Tanskan robottikettu ei kelpaa suomalaisille luolakoiraharrastajille – elävien kettujen ahdinko taipumuskokeissa jatkuu

Kennelliiton varapuheenjohtaja, koe- ja kilpailutoiminnan puheenjohtaja Risto Ylitalo myöntää, että Kennelliitolta on kyselty ja vähän painostettukin, miksi se ei osta Tanskassa käytössä olevaa robottikettua. Onhan järjestön edustajia matkustanut kahdesti tutustumaan sikäläisiin luolakoirien taipumuskokeisiin.

Ylitalo ei halua avata tarkemmin, miksi tanskalainen konekettu ei kelpaa suomalaisille, mutta pitää Kennelliiton omaa mekaanisen ketun kehittämishanketta perusteltuna.

– Lajin asiantuntijoiden mielestä mekaanisesta vaihtoehdosta pitäisi tehdä sen verran hyvä, että se palvelisi luolakoiraharrastusta ja siihen jalostettuja koirarotuja myös tulevaisuudessa. Kaikilta osinhan mekaaninen kettu ei korvaa koskaan elävää kettua, ja hankkeessa on tarkoituksena tutkia, missä ne erot ovat.

– Tavoitteena on myös, ettei taipumuskokeiden nykyisiä, olemassa olevia sääntöjä tarvitsisi muuttaa mekaanisen ketun takia. Niihin tulisi kriteeristö, jonka mukaan koiran suoritus joko hyväksyttäisiin tai hylättäisiin, kuten nykyisinkin, Ylitalo luettelee.

Viime syksynä Kennelliitto perusti konekettuhankkeen edistämiseksi työryhmän, jota Ylitalo johtaa. Työryhmässä on mukana edustajia muun muassa luolakoirarotujärjestöistä. Mekaanisen ketun kehittämisestä vastaavaa yhteistyöorganisaatiota Ylitalo ei halua vielä tässä vaiheessa kertoa julkisuuteen.

Tällä hetkellä työryhmä kartoittaa erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, jotka määrittelevät hankkeen tarkemman sisällön eli muun muassa robottikettujen määrän ja sijainnin sekä sen, tarvitsevatko ne kokonaan uudet keinoluolastot.

Mikäli hanke ei saa ulkopuolista rahoitusta, Kennelliitossa on Ylitalon mukaan pohdittu myös sen toteuttamista omalla rahoituksella.

– Tanskassa on menossa robottiketusta toinen versio, jonka tarkkaa hintaa en tiedä, mutta arvioisin yhden ketun hinnaksi 5000–10 000 euroa. Siihen lisäksi vielä tarvittava välineistö ja koulutus, joten puhutaan vähintään kymmenistä tuhansista euroista.

Keväällä 2023 luolakoirien taipumuskokeista nousi kohu, kun Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi kokeista kahdella eri paikkakunnalla kuvattua videomateriaalia. Videoilla näkyi, kuinka kettu ja koira ottivat luolastossa yhteen, vaikka Kennelliiton sääntöjen mukaan se ei ollut sallittua. Kohun myötä Kennelliitto keskeytti taipumuskokeet.

Kennelliiton hallitus olisi ollut valmis luopumaan taipumuskokeiden järjestämisestä kokonaan, mutta marraskuussa 2023 valtuusto päätti yhden äänen enemmistöllä, että taipumuskokeita voidaan jatkaa elävällä kohde-eläimellä sekä uudistetuilla säännöillä.

Taipumuskokeet jatkuivat kesäkuussa 2024. Tauon jälkeen sekä taipumuskokeiden että niissä tehtyjen suoritusten määrä on laskenut. Viime vuonna kokeita järjestettiin 12, joissa oli 107 suoritusta ja 102 koiraa. Vanhojen sääntöjen aikana vuonna 2022 taipumuskokeita oli kaikkiaan 49, ja niissä oli yhteensä 533 suoritusta.

Vähenemiseen on vaikuttanut ainakin se, ettei uusien koesääntöjen mukaisia keinoluolastoja ole kovin monessa paikassa. Ylitalo myös mainitsee, että tauon aikana osa koiraharrastuksen aktiiveista jäi pois.

Myös taipumuskokeita varten pidettävien kettujen pitopaikat ovat harventuneet. Ennen taukoa Ruokavirastoon rekisteröityjä pitopaikkoja oli noin 20, nyt niitä on Ylitalon tietojen mukaan jäljellä 13.

