Näin toimii suomalainen pentutehdas – tuomiot kahdeksalle ihmiselle
Suomen mittakaavassa laaja koirien salakuljetustapaus sai välipäätöksen Pirkanmaan käräjäoikeudessa toukokuun lopulla. Pentutehtailija tuomittiin koirien salakuljetuksen lisäksi törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeuteen.
Muut tuomitut toimivat yhteistyössä pentutehtailijan kanssa auttamalla koirien hakemisessa ulkomailta ja salakuljettamisessa Suomeen sekä toimimalla kotimaassa koirille sijoituskoteina, myymällä salakuljetettujen koirien pentuja pentutehtailijan puolesta ja välittämällä pennuista tulleita rahoja pentutehtailijalle.
Salakuljetusvyyhti alkoi selvitä jo viime vuosikymmenen loppupuolella. Tullin heinäkuussa 2023 julkaiseman tiedotteen mukaan koiria oli salakuljetettu vuodesta 2017 lähtien noin 80 kappaletta. Suomeen tuoduilta koirilta puuttuivat maahantuontiin vaaditut asiakirjat eikä niistä ollut tehty ilmoitusta EU:n Traces-järjestelmään. Traces-ilmoitus on tehtävä, kun lemmikki tuodaan ulkomailta Suomeen tarkoituksena myydä se eteenpäin.
Pentutehtailija ei toiminut yksin: syytettyjä oli tapauksessa yhteensä kymmenen, ja kahdeksan heistä sai tuomion. Osa tuomituista oli mukana ulkomaanreissuilla, joilta Suomeen salakuljetettiin koiria. Matkat kohdistuivat muun muassa Espanjaan, Unkariin, Ukrainaan ja Puolaan.
Pentutehtailija jakoi koiria sijoitukseen ja piti osan itsellään. Toiminnan tarkoituksena oli salakuljetettujen koirien pennutus. Kuva: Esitutkintamateriaali
Koiria ei ulkoilutettu, asuivat pienissä häkeissä
Kun koiria tuotiin Suomeen, vain pieni osa niistä jäi pentutehtailijalle ja suuri osa sijoitettiin tämän yhteistyökumppaneille. Koirilla teetettiin pentuja ja yhteistyökumppanit auttoivat pentutehtailijaa niiden myynnissä. Koirista saatuja rahoja he toimittivat pentutehtailijalle, osin hänen pankkitililleen ja osin käteisenä.
Pentutehtailija ei ollut ilmoittanut kaikista myymistään koirista verotukseen reilun kuuden vuoden ajalta eikä toiminimensä kirjanpitoon reilun viiden vuoden ajalta. Käräjäoikeus piti näitä tekoja törkeänä veropetoksena ja törkeänä kirjanpitorikoksena.
Pentutehtailija syyllistyi myös eläinsuojelurikokseen. Hänen kotiinsa tehtiin vuosina 2022–23 useampia eläinsuojelutarkastuksia. Niissä selvisi, ettei koiria ollut ulkoilutettu, niiden pitopaikat olivat siivoamatta ja koiria oli pidetty kuljetushäkeissä. Koiraemoilla ei myöskään ollut pääsyä pois pentujen luota.
Pennuilla ei ollut kunnollisia makuupaikkoja, eivätkä narttukoirat päässeet pois pentujensa luota. Kuva: Esitutkintamateriaali
Rikoshyötyvaatimus suli oikeudessa
Pentutehtailulla tarkoitetaan toimintaa, jossa lemmikkien pennuttamisen tarkoituksena on maksimoida taloudellinen hyöty ja minimoida kulut sekä vaivannäkö. Samalla eläinten hyvinvointi kärsii. Pirkanmaan tapaus on Suomen mittapuilla laaja, ja salakuljetettuja koiria pennuttamalla saatu rahallinen hyöty on mittava.
Alun perin syyttäjä vaati, että pirkanmaalaisen pentutehtaan päätekijä pitää tuomita menettämään valtiolle saamansa rikoshyöty 393 myydystä koiranpennusta. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut 393 000 euroa. Keskusrikospoliisin tarkastuskertomuksen mukaan koiria oli myyty 117 kappaletta.
Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen, koska se katsoi, etteivät salakuljetus ja koirien myynnistä saatu rikoshyöty olleet yhteydessä toisiinsa.
Käräjäoikeus totesi, että rikoshyödyn olisi pitänyt liittyä suoraan salakuljetukseen, eikä koirien ostamiseen ulkomailta, kenneltoimintaan tai koirien myymiseen, jotka kaikki ovat sinänsä laillista toimintaa. Tällaisesta rikoshyödystä syyttäjällä ei ollut vaatimuksia, joten rikoshyötyvaatimus hylättiin.
Vaikka Pirkanmaalaisen pentutehtaan tapaus on räikeä, se ei ole ainutlaatuinen.
– Pentutehtailu näyttää vuosien valistuskampanjoista huolimatta vain lisääntyvän. Vaikka ihmisten tietoisuus pentutehtailun vaaroista on lisääntynyt, tehtailtujen pentujen nopea saatavuus ja verrattain edullinen hinta houkuttelevat yhä uusia ostajia. On kuitenkin todella erikoista, että näin räikeä pentutehdas voi jatkaa toimintaansa vuosia ilman, että toimintaan pystytään puuttumaan kunnolla, sanoo SEYn viestintäpäällikkö Maria Eiskop.
Pitkä kokemus koirien kasvattajana
Pentutehtailija oli aloittanut koirien kasvattamisen jo vuonna 1999. Hänen kennelinsä nimissä on vuosikymmenten varrella rekisteröity yli 1 100 koiraa, viimeisimmät viime vuonna.
Myös muilla tuomituilla oli kokemusta koirien kasvatuksesta. Tuomion mukaan päätekijän lisäksi kolmella tuomituista on kenneltoimintaa ja loputkin neljä ovat kokeneita kasvattajia.
Lehtitietojen mukaan Kennelliittoon on kerrottu päätekijän toimintatavoista vuosina 2022–2023.
Tuomion jälkeen Kennelliitto tiedotti, että se käsittelee tapauksen omissa toimielimissään.
– Mahdollisena seuraamuksena voi rankimmillaan olla henkilön sulkeminen kokonaan pois Kennelliiton toiminnasta ja jäsenyydestä erottaminen, kertoo Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman.
Kennelliitossa tapauksen käsittelee liiton eettinen lautakunta. Tämän jälkeen Kennelliiton hallitus päättää, mitä ja miten tapauksesta kerrotaan julkisuuteen. Tällä hetkellä käytäntönä on, että eettisen lautakunnan päätöksistä julkaistaan kerran puolessa vuodessa kooste Koiramme-lehdessä. Tätä nykyä henkilöitä ei mainita koosteessa nimeltä.
Yleisesti ottaen Kennelliitto neuvoo, että kun Kennelliittoon rekisteröidyn koiranpennun taustassa tai pennun kasvattajan toiminnassa on epäselvyyksiä, kannattaa ottaa yhteys Kennelliiton kennelneuvojaan. Heitä on tällä hetkellä ympäri Suomea 28, mutta kaikki alueet eivät ole edustettuina. Yhteyttä voi ottaa myös anonyymisti.
Toinen vaihtoehto on tehdä kasvattajasta kirjallinen ilmoitus Kennelliiton kasvattajatoimikunnalle. Ilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä.
– Vetoamme kaikkiin pennunostajiin ja huonoa koirien kohtelua todistaviin henkilöihin, että he olisivat valveutuneita ja ilmoittaisivat epäkohdista eteenpäin niin meille Kennelliittoon kuin viranomaisille, Nyman toivoo.
– Valitettavasti emme läheskään aina saa ilmoituksia epäeettisestä tai epäilyttävästä toiminnasta, joten emme välttämättä pääse käsittelemään asioita.
