Lisää kanteluita eläinsuojelutapauksista – SEY jatkaa viime vuosien eläinsuojelutapausten selvittämistä
SEY ja Team Rokasta tuttu Toni Lahtinen jättivät vuoden 2021 lopulla hallintokantelun Poliisihallitukselle kymmenistä vuonna 2019 kirjatuista eläinsuojelujutuista, joiden käsittelyssä olisi ollut SEYn mielestä parantamisen varaa. Kantelu on osa SEYn ja Lahtisen yhteistyöprojektia, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut rakenteellisten säännöstenvastaisuuksien tunnistaminen eläinsuojeluviranomaisten ja esitutkintaviranomaisten toiminnassa.
Viimeisimpänä Lahtinen on koonnut raporteiksi vuonna 2019 kirjattuja tapahtuneita tapauksia, joissa esitutkintaviranomaiset ovat saattaneet toimia virheellisesti. Raporteista paljastuu se, miten eläinsuojelutapausten käsittelyssä on ollut haasteita kautta maan.
– Kyseessä vaikuttaa olevan usein sekä viranomaisten osaamisen puute että maan tapa. Tutkintaa tehdessä ei toisinaan osata tunnistaa eläinsuojelurikosten tunnusmerkkejä, eikä esitutkintalain mukaista mahdollisuutta kuulla asiantuntijaa käytetä esimerkiksi silloin, kun poliisi tekee harkintaa niin sanottujen rajatapausten osalta, Lahtinen sanoo.
Lisäksi osa rikoksista jää kokonaan kirjaamatta.
– Taustalla on varmasti se, että eläinsuojelujutut vaativat poliisilta erityistä osaamista, eikä siihen ole varattu resursseja, Lahtinen sanoo.
Lahtisen mukaan vuonna 2019 tapahtuneet tapaukset ovat hyvin moninaisia. Mukaan mahtuu useampi tapaus, jossa esimerkiksi koiran tai muun lemmikin hoitoa on laiminlyöty vakavasti tai jossa koiraa on pahoinpidelty. Silti näitä tapauksia on usein pidetty rikosoikeudellisesti katsottuna vähäisinä – ja toimittu sen mukaan.
Myös luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuneet rikokset vaikuttavat jäävän poliisilta helposti selvittämättä. Esimerkiksi eräässä tapauksessa epäillyt olivat toistuvasti kivittäneet valkoposkihanhia ja osuneet kivillä hanhiin ja joutseneen. Poliisi päätti tutkinnan ilmeisen vähäisenä ja antoi toiselle epäillylle huomautuksen. Toisen epäillyn henkilöllisyyttä poliisi ei selvittänyt.
Lahtinen huomauttaa, että asiassa olisi pitänyt tutkia eläinsuojelusäännösten vastaisen teon lisäksi epäilty luonnonsuojelurikkomus. Lahtisen käsityksen mukaan toistuvaa eläimen kivittämistä ei myöskään pitäisi tulkita vähäiseksi teoksi, joka voidaan käsitellä huomautuksella.
Tutkinta loppuu usein ennen aikojaan
Osassa tapauksia poliisi on lopettanut tapauksen tutkinnan myös siksi, ettei tutkinnassa ole havaittu rikosta. Näin kävi muun muassa Länsi-Uudellamaalla – useita kertoja.
Lahtisen mukaan kyseisissä tapauksissa ylittyy kiistatta kynnys epäillä rikosta, jolloin esitutkintaa ei olisi voinut lopettaa ei rikosta -perusteella.
– Kyseisten juttujen esitutkinnassa ei ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka puhuisivat tekijöiden syyttömyyden puolesta, päinvastoin.
Rikosilmoituksen kirjaaminen voi lykkääntyä jopa yli vuodella
Lahtisen tekemästä selvitystyöstä selviää, että osalla alueista poliisin toiminta näyttäisi rikkovan räikeästi esitutkintalakia. Esimerkiksi erään poliisilaitoksen tietoon saatettiin keväällä 2018 useita rikosepäilyjä, mutta poliisi kirjasi ne omaan tietojärjestelmäänsä vasta vuoden 2019 aikana. Lain mukaan rikosilmoitukset tulisi kirjata poliisin järjestelmiin viipymättä.
