Eläinten hyvinvointilaki hyväksyttiin – mitä seuraavaksi?
Laki eläinten hyvinvoinnista, tuttavallisemmin eläinten hyvinvointilaki, hyväksyttiin viimein tällä viikolla eduskunnassa kymmenen vuotta kestäneen lakivalmistelun jälkeen. Lakiprosessin hitaus kertonee useammastakin asiasta: lakipaketti oli suuri, ja siinä oli paljon käsiteltävää. Kysymyksiin oli vaikea löytää kompromisseja eri puolueiden ja intressiryhmien kesken. Lisäksi ehkä suurimpana vaikuttajana eläinlakia ei priorisoitu maa- ja metsätalousministeriössä niin tärkeäksi, että lain valmisteluun olisi osoitettu riittävästi henkilöresursseja takamaan nopeampi aikataulu.
Uuden eläinten hyvinvointilain periaatteet ovat hyvät. Ongelmat tulevat poikkeusten kohdalla. Etenkin tuotantoeläinten liikkumisvapauteen jäi suuria puutteita, turkistarhaus pienenpienissä, karuissa häkeissä jatkuu ja siirtymäajat ovat paikoin erittäin pitkiä. Lain käsittelyn viime metreillä eläinsuojeluvalvontaa kotirauhan piirissä heikennettiin vielä jopa nykyisestä, ja uskonnollisen teurastuksen ilman etukäteistainnutusta sallittiin jatkuvan perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.
Vaikka laki on monelta osin pettymys, on siinä myös lukuisia parannuksia aikaisempaan verrattuna. Nämä parannukset ovat suurelta osin SEYn ja myös muiden eläinasiajärjestöjen ja asiantuntijoiden sitkeän työn ansiota. SEYn kymmenen vuoden rupeama lakia valmistelevissa työryhmissä, lukuisat lausunnot ja kansalaisten kokoaminen mukaan työhön paremman eläinten hyvinvointilain puolesta ovat tuoneet tulosta esimerkiksi eläinjalostuksen ja eläinten verkkokaupan tiukennusten, emakoiden siemennyshäkkikiellon ja kivuliaiden toimenpiteiden kiellon, nautojen ulkoilun laajentamisen ja ihmisten käyttöön hyväksyttävien eläinlajien listaamisen muodossa. Erityisesti ruoaksi kasvatettavia eläimiä koskevat parannukset jäivät kovasta työstä huolimatta torsoksi, mitä on vaikeaa, suoraan sanoen sydäntä särkevää hyväksyä, sillä käytännössä sadat miljoonat eläimet eivät jatkossakaan voi toteuttaa olennaisia tarpeitaan.
Laki on joka tapauksessa nyt hyväksytty, ja on aika katsoa eteenpäin. Laki mahdollistaa eläinten hyvinvoinnin parantamisen monissa kohdin. Eläinten hyvinvoinnin parantumisen edellytyksenä on kuitenkin, että lakia noudatetaan ja että asetustasolla tehdään tarkkoja säädöksiä, esimerkiksi eläinlajikohtaisia pitovaatimuksia, jotka ovat tiukasti uuden lain hengen mukaisia. Asetusten valmistelu alkanee ministeriössä heti. Muun muassa eläinten jalostusta koskevan asetuksen on luvattu valmistuvan jo tämän vuoden aikana.
Tulemme SEYssä tekemään kaikkemme, jotta näistä asetuksista tehdään eläinten hyvinvoinnin kannalta niin hyvät kuin suinkin mahdollista, ja että lain noudattamista valvotaan mahdollisimman laadukkaasti.
Kotimaisen asetustyön ohella katseemme on alkanut suuntautua jo EU:hun. EU valmistelee parhaillaan eläinten suojelua koskevan lainsäädännön uudistamista. Ehdotus on jo tekeillä, ja komissio on sanonut sisällyttävänsä ehdotukseen esimerkiksi tuotantoeläinten häkkikasvatuskiellon. Tämä lupaus saatiin aikaan eläinsuojelujärjestöjen toteuttamaan EU-kansalaisaloitteen ansiosta. Suomessa kansalaisaloitteesta vastasi SEY. Tällä viikolla sulkeutui puolestaan EU-kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi. Aloitteen allekirjoitti yli 1 700 000 henkilöä, mikä tarkoittaa sitä, että turkistarhauskielto etenee komission käsittelyyn. Odotamme, että komissio tulee esittämään myös turkistarhauskieltoa EU:n eläinlakiin. SEY oli mukana toteuttamassa myös turkistarhauksen vastaista kansalaisaloitetta.
EU:n lakiuudistuksen yhteydessä käsitellään myös muun muassa eläinten kuljettamista ja teurastamista sekä monia muita kysymyksiä. Eläinten häkkikasvatuksen ohella olisi jo aika lopettaa elävien eläinten teuraskuljetukset EU:n ulkopuolelle, lopettaa kukkopoikien rutiininomainen tappaminen tarpeettomina, kieltää sikojen ja kalojen kärsimystä aiheuttava hiilidioksiditainnutus paremmilla menetelmillä ja luoda minimivaatimukset eri eläinlajien ja -ryhmien pitoon, muutamia epäkohtia nimetäkseni.
Odotamme komission esitykseltä paljon. Lopulta lain kuitenkin käsittelevät ja hyväksyvät EU:n jäsenmaat. Suomellakin on siinä merkittävä rooli. Suomen eläinten hyvinvointilakia uudistaessa nostettiin usein esiin huoli siitä, että olisi epäoikeudenmukaista suomalaisia tuottajia kohtaan nostaa lain vaatimuksia merkittävästi tiukemmiksi kuin muualla EU:ssa, koska tämä aiheuttaisi kilpailuhaittaa ja tuotannon siirtymistä muualle. Nyt kun koko EU:n säädöksiä ollaan tekemässä toisiaan vastaavalle tasolle, ei kyseistä argumenttia enää voi käyttää.
Suomen tulee nyt ja seuraavalla hallituskaudella aktiivisesti edistää sitä, että koko EU omaksuu eläinten hyvinvoinnin takaavat käytännöt ja vaatii vastaavia säännöksiä myös kolmansista maista tuotaessa. Näin pystymme edistämään eläinten hyvinvointia jopa globaalisti. Jos vain poliitikoilla on siihen tahtotilaa.
Miten sinä voit auttaa? Äänestä eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, jolle eläinten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää. Tutustu vaalikoneeseemme sey.fi/vaalikone.
Kati White on eläinlääkäri ja SEYn toiminnanjohtaja.