Pentutehtailijan toiminta oli ehtinyt jatkua varsin pitkään. Koirien häkit olivat lähtökohtaisesti hyvin pieniä. Kuva: Esitutkintamateriaali
Kyseenalainen toiminta jatkunut pitkään
Pentutehtailijan toiminta oli ehtinyt jatkua pitkään. Iltalehti kertoi kesällä 2023 päätekijän tavasta hyödyntää toiminnassaan koirien sijoittamista yhteistyökumppaneille. Samassa artikkelissa kuvattiin, kuinka yhteistyöhön ryhtyneille voi käydä, jos he ryhtyvät vastatoimiin. Iltalehden helmikuussa 2024 julkaiseman artikkelin mukaan tuomittu jatkoi koirien maahantuontia ja myymistä bulvaanien avulla myös rikostutkinnan aikana.
Artikkelit kirjoittanut toimittaja Mia Jussinniemi kertoo, että hän on haastatellut tapaukseen liittyen noin sataakuntaa henkilöä. Yhteydenottojen perusteella päätekijän toiminta on ollut samantyyppistä jopa 1990-luvulta lähtien. Yhteistyökumppaneiksi on haksahtanut pääasiassa taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevia henkilöitä.
Jussinniemen mielestä Kennelliitolla on suurena vallankäyttäjänä oma roolinsa vyyhdissä.
– Kennelliitto on mahdollistanut sen, että kaikki koirat rekisteröidään sinne, jolloin niistä voidaan pyytää kalliimpi hinta. Kun Tullilta tuli tiedote, olisi Kennelliitto voinut rikosepäilyn perusteella ottaa kennelnimen väliaikaisesti pois.
Kennelliitto kiistää tämän väitteen.
– Emme voi toimia pelkkien epäilyjen tai lehtikirjoitusten perusteella, toteaa Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman.
”Rikosprosessissa oli keskitytty lähinnä salakuljetukseen ja verorikoksiin. Eläimiin kohdistunut rikos oli jäänyt vähemmälle huomiolle”, toteaa rikosoikeuden dosentti Tarja Koskela pentutehdastuomiosta. Kuva: Esitutkintamateriaali
Eläimiin kohdistuneisiin rikoksiin perehtynyt rikosoikeuden dosentti Tarja Koskela perehtyi Eläinten ystävän pyynnöstä tuomioon ja sen perusteluihin.
Oikeuskäsittelystä laaditussa tuomiotekstissä eläinsuojelurikoksen osuus saa verrattain vähän huomiota verrattuna veropetokseen ja kirjanpitorikokseen.
– Tässäkin tapauksessa rikosprosessissa on keskitytty enemmän talousrikoksiin. Läpi koko rikosprosessin eläimiin kohdistuvia rikoksia tulisi tunnistaa tehokkaammin, Tarja Koskela sanoo.
Tietyt tunnusmerkit pentutehtailijan toiminnassa voisivat hänen mielestään täyttää myös törkeän eläinsuojelurikoksen merkit.
– Tuomiosta ei käy tarkalleen ilmi eläimiin kohdistuneen rikoksen laatu, mutta kyseeseen olisi saattanut tulla myös törkeä eläinsuojelurikos, koska rikoksella tavoiteltiin huomattavaa taloudellista etua ja rikos kohdistui huomattavan suureen määrään eläimiä. Lisäksi rikosta on pidettävä kokonaisuudessaan arvostellen törkeänä.
Mikäli teko olisi katsottu törkeäksi eläinsuojelurikokseksi, myös eläintenpitokieltoa olisi tullut lain mukaan määrätä.
“Eläintenpitokielto olisi ollut perusteltua”
Pentutehtailijaa eli tapauksen päätekijää ei määrätty eläintenpitokieltoon, vaikka syyttäjä sitä vaati. Oikeus hylkäsi vaatimuksen eläintenpitokiellosta sillä perusteella, ettei koiriin ollut kohdistunut väkivaltaa, koiria ei ollut jouduttu lopettamaan ja päätekijä oli myös korjannut toimintaansa koirien kanssa. Tästä oikeus päätteli, ettei hän ole kykenemätön tai soveltumaton hoitamaan eläimiä.