– Jos tapaukset makaavat poliisin pöydällä jopa yli vuoden, esitutkintalain tarkoitus ei tietenkään toteudu lainsäätäjän tahtotilan mukaisesti. Tällaisella toimintamallilla on isossa kuvassa tuhoisat vaikutukset, puhumattakaan siitä, millaisia ongelmia tämä aiheuttaa yksittäisten tapausten tutkimisen kannalta.
Osalla alueista tilanne on hieman parempi.
– Muun muassa Sisä-Suomen poliisilaitoksella vaikuttaisi olevan tapausten määrään verrattuna melko vähän virhetilanteita, vaikka niitä toki on sattunut sielläkin.
Parannuksia odotettavissa
Poliisihallitus on siirtänyt vuoden 2021 lopulla tehdyn kantelun alueellisten poliisilaitosten tarkastettavaksi. Seuraavaksi poliisilaitokset tekevät oman arvionsa siitä, onko tapauksiin tarpeen reagoida.
– Käytännössä useiden tapausten osalta se voi tarkoittaa uudelleentutkintaa tai hallinnollisen ohjauksen antamista virheen tehneelle virkamiehelle, Lahtinen sanoo.
Hän huomauttaa, että epäkohtien tunnistaminen ja tunnustaminen on hyvä askel toiminnan parantamiselle jatkossa.
– Ylimmän laillisuusvalvojan (eduskunnan oikeusasiamiehen) kannanotto ja Poliisihallituksen asiallinen reagointi ovat hyviä esimerkkejä siitä, että tunnelin päässä näkyy valoa, ja parannuksia on odotettavissa.
Kymmenien vuonna 2019 kirjattujen eläinsuojelujuttujen käsittelyssä olisi ollut SEYn mukaan reilusti petrattavaa.
Koiraa pahoinpideltiin – poliisi antoi suullisen huomautuksen
Mitä tapahtui?
Epäilty nosti pienen koiran niskavilloista ilmaan ja löi koiraa useita kertoja avokämmenellä. Tämän jälkeen epäilty painoi koiran todella voimakkaasti maahan ja paiskasi sen auton sisälle. Poliisi piti tekoa ilmeisen vähäisenä ja päätti teon tutkinnan antamalla tekijälle suullisen huomautuksen.
Mikä meni vikaan?
Poliisi tutki tekoa eläinsuojelurikkomuksena. SEYn näkemyksen mukaan teko on tutkittu väärällä rikosnimikkeellä, sillä se täyttää kaikki eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.
Koirat nääntyivät häkeissä nälkään – poliisi tutki eläinsuojelurikkomuksena
Mitä tapahtui?
Asunnosta löydettiin kaksi koiraa suljettuna näyttelyhäkkeihin. Koirilla ei ollut vettä eikä ruokaa, ja ne molemmat olivat lihasköyhiä. Toinen koira täytyi lopettaa eläinsuojelullisista syistä. Eläinsuojelutarkastuksen aikana epäillyn pakastimesta löytyi kolmas, voimakkaasti nälkiintynyt (kuollut) koira, joka oli kuollut nälkään nääntymällä. Poliisi tutki tapausta eläinsuojelurikkomuksena.
Mikä meni vikaan?
SEYn näkemyksen mukaan henkilö laiminlöi tahallisesti kolmen koiran ruokinnan ja huolenpidon. SEYn näkemyksen mukaan henkilön oli syytä epäillä syyllistyneen eläinsuojelurikokseen tai törkeään eläinsuojelurikokseen. Lisäksi SEYn näkemyksen mukaan asiassa olisi pitänyt selvittää tekijään liittyviä olosuhteita mahdollisen eläintenpitokiellon vaatimiseksi.
Kani hylättiin kellariin – tekijä sai sakon
Mitä tapahtui?
Kellariin hylätty kani löytyi pienestä kuljetusastiasta ilman vettä ja ruokaa. Kani painoi löytöhetkellä vain 1,4 kg. Myöhemmin sen paino nousi hyvässä hoidossa 2,3 kiloon. Poliisi antoi epäillylle sakon. Eläinlääkärin mukaan kyse oli vakavasta hoidon laiminlyönnistä.
Mikä meni vikaan?
Poliisi tutki tapausta lievänä eläinsuojelurikoksena. SEYn näkemyksen mukaan tapaus olisi tullut tutkia eläinsuojelurikoksena. Kani oli menettänyt lähes puolet painostaan lyhyen ajan sisällä, eikä tekoa olisi voinut kuitata poliisin antamilla sakoilla. SEYn näkemyksen mukaan asiassa olisi pitänyt selvittää myös tekijään liittyviä olosuhