Lainsuojaton haittaeläin vai helppoa riistaa? – EU:n vieraslajisäädöstä tulkitaan varsin monin tavoin
Supikoira, minkki, piisami ja moni muu eläin päätyivät puheenaiheeksi kaksi vuotta sitten, kun silloinen hallitus muutti metsästyslakia ja salli haitallisten vieraslajien metsästyksen ilman metsästyskorttia. Käytännössä lakimuutos tarkoitti sitä, että kuka vain voi metsästää näitä lajeja, myös eläinten pesimäaikaan.
Lakimuutos tehtiin, sillä EU velvoittaa jäsenmaitaan torjumaan haitallisten vieraslajien leviämistä. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemejä.
EU:n vieraslajiluettelosta on säädetty EU:n komission erillisellä asetuksella, ja luetteloa päivitetään tarpeen mukaan. Viimeisin päivitys tehtiin vuonna 2017, jolloin supikoira, minkki ja piisami lisättiin listalle.
Vaikka kyse on EU-alueen yhteisestä asetuksesta, eri EU-maat näyttävät tulkitsevan EU-säädöstä hyvin eri tavoin. Eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestö Eurogroup for Animalsin Wildlife Programme Leader Ilaria Di Silvestren mukaan Suomessa asetusta tulkitaan kaikkein kovimman käden kautta.
– Suomi on käsittääkseni ainoa maa, joka sallii haitallisten vieraslajien pyynnin myös pesimärauhan aikana. Pesimärauhan aikaisen pyynnin salliminen on hyvin poikkeuksellista. Pesimärauhan aikaisessa metsästyksessä on se vaara, että poikaset jäävät orvoiksi ja näkevät nälkää. Tällaisessa toimintamallissa on vaarana myös se, että haitallisten vieraslajien pyytämisellä häiritään vahingossa myös muita luonnoneläimiä, Di Silvestre sanoo.
Di Silvestren mukaan myös muut Pohjoismaat, kuten Ruotsi, erottuvat selvästi joukosta.
– Teilläpäin ollaan tässä asiassa hyvin aktiivisia. Esimerkiksi Kreikassa ja Kyproksella EU-asetusta ei olla otettu vielä edes puheisiin. Haitallisten vieraslajien torjunta etenee siksi eri puolilla EU:ta hyvin eri tahdissa.
EU velvoittaa jäsenmaitaan torjumaan haitallisten vieraslajien leviämistä. Vuonna 2017 EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin supikoira, minkki ja piisampi, minkä seurauksena Suomen metsästyslakia muutettiin ja näiden haitallisten vieraslajien metsätys sallitiin ilman metsästyskorttia.
Uusia vaihtoehtoja metsästykselle?
Di Silvestre huomauttaa, ettei EU-komission asetus tarkalleen ottaen kehota välttämättä tappamaan haitallisia vieraslajeja. Joissain tapauksissa haitallisten vieraslajien leviämistä voidaan torjua myös esimerkiksi steriloimalla ja kastroimalla haittaeläimet.
– Esimerkiksi Alankomaissa eli pieni pesukarhupopulaatio, joka onnistuttiin menestyksekkäästi pyydystämään sekä kastroimaan ja steriloimaan. Tämän jälkeen eläimet päätyivät eläinsuojelukeskukseen, jossa niille pyritään tarjoamaan lajityypilliset olosuhteet, Di Silvestre kertoo.
Supikoira ja minkki ovat levinneet niin laajalle alueelle Suomessa, ettei vastaavien menetelmien käyttöä kannata varmasti edes harkita. Di Silvestre uskoo silti, että vaihtoehtoisista, lajien hallintaan tähtäävistä menetelmistä voi olla tulevaisuudessa hyötyä muuallakin Euroopassa. Tällöin metsästys ei olisi ainoa mahdollinen keino, jolla eri lajien populaatiot voidaan pitää kurissa.
– Erilaisia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toimiva Eläin- ja kasvinsuojeluvirasto APHA kehittää ja testaa parhaillaan menetelmiä, joilla eläinpopulaatioita voitaisiin kontrolloida eräänlaisten rokotusten keinoin, hän kertoo.
Alankomaissa pieni pesukarhupopulaatio onnistuttiin kastroimaan ja steriloimaan, joten eläinten tappamiselta vältyttiin. Supikoiran ja minkin levinneisyys Suomessa on niin laaja, ettei vastaava todennäköisesti kannattaisi, mutta lajien hallintaan tähtäävät menetelmät voivat silti olla tulevaisuudessa hyödyllisiä. Kuvassa pesukarhu.
Myös metsästyskulttuurissa ja -tavoissa on eroja
Kautta Euroopan eri maiden eläinsuojelulait ja metsästyslait eroavat suuresti toisistaan. Myös metsästyskulttuurissa on eroja riippuen siitä, metsästetäänkö Suomessa vai esimerkiksi Espanjassa.
– Suomessa ja Ruotsissa haitallisten vieraslajien torjunnassa voidaan käyttää myös koiria. Toisaalta näissä maissa koirat ovat usein hyvin koulutettuja ja metsästäjät asiaan perehtyneitä. Monissa muissa maissa koirat päästetään raatelemaan saalistettavan eläimen kimppuun. Sellainen tapa altistaa sekä metsästettävän eläimen että metsästyskoiran täysin turhille vammoille, Di Silvestre huomauttaa.
Eri maiden poikkeavat käytännöt on tiedostettu myös EU-tasolla. Eurogroup for Animals tekee parhaillaan yhteistyötä EU-komission kanssa: tavoitteena on luoda EU-alueen yhteinen ohjeistus, jossa kerrottaisiin, miten haitallisia vieraslajipopulaatioita voidaan kontrolloida muita eläimiä vahingoittamatta.
– Ohjeistuksessa paneudutaan myös eläinsuojelunäkökulmaan. Näillä näkymin ohjeistus valmistuu vuoden 2022 aikana, Di Silvestre kertoo.
