Hitaampi kasvu vähentää broilerin hyvinvointiongelmia – miksi suomalaiskauppojen hyllyiltä ei löydy parempia vaihtoehtoja?
Suomalaiset rakastavat kanaa – tai tarkemmin ajateltuna, Ross 308 -nimellä nimettyä broileria. Broilerinlihan kulutus on kasvanut viime vuosina. Keskivertosuomalainen syö broileria jo yli 26 kiloa vuodessa, ja vuosittain Suomessa teurastetaan yli 80 miljoonaa broileria. Broilerit kasvavat nopeasti, mikä aiheuttaa niille monenlaisia hyvinvointiongelmia.
Eläinten hyvinvoinnin kannalta broilerintuotannossa voidaan kuitenkin nähdä hyvin pieniä valonpilkahduksia. Viime keväänä varustamoyhtiö Viking Line tiedotti siirtyvänsä buffet-ravintoloissaan hitaammin kasvavan broilerin lihaan, joka täyttää eurooppalaisen kanasitoumuksen (ECC) kriteerit. Viking Linen lisäksi vastaavan päätöksen on tehnyt myös toinen kotimainen varustamo, Finnlines.
Eurooppalaisten eläinsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen laatiman kanasitoumuksen tavoitteena on lievittää broilerintuotannon vakavimpia hyvinvointiongelmia, joita muun muassa lintujen liian nopea kasvu aiheuttaa.
Viking Linen ravintoloiden broileri on lähtöisin Ruotsista. Suomessa hitaammin kasvavaa broileria ei saa vielä kaupasta. SEY Suomen eläinsuojelun asiantuntijatyön päällikkö Pihla Markkola pitää varustamoiden päätöstä loistavana askeleena kohti vastuullisempia ruokavalintoja ja -tarjontaa.
– Päätöksellä on laajoja vaikutuksia, sillä esimerkiksi Viking Linen asiakasmäärät ovat isoja. Suomalaisen tuotannon kannalta on sääli, että yhtiön päätös tarkoittaa ruotsalaisen kananlihan puoleen kääntymistä. Mielestäni tämä on viesti kotimaiselle ruoantuotannolle, että sen pitäisi huomioida nykyistä paremmin kuluttajien ja yritysten tarve oikeasti vastuullisemmalle tuotannolle, Markkola lisää.
Broilerinlihan kulutus kasvaa koko ajan. Suomen siipikarjaliiton mukaan suomalainen syö vuodessa yli 26 kiloa broilerinlihaa. Vuosittain Suomessa teurastetaan yli 80 miljoonaa broileria. Kuva: Jo-Anne McArthur/Animal Equality/We Animals
Kasvua yli 50 grammaa vuorokaudessa
Broilerintuotanto on Markkolan mukaan monin paikoin ongelmallista. Suomessa broileritiloilla käytetään lähes yksinomaan nopeakasvuisiksi jalostettuja, Aviagen-yhtiön kehittämiä Ross 308 -hybridejä. Broilerin kasvuvauhti on valtavan nopea: alle 40-grammaisena untuvikkona kasvattamolle saapuvan linnun paino nousee yli 50 grammaa vuorokaudessa. Noin viisiviikkoisen elämänsä aikana broileri kasvattaa painonsa yli 50-kertaiseksi.
Nopeasta kasvusta ja isosta koosta aiheutuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat ovat broilereilla yleisiä.
– Linnut kasvavat niin kauheaa vauhtia, että niiden jalat ja sydän eivät pysy perässä. Broilereilla on esimerkiksi jalkojen kasvuhäiriöitä sekä sydän- ja verenkierto-ongelmia. Älytön kasvuvauhti aiheuttaa myös liikkumisvaikeuksia, mikä estää lintua toteuttamasta lajinmukaista käyttäytymistään, Markkola luettelee.
Broilerit kasvavat kymmenien tuhansien lintujen parvissa ikkunattomissa kasvatushalleissa. Joillain tiloilla broilereilla on käytössään virikkeitä, kuten orsia, mutta suurimman osan ajastaan Ross 308 saattaa vain istuskella. Kasvatusaikana broilereista kuolee noin pari prosenttia ennen teurastusta.
EU:n sallima broilerien maksimitiheys neliömetriä kohden on 39–42 kiloa. Suomessa mennään usein maksimilla.
