Sikatilallinen jätti likaiset ja liikuntakyvyttömät siat kuolemaan karsinaansa – Syyttäjän mielestä rikosta ei tapahtunut
Ilta-Sanomat uutisoi viime viikonloppuna tapauksesta, jossa päijäthämäläisellä sikatilalla eläneet siat olivat olleet huonossa kunnossa, eivätkä ne olleet saaneet riittävästi ravintoa. Sikojen tilat olivat olleet puutteelliset ja ahtaat, eikä sioilla ollut riittävästi virikkeitä. Lisäksi kuolleiden sikojen ruhot oli jätetty elävien sikojen keskelle.
Sikalassa oli pidetty vaihtelevasti 200–460 sikaa, mutta tilat olivat ahtaat sikalaumalle. Viranomaiset olivat tehneet tilalle useita tarkastuksia, joissa totesivat toistuvia säännösten vastaisuuksia. Kolmannella käynnillä he olivat löytäneet jo aiemmilla kerroilla nähtyjä kuolleita sikoja, joiden ruhoja ei ollut korjattu pois.
SEYn tekemän selvityksen mukaan tapausta käsitellyt syyttäjä ei vienyt asiaa aluksi tuomioistuimeen, sillä hän ei löytänyt tapauksesta näyttöä rikoksesta. Syyttäjän mielestä hoidon hankkiminen eläimille tai niiden lopettamisen välttämättömyys on tulkinnanvaraista. Syyttäjän arvion mukaan asiassa ei siten ollut näyttöä eläinsuojelurikoksesta.
SEYn tekemä kantelu tuotti tulosta
Tapaus päätyi uudelleen käsittelyyn vasta kun SEY oli kannellut syyttäjän toiminnasta valtakunnansyyttäjälle.
– Näkemyksemme mukaan sikatilallisen toiminta täytti perusmuotoisen tai jopa törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. Tekijä oli myös saanut toiminnallaan merkittävän määrän rikoshyötyä, sanoo SEYn erityisasiantuntija Toni Lahtinen.
Asialle määrätty uusi syyttäjä vaati miehelle tuomiota törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja poikkeuksellisen pitkää, kymmenen vuoden eläinpitokieltoa.
Sikatilan isäntä tuomittiin lopulta viiden vuoden mittaiseen eläintenpitokieltoon ja lähes 12 000 euron sakkoihin. Lisäksi hän joutuu maksamaan valtiolle 5 000 euroa teolla saamastaan rikoshyödystä. Lisäksi hänen maksettavakseen tuli muita korvauksia yli 2 000 euroa.
– Pidämme erikoisena, että tapausta alun perin käsitellyt syyttäjä ei tunnistanut tässä ilmeisen räikeässä tapauksessa rikosta. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että valtakunnansyyttäjä yhtyi kantelussamme esitettyihin näkemyksiin, ja oikeus pääsi lopulta toteutumaan. Vaikuttaa siltä, että syyttäjäpuolella olisi tarvetta lisäkoulutukselle, Lahtinen toteaa.
Alla oleva video sisältää kuvamateriaalia, joka voi järkyttää.
Videokuva: Esitutkintamateriaali
Läänineläinlääkärin kirjoittama tarkastuspöytäkirja on karua luettavaa:
”Sairaita sikoja ei ollut hoidettu asianmukaisesti, eikä niitä ollut lopetettu. Vanhan osaston yhdessä karsinassa virui kuoleman kielissä kaksi likaista, liikuntakyvytöntä sikaa. Ne makasivat kyljellään kuivittamattomalla likaisella lattialla. Tarkastaja luuli niiden ensin olevan jo kuolleita, kunnes havaitsi kyljissä hengitysliikkeen. Tämän lisäksi niiden silmät räpsähtelivät.
Toisessa karsinassa oli kaksi jo kauemmin aikaa sitten kuollutta sikaa, toisen sian päässä näkyi valkoista, ikään kuin hometta. Sikojen päälle oli laitettu levy peitoksi.”
Tapausta alun perin käsitelleen syyttäjän mukaan asiassa ei ollut näyttöä eläinsuojelurikoksesta.
