitsee lemmikin hankintaa. Monissa eläinkaupoissa on myös omia, eläinten hyvinvointiin tähtääviä ohjeistuksia.

– Ikävä kyllä silti kuulee sellaisista eläinkaupoista, joissa eläimet myydään ihan mihin vaan. Silloin tällöin eläinkaupat kertovat, ettei eläinkauppa suostunut myymään lemmikkiä liian pieneen tilaan, joten lemmikki hankittiin lopulta paikasta, joka ei välittänyt lemmikin tulevista elinoloista.

Myös eläinkaupassa myytävien eläinten alkuperään on syytä kiinnittää huomiota. Hirsjärvi kertoo, että pikkujyrsijöiden alkuperä pystytään yleensä jäljittämään, sillä ne tulevat joko kotimaisilta kasvattajilta tai kansainvälisten tukkuliikkeiden kautta.

– Kalojen ja terraarioeläinten puolella liikutaan jo hämärämmillä mailla. Pääosa kaloista saadaan kasvattamoista, mutta erityisesti harvinaisemmat voivat olla luonnosta pyydystettyjä.

Hirsjärven mukaan suurin ongelma ei ole siinä, että tietoa ei olisi saatavissa, vaan se, että kaikki lemmikinomistajat eivät ole halukkaita etsimään tietoa.

– Tietoa kyllä löytää, jos sitä tahtoo. Silti eläinkauppaan saatetaan tulla ostoksille sillä ajatuksella, että akvaarioon halutaan sisustukseen sopiva kala. Onneksi tämä ajattelu on vähenemässä.

Hirsjärvi korostaa, että oli kyseessä sitten mikä laji hyvänsä, uutta lemmikkiä hankittaessa olisi aina hyvä nähdä eläin kasvattajan luona.

– Kasvattajissakin on toki eroja. Koiranpentujen pentutehtailusta puhutaan kyllä, mutta olen itse huolissani muiden lajien siitoseläimistä ja siitä, pääsevätkö ne elämään lajityypillistä elämää.

Hirsjärvi painottaa, että eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaista on ennen kaikkea se, pystytäänkö eläimelle tarjoamaan olosuhteet, joissa se voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Joskus esimerkiksi niinkin tutulle lajille kuin kanille on vaikea järjestää tällaisia oloja.

– Kanit tarvitsevat valtavasti tilaa, mutta voidaan miettiä, riittääkö kanille oma huone, vai tarvitseeko se vielä maata, johon kaivautua. Lisäksi kani tarvitsee myös lajitoverien seuraa. Myös parvilinnuille, kuten isoille papukaijoille, on vaikea järjestää sopivia oloja. Linnut tarvitsevat paljon tilaa lentämiseen, ja harvassa asunnossa neliöt riittävät lintuparven pitämiseen.

Eläinkouluttaja, Masseterin perustaja Liisa Tikka näkee työssään erityisesti sen, mitä tapahtuu, kun perheeseen hankitaan siihen sopeutumaton koira.

– Usein syy ongelmiin on siinä, että perheeseen on hankittu vääränrotuinen koira. Koirarodusta on nähty kivoja kuvia ja siitä on otettu selvää, mutta koiranomistajat eivät ole ihan ymmärtäneet, mitä rodun ominaisuudet ja käyttötarkoitukset tarkoittavat arjessa.

Tikka kertoo, että esimerkiksi metsästyskoiran hankkineelle ihmiselle voi tulla yllätyksenä, ettei koiraa voikaan pitää irti, tai että terriereillä ja mäyräkoirilla on luolakoiratausta, ja tietyntyyppinen näkyy niiden perusluonteessa.

– Kasvattajien pitäisi avata tarkemmin, mitä rodun käyttötarkoituksessa todellisuudessa tarkoittaa. Jos pennun tuleva omistaja etsii seurakoiraa, temperamenttinen terrieri tai voimakkaan riistavietin omaava metsästyskoira ei ole välttämättä paras vaihtoehto.

Lisäksi lemmikkiä harkitsevan henkilön olisi myös hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä tehdä sitten, kun kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.

– On parempi reagoida ajoissa, etteivät tilanteet pääse kärjistymään.

Tikka kertoo, että monelle lemmikin hankkineelle henkilölle tulee myös yllätyksenä se, kuinka paljon esimerkiksi koira vie aikaa.

– Koirasta haaveilevassa lapsiperheessä ei välttämättä osata ajatella, että sen lisäksi, että perheen lapsia pitää viedä harrastuksiin, myös koira kaipaa harrastuksia ja lenkkejä.

Ja vaikka koiran tehtävä olisikin toimia lähinnä seurakoirana, koirakoulussa piipahtaminen tekisi hyvää koiralle kuin koiralle.

– Isoimmat ongelmat, joihin törmään koirankouluttajana, liittyvät yksinoloon, koiran hihnakäyttäytymiseen tai vieraisiin ihmisiin suhtautumiseen. Kun näitä asioita harjoittelee ammattilaisen johdolla, pääsee jo aika pitkälle, ja lemmikin kanssa eläminen helpottuu huomattavasti.

Tikka kertoo, että nykyisin moni lemmikkiä harkitseva tulee juttelemaan koirankoulutuksesta jo siinä vaiheessa, kun lemmikin hankintaa vasta suunnitellaan.

– Se on siitä hyvä idea, että ammattilainen voi auttaa muun muassa sopivan rodun löytämisessä ja pohtia muutenkin sitä, miten koiranpentu kannattaa tutustuttaa uuteen kotiinsa jo ennen kun sitä voi viedä varsinaiseen koirakouluun.

Liisa Tikka työskentelee pääkaupunkiseudulla ja näkee kenties vain pintaraapaisun siitä, millaisin metodein koiria Suomessa koulutetaan.

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että näen useimmiten todella hyviä esimerkkejä siitä, miten lemmikki kannattaa hankkia. Se johtuu kuitenkin siitä, että asiakkaikseni päätyy lähinnä henkilöitä, joilla on varaa maksaa palvelusta, ja joilla on ollut myös varaa panostaa lemmikin hankintaan.