Koskela kritisoi tätä päättelyä. Hänen mukaansa pelkästään aktiivinen väkivalta ja eläimen lopettaminen enemmän kärsimyksen estämiseksi eivät ole kriteerejä eläintenpitokiellon määräämiselle.
– Myös muunlainen kivun tai kärsimyksen aiheuttaminen esimerkiksi laiminlyömällä eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on peruste eläintenpitokiellon määräämiselle. Tapauksessa oli viitattu korkeimman oikeuden ratkaisuun, mutta sen ratkaisua oli tulkittu väärin.
Koskela kertoo, että kun henkilö tuomitaan eläinsuojelurikoksesta, on lain esitöiden mukaan lähtökohtana eläintenpitokiellon määrääminen.
– Teko on sen laatuinen, että mielestäni eläintenpitokiellon määrääminen olisi ollut perusteltua. Eläintenpitokielto on turvaamistoimi, ei rangaistus, ja sen tarkoituksena on suojella eläimiä siltä, ettei kieltoon määrätty kaltoinkohtele enää eläimiä.
Mitä tuomio sitten kertoo pentutehtailuun liittyvästä rikollisuudesta yleisemmin? Pentutehtailua ei ole kriminalisoitu, mutta moni toimintaan liittyvä tapa on.
– Pentutehtailu on vakava lemmikkieläimiä koskeva ongelma. Tässä kyseisessä tapauksessa oli kyllä tunnistettu rikoshyöty, mutta eläimiin kohdistuvalle laajamittaiselle ja pitkäaikaiselle rikokselle – eli selkeälle pentutehtailulle – ei annettu merkitystä. Tämä kuvaa ilmiön tunnistamiseen liittyvää ongelmaa.
Uusi laki, uusia keinoja?
Uusi laki eläinten hyvinvoinnista astui voimaan vuoden 2024 alussa. Lähitulevaisuus näyttää, miten uutta lakia tulkitaan oikeudessa.
Tarja Koskelan mukaan uuden eläinten hyvinvointilain esitöissä on tunnistettu pentutehtailuun puuttumisen ongelmat ja niihin on yritetty saada ratkaisuja.
– Esimerkkinä voidaan mainita kissojen ja koirien tuontiin liittyvä ikärajasääntely, kun tarkoitus on myydä eläin vasta Suomeen tultuaan. Lisäksi eläinten markkinointiin on tullut uutta sääntelyä ja Tulli on uusi eläinsuojeluviranomainen rajoilla valvomassa eläinten kuljettamista.
Uuden lain myötä ulkomailta Suomeen ei saa tuoda alle kuuden kuukauden ikäisiä koiria tai kissoja, mikäli tarkoituksena on myydä eläin eteenpäin neljän kuukauden kuluessa. Lisäksi lain mukaan koirien ja kissojen myynti-ilmoituksissa on aina oltava muun muassa myyjän nimi, eläimen syntymäaika ja ikä tai ikäarvio, eläimen syntymämaa, mikäli se on muu kuin Suomi, sekä eläimen sijainti ilmoitushetkellä.
Lisäksi vuoden 2022 alussa uudistetun eläintautilain myötä Tulli sai lisää valtuuksia valvoa lemmikkieläinten tuontia rajalla.
Yksi ongelma kuitenkin on ja pysyy, ja sen ratkaisussa lemmikkiä hankkivalla on keskeinen rooli.
– Ihmiset ostavat pentuja varmistamatta niiden myyjän ja eläimen taustoja. Valitettavasti kysyntä luo tarjontaa. Epäilen, ettei nykyinenkään sääntely estä pentutehtailua, mutta tämä jää nähtäväksi, Koskela sanoo.
Korjaus 1.7.2025: Poistettu tekstistä kohta, jossa sanotaan, että tuomio ei ole lainvoimainen. Tuomio sai lainvoiman, sillä tyytymättömyytensä ilmoittaneet eivät jättäneet valitusta tuomiosta määräaikaan mennessä.