Erityisen ongelmallisena Markkola pitää teurasbroilerien vanhempaispolven tilannetta. Broilerit on jalostettu kasvamaan nopeasti ja syömään paljon, joten emokanaloissa broileriemojen ruokintaa joudutaan rajoittamaan. Rajoittamisen myötä niillä on koko ajan nälkä.
Emolintu teurastetaan 60-viikoisena. Tällöin se on muninut noin 160 tuotantoon menevää broileria.
SEYn asiantuntijatyön päällikön Pihla Markkolan mukaan on harmillista, että broilereiden osalta keskitytään hyvin matalan tason hyvinvointiin, kuten jalkapohjaterveyteen ja antibiootittomuuteen. Muiden eläinten kohdalla olemme jo tottuneempia ajattelemaan, että hyvinvointi on muutakin kuin sairauksien tai vammojen poissaoloa. Kuvassa on ”tavallisia” nopeakasvuisia broilereita. Kuva: Stefano Belacchi/Animal Equality/We Animals
Hinta ohjaa kuluttajia
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA linjasi vuonna 2023, että eläinten hyvinvoinnin kannalta tuotannossa olisi syytä siirtyä hitaammin kasvaviin broilerirotuihin. Hitaammin kasvava broileri, rodusta riippuen, kasvaa noin seitsemän viikkoa. Hidaskasvuisemman linjan käyttö on myös usean länsimaalaisen hyvinvointimerkinnän kriteerinä.
Muualla Euroopassa hidaskasvuisemmasta broilerista on myös kaupallista kokemusta. Pihla Markkola mainitsee, että esimerkiksi Alankomaissa myytävä broilerinliha on lähes kokonaan hitaammin kasvanutta broileria. Ruotsissa useat kunnat ovat siirtymässä käyttämään hitaammin kasvavia broilereita tarjoiluissaan.
– Norjassa 30 prosentin markkinaosuutta hallussaan pitävä Norsk Kylling vaihtoi koko tuotantonsa hitaammin kasvavaan broilerirotuun jo vuonna 2018, Markkola täydentää.
Suomessa hidaskasvuisemman ja nopeakasvuisten broilerien rinnakkaistuotannon mahdollisuuksiin vaikuttavat eniten Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan, Slowbro-hankkeen projektipäällikön Heidi Högelin mukaan tuotannon pienehkö mittakaava ja markkina sekä niin tuotannon kuin lopputuotteenkin hintataso.
Esimerkiksi Norjassa tuotantotavan vaihdosta seurannutta kustannusten nousua on saatu katettua muista toiminnoista, eivätkä kuluttajahinnat ole nousseet.
– Myös Alankomaisssa siirtymää on tuettu vahvasti tuottajatasolla, jotta kuluttajahinnat eivät ole nousseet. Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa lopputuotteen kilpailukykyistä hintaa, kuluttajien maksuhalukkuutta ja edullisempien vaihtoehtojen puuttumista pidettiin yksinä tärkeimpinä syinä onnistuneeseen tuotantotavan muutokseen, Högel kertoo.
Suomalaisella kuluttajalla on kaupassa vain yksi vaihtoehto: Ross 308. Kotimaista luomubroileriakaan kauppojen hyllyillä ei enää ole, sillä Ruokaviraston vuoden 2024 tilasto paljastaa niiden lukumääräksi Suomessa nolla. Syyksi Högel nimeää luomun korkeammasta hinnasta johtuvan heikon kysynnän.
Askel oikeaan suuntaan
Heidi Högelin luotsaaman Slowbro-hankkeen tarkoituksena on tutkia, millaisia mahdollisuuksia hitaammin kasvavan broilerin tuotannon aloittamisella olisi Suomessa. Kolmivuotista hanketta rahoittavat muun muassa Atria oyj, HKFoods Finland oy sekä Naapurin maalaiskana oy.
Koetoiminnassa hanke on käyttänyt Aviagenin Rustic gold -broilerihybridiä, joka kasvaa teuraspainoonsa 7–10 päivää hitaammin kuin Ross 308. Hitaammin kasvavien broilerien elinympäristö ja olosuhteet ovat samanlaiset kuin nopeakasvuisilla lajitovereillaan.
