Kertakäyttökissoja ja kymmenien kissojen populaatioita

Hämeenkyröläisessä löytöeläintalo Kissankulmassa riittää kiirettä. Hoidettavana on nelisenkymmentä uutta kotia etsivää kissaa.
– Aina kun joku lähtee, joku toinen kissa tulee tilalle. Tyhjää täällä ei ole koskaan. Ne kissat, jotka eivät mahdu meille, siirtyvät PESU ry:n tilapäiskoteihin, kertoo Kissankulma ry:n toiminnasta vastaava eläinsuojeluneuvoja Pia Viirola.
Suomessa hylätään joka vuosi ainakin 20 000 ei-toivottua kissaa. Niistä osa päätyy Kissankulman kaltaisiin löytöeläintaloihin ja eläinsuojeluyhdistyksille, joissa kissojen hoidosta vastaavat vapaaehtoiset.
Viirolan mukaan ongelmia aiheuttavat varsinkin vapaana kulkevat, leikkaamattomat kissat.
– Kun kissa yllättäen tiinehtyy, se saatetaan laittaa pihalle selviämään omillaan. Usein pennut syntyvät ulos ilman, että kissan omistaja on edes huomannut koko asiaa, hän kertoo.
Kissankulmassa ilmiö on valitettavan yleinen. Löytöeläintalon kautta kulkee vuosittain noin 200 kissaa.
– Meille tuli hiljattain kolme pientä kissanpentua, jotka olivat ehkä kolmen päivän ikäisiä. Niiden emo oli synnyttänyt ne jostain syystä heinikkoon keskelle hevosaitausta, ja kadonnut. Pennut ovat olleet meillä pulloruokinnassa. Jos niitä ei olisi huomattu ja ne olisivat jääneet heinikkoon, ne olisivat joko kuolleet tai jos emo olisi palannut, ne olisivat kasvaneet ja villiintyneet.
Yksi syy kissojen hylkäämiseen ja hoitamatta jättämiseen piilee siinä, että kissoja pidetään helppoina lemmikkeinä.
– Kissa otetaan usein ilman sen suurempaa harkintaa. Kissan pitäminen maksaa ja ihminen ei sitä ajattele kun se söpön palleron poimii navetan nurkilta. Ajatellaan, että se on vain kissa, ja kun kissa sairastuu tai se täytyisi steriloida, sen hoitoon ei haluta käyttää rahaa, Viirola kertoo.
Tilapäiskodeista huutava pula
Hylätyistä tai villiintyneistä kissoista ilmoittaa yleensä ulkopuolinen, joka on huolestunut kissan voinnista.
– Kodinvaihtajiakin löytyy paljon. Jos kissan aiemmalla omistajalla on allergia tai elämäntilanteen muutos, etsimme toki eläimelle kodin. Kissojen arvostuksen puute näkyy tosin tässäkin: kissasta löytyy helposti jokin vika, jonka takia siitä halutaan päästä helposti eroon, Viirola kertoo.
Suurimpia ongelmia ovat silti holtittomasti lisääntyneet, villiintyneet kissapopulaatiot, joissa elää kymmeniä, ellei jopa satoja kissoja.
– Suurin populaatio, johon olen itse törmännyt, koostui 50 kissasta. Sen kokoisessa populaatiossa kissojen kunto alkaa olla jo koetuksella. Kaikille ei riitä ruokaa ja kissat tappelevat reviireistä. Lisäksi kissapopulaatioiden kissat ovat usein sisäsiittoisia.
Kissapopulaation syntyyn on aina jokin syy. Viirolan mukaan kissapopulaatioita elää sekä asutuilla alueilla että paikoissa, joissa niitä ei ruokita.
– Yleensä kissoilla on kuitenkin jonkinlainen tukikohta tai navetta, jossa joku ihminen käy ruokkimassa niitä. On aika tyypillistä, että vanhalla, jo toimintansa lopettaneella maatilalla elelee kissapopulaatio, jonka ikääntynyt asukas pitää kissoja navetassa. Tilanne alkaa luistaa käsistä, kun tilalla ei ole muita hoidettavia eläimiä.
Viirola huomauttaa, että osa ongelmista johtuu silkasta välinpitämättömyydestä.
– Tiedossani on nytkin yksi kissapopulaatio, mutta se hoidetaan sen verran hyvin, ettei valvontaeläinlääkärillä ole aseita puuttua ongelmaan. Kissat saavat ruokaa ja pääsevät sisätiloihin. Niiden hoito ylittää lain asettaman minimin rimaa hipoen. Omistajan mielestä ongelmaa ei ole, joten emme voi siihen puuttua vaikka kissat lisääntyvätkin miten sattuu.
Ison kissapopulaation loukuttaminen tarkoittaa eläinsuojeluyhdistykselle ja löytöeläintalolle valtavasti töitä.
– Loukuissa on kameravalvonta, joten näemme, kun kissa menee sisään. Muutoin käymme vähintään kerran vuorokaudessa vaihtamassa ruoat ja vedet sekä tarkistamassa paikat. Käytännössä se tarkoittaa valtavasti ajamista paikasta toiseen.
Kun kissat on loukutettu, niille on myös löydettävä paikka.
– Tilapäiskotien puute torppaa usein ison populaation pyydystämisen kerralla. Tilapäiskoteja tarvittaisiin valtavasti lisää, jotta pääsisimme nopeammin eroon ongelmasta.

Kun ihminen voi huonosti, eläin jää helposti hoitamatta. Kuva: Riikka Ala-Hulkko
Kissa kärsii arvostuksen puutteesta
Kissapopulaatioista aiheutuvat ongelmat ovat yleisiä maailmalla. Belgiassa ongelmaa torppaamaan on säädetty laki, jonka mukaan kaikkien kissojen luovuttajien tulee kastroida sekä tunnistusmerkitä ja rekisteröidä kissat ennen uuteen kotiin luovuttamista.
Laki koskee niin löytöeläinten talteenottopaikkoja, yksityisiä myyjiä kuin kissan ilmaiseksi luovuttaviakin. Ainoastaan virallisten kasvattajien kasvatuskissoja ja vientikissoja ei tarvitse kastroida.
SEYn toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan myös suomalaiset kissat hyötyisivät Belgian mallin mukaan toteutusta laista.
– Tehokkain keino puuttua asiaan olisi se, että kissojen vallaton lisääntyminen loppuisi ja kaikki sellaiset kissat joita ei ole tarkoitettu jalostukseen, steriloitaisiin, Pulli kertoo.
Kissankulman Pia Viirola jakaa saman näkemyksen.
– Rekisteröintipakko auttaisi asiaan, mutta sitä ei taida olla lähiaikoina tulossa. Isoin ongelma on kuitenkin se, että kissa kärsii arvostuksen puutteesta. Ei koirien anneta tehdä pentuja samalla tavalla mihin sattuu ja jätetä sitten oman onnensa nojaan.
Viirola kertoo, että kissojen osalta tilanne tuntuu pahentuvan joka vuosi. Varsinkin syksyisin, kun illat pimenevät ja pakkanen alkaa kiristyä, myös löytöeläintalot täyttyvät.
– Ongelma johtuu varmaan myös kissojen omistajien lisääntyneestä pahoinvoinnista. Kun ihminen voi huonosti, eläin jää helposti hoitamatta.
Viirola huomauttaa, että ongelmat korostuvat erityisesti maaseudulla.
– Täällä on ajatellaan helposti, että kissat ovat saaneet olla aina ulkona ja kyllä ne pärjäävät säällä kuin säällä. Syksyisin ihmisiä alkaa kiusata, kun on kylmää ja nähdään kissa värjöttelemässä.
Voisitko sinä ryhtyä kissan sijaiskodiksi? Ota yhteys lähimpään SEYn jäsenyhdistykseen: sey.fi/seytoimii/seyn-jasenyhdistykset