– Viime vuonna järjestetyissä luolakoirien taipumuskokeissa käytettiin 5–10 eri kettua, hän lisää.

Siitä Ylitalolla ei ole tietoa, kuinka paljon elävän kohde-eläimen käyttö jakaa Kennelliiton jäsenistöä. Hänen mukaansa Kennelliiton valtuustolle ei ole tehty uutta aloitetta elävien kettujen kieltämiseksi, eikä hänen korviinsa ole kantautunut myöskään negatiivista palautetta uusilla säännöillä järjestetyistä taipumuskokeista.

Silti Ylitalo pitää tärkeänä, että Kennelliiton mekaanisen ketun hanke nytkähtäisi nopealla aikataululla eteenpäin.

– Sanoisin, että jos mekaanisesta ketusta saataisiin hyvä, valtakunnallinen malli, ja meillä olisi harrastajille muutama kiinteä paikka, uskallan olla sitä mieltä, että se voisi laajentaa taipumuskokeiden harrastajakenttää. Tanskassahan on käynyt niin, että harrastajien ja koirien määrä on lisääntynyt mekaaniseen kettuun siirtymisen myötä.

SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White pitää Kennelliiton suunnitelmia mekaaniseen kettuun siirtymisestä kannatettavina ja vastuullisina.

Whiten mielestä taipumuskokeiden uudistetut säännöt eivät ole poistaneet pahimpia epäkohtia, vaikka nykyisin ketun ja koiran välissä onkin kiinteä seinä.

Kokeessa kettu on lukittu pesäkoloon, eikä eläin pääse sieltä pois, kun koira painostaa sitä väliseinän toisella puolella. Kettua saa pitää pesässä yhtäjaksoisesti jopa 50 minuuttia. Uusissa säännöissä koiramäärää ei ole rajoitettu.

– Väliseinä estää kyllä fyysisten vammojen syntymisen, mutta se ei auta ketun henkiseen kärsimykseen. Lisäksi kuljetukset kisapaikalle, jossa ollaan koko päivä ja monen koiran kohteena. Ne ovat kohde-eläimelle hyvin stressaavia ja pelottavia.

– Kettujen pito-olosuhteet ovat nykyään ilmeisesti paremmat kuin aiemmin, mutta en usko, että ne voivat niissäkään olosuhteissa kovin hyvin, White toteaa.

Kokeissa käytettävät ketut asuivat aiemmin varjotalomaisissa pienissä häkeissä. Helmikuussa 2023 Ruokavirasto julkaisi uuden ohjeistuksen, jonka mukaan taipumuskokeita varten pidettävien kettujen pitoon voisi suuntaa antavasti soveltaa koirien pitopaikalle säädettyjä vaatimuksia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ketun pitopaikan lattian tulee olla kiinteä- tai maapohjainen, siellä tulee olla sääsuoja sekä virikemateriaalia.

SEY yritti saada elävien kohde-eläinten käyttökiellon tammikuussa 2024 voimaan tulleeseen eläinten hyvinvointilakiin. Samaisen vuoden keväänä SEY luovutti maa- ja metsätalousministeriölle luolakoiravetoomuksen, jossa vaadittiin elävien kettujen käytön kieltämistä luolakoirien taipumuskokeissa ja harjoituksissa. Vetoomus keräsi yli 22 000 allekirjoitusta.

Maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmissa ei ole kieltää elävien kohde-eläinten käyttöä.
Whiten mukaan SEY aikoo tehdä myös jatkossa töitä sen eteen, että kettujen piina loppuu.

– Seuraamme, miten tämä etenee, ja jatkamme varmasti myös seuraavalla hallituskaudella, että kettujen käyttö saataisiin lopetettua joko vapaaehtoisin keinoin tai kieltämällä lainsäädännöllä.

– Voi olla, että haastamme myös elävien kohde-eläinten käytön laillisuutta oikeudellisin keinoin. Pidämme sitä tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisena eläimelle, mikä on kuitenkin eläinten hyvinvointilaissa kielletty. Mutta se ei taida olla nyt ministeriön näkemys, White kiteyttää.

Artikkeliin on haastateltu myös maa- ja metsätalousministeriön erityisavustajaa Tiina Pullolaa.