Luken tulosten perusteella hitaammin kasvavat broilerit ovat perusaktiivisuudeltaan hiukan aktiivisempia. Niiden kävelykyky on kuusiportaisella asteikolla keskimäärin asteen parempi kuin nopeakasvuisilla broilereilla. Tosin Högelin mukaan toimivalla kuivikemateriaalilla ja hyvällä olosuhteiden hallinnalla voi olla jopa suurempi vaikutus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin kuin käytetyllä hybridillä.
– Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan hitaasti kasvavat broilerit ovat hyvinvoivempia ja terveempiä ja antibioottien käyttö on vähäisempää. Suomessa tuotantopolven broilereita ei tällä hetkellä lääkitä antibiooteilla, Högel taustoittaa.
Hitaammin kasvavan linjan vaikutuksista tuotantoon ja ympäristöön hanke saa tuloksia ensi vuoden puolella. Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että pidempi kasvatusaika nostaa kustannuksia ja lisää ympäristövaikutuksia tuotettua lihakiloa kohti hallin pidemmän käyttöajan ja sen myötä suuremman energiankulutuksen sekä lintujen suuremman rehunkulutuksen takia.
– Nykyisen tuotantotason ylläpitäminen vaatisi lintujen pidemmän kasvatusajan vuoksi lisää kasvatushalleja eli lisärakentamista, Högel arvioi.
Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hitaammin kasvava broilerikaan ei poista kaikkia tuotannon ongelmia, mutta SEYn Pihla Markkolan mukaan se on askel oikeaan suuntaan.
– Koska broileria syödään niin paljon, toivoisin, että broilerituotantoa rakennettaisiin vastuullisemmalle pohjalle, sillä kulutuksen lisäksi myös tieto eläinten hyvinvoinnista lisääntyy. Tiedämme, että hyvinvointi on muutakin kuin sairauksien tai vammojen poissaoloa.
– Suomessa on ehkä vähän liikaa tuudittauduttu siihen, että meille eläinten hyvinvointi on tärkeää ja suomalainen ruoka on puhdasta ja vastuullista. Se, ettei tarvitse käyttää antibiootteja, on tärkeä mutta kapea näkökulma. Tehokasvatettu broileri on niin kammottavasti jalostettu, ja jos vain halua ja tahtoa riittää, asioita voisi tehdä muillakin tavoilla, Markkola kiteyttää.
Viking Linen ja Finnlinesin broileripäätöksen sai aikaan ruotsalainen eläinoikeusjärjestö Project 1882. Järjestön yrityssuhteiden johtaja Nathalie Söderström näkee, että yrityksillä on keskeinen rooli tehotuotantoeläinten kärsimyksen vähentämisessä.
– Sekä Viking Linella että Finnlinesilla on kananlihan suurina ostajina valta ja vastuu nostaa eläinten hyvinvointistandardeja. Molemmat ovat myös tunnettuja toimijoita Pohjois-Euroopassa, ja niiden sitoumus voi inspiroida muita, Söderstöm summaa.
Project 1882:n vaikutustyö jatkuu, sillä järjestö käy parhaillaan keskusteluja suomalaisen Tallink Siljan ja saksalaisen TT-linen kanssa. Jälkimmäinen yhtiö on suhtautunut myönteisesti ajatukseen siirtyä tarjoiluissaan hitaammin kasvavan broilerin lihaan.
– Tallink Siljan kohdalla emme valitettavasti näe samaa edistystä. He sanovat ottavansa eläinten hyvinvoinnin vakavasti, mutta eivät ole avoimia sille, mitä se todella tarkoittaa, Söderström lisää.
Kuluvana vuonna Project 1882 on keskittynyt kampanjoinnissaan broilereihin. Viime maaliskuussa järjestö käynnisti kampanjan, jossa kehotetaan EU-komissiota kieltämään ”Frankenchicken-kanojen” eli nopeakasvuisten broilerirotujen jalostus kokonaan.
Söderströmin mielestä on tärkeää lisätä yleisön, yritysten ja poliitikkojen tietoisuutta siitä, miten näitä eläimiä kohdellaan tehotuotantotiloilla.
– Elintarviketeollisuus johtaa ihmisiä harhaan näyttämällä kuvia onnellisista broilereista, vaikka totuus on, että nämä eläimet kärsivät kauhistuttavissa oloissa. Kerromme aina, että paras tapa puolustaa broilereita on valita kasvipohjainen vaihtoehto.
Tekstissä on käytetty lähteenä myös Siipikarjaliiton tilastoja.
