Arvostelut

Kirja-arvostelu: Hyönteisiä Suomen luonnossa

06.07.2022 Sonja Blom 3 min
Kuva: Otava
06.07.2022 Sonja Blom 3 min

Hyönteisiä Suomen luonnossa

Kari Kaunisto & Veikko Rinne. Otava. 2021

Arvioidaan, että jopa 90 prosenttia kaikista maailman eläinlajeista on hyönteisiä.

Tämänhetkisen karkean arvion mukaan maapallon hyönteislajimäärä voi olla jopa lähemmäs kymmenen miljoonaa. Näin ollen kaikista hyönteislajeista tunnetaan vasta murto-osa.

Hyönteiset ovat maailman laajin ja runsaslukuisin eläinryhmä, ja jo se on riittävä syy siihen, että jokaisella meistä tulisi olla enemmän tietoa hyönteisten elämästä ja elintavoista. Tietokirja Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021) on äärimmäisen hyvää kesälukemista. Mikä voisikaan olla parempaa kuin istua pihakeinussa hyönteislajistomme kirjosta lukien ja nostaa päänsä havaitakseen kimalaisen päivänkakkaran mettä hamuilemassa?

Viime vuonna ilmestynyt teos avaa Suomen hyönteismaailman muutosta kuten myös syitä muutoksen taustalla. Teos antaa tietosisältönsä lisäksi hyviä vinkkejä siihen, millaisia tekoja meistä jokainen voi tehdä hyönteisten auttamiseksi ja nivoo yhteen erilaisia seuraussuhteita. Kirjasta opin esimerkiksi, että noin neljännes kaikista metsälajeistamme on riippuvaisia lahopuusta, mutta talousmetsissä lahopuiden määrä on romahtanut. Luonnontilaisissa metsissä lahopuuta on noin 25 prosenttia, mutta talousmetsissä yleensä alle viisi prosenttia. Etelä-Suomen metsistä 96,5 prosenttia on talouskäytössä. Nämä luvut ovat pysäyttäviä. Ne saavat miettimään sen tosiasian ihmiskeskeisyyttä, että metsät pitkälti nähdään ainoastaan taloudellisena pääomana. Tämä ajattelumalli on Suomessa harmillisen yleinen.

Vaikka kirja on puhdas tietokirja, minulle se avaa sivulauseissaan ilmenevien kuvauksien myötä myös romanttisena näyttäytyvän ikkunan hyönteistarkkailijoiden maailmaan. Tässä maailmassa esimerkiksi matkustetaan tuntureille tarkkailemaan hyönteisiä säällä kuin säällä, tarkoituksena selvittää, onko jo hävinneeksi luullun lajin yhdestä yksilöstä tehty havainto totta. Hyönteisten maailmaan sukeltaminen kuvaa myös sekä evoluution toimintaa että ihmisten tapaa luokitella eri lajeja hykerryttävän kiehtovasti.

Kirjan esittelemään hyönteiskirjoon tutustuminen jättää sekä huolestuneen että toiveikkaan olon. Monet hyönteiset ovat kärsineet huomattavasti ihmisen puuttumisesta luontoon. Hyvä esimerkki tästä ovat pölyttäjät, joista monien elämä on Suomessakin uhattuna johtuen esimerkiksi ketojen, niittyjen ja muiden perinnebiotooppien dramaattisen vähenemisen takia, kuten kirjassa kerrotaan. Yksi tapa suojella pölyttäjiä meille jokaiselle on omien pihojemme luonnontilaistaminen ja esimerkiksi rikkakasvien torjunta-aineiden käytön lopettaminen.

Toiveikkuutta tuovat kuvaukset lajeista, joita on alettu havaita Suomessa vasta viime vuosina tai joiden kannat ovat elpyneet. Esimerkiksi kovakuoriaisiin kuuluva lattatylppö, joka luokiteltiin vielä vuonna 2000 äärimmäisen uhanalaiseksi, on alkanut runsastua. Tämä johtunee metsähakkuissa pystyyn jätetyistä säästöpuista, sillä lattatylppö viihtyy kuolevissa ja kuolleissa haapapuissa. Ylipäänsä joidenkin lajien elinvoimaisuus vaikuttaa olevan ennemminkin aaltoliike kuin alaspäin laskeva jana. Tämä muistuttaa siitä, kuinka luonnossa tai ylipäänsä maailmassa mikään ei elä tyhjiössä, vaan erilaiset ilmiöt ja elämänmuodot vaikuttavat toisiinsa. Elämän monimuotoisuus löytää tapoja ilmentyä sellaisissakin paikoissa, joista sen ajatellaan kadonneen.

Kirja on kiehtova katsaus jokaiselle Suomen hyönteislajistosta kiinnostuneelle, sekä myös niille, joita asia ei lähtökohtaisesti kiinnosta. Se tarjoaa jokaiselle lukijalle hieman paremman ymmärryksen siitä, miten niin usein sivuutettu ja näkymättömäksikin jäävä, mutta silti niin käsittämättömän valtava ja korvaamaton hyönteisten maailma toimii.

Skip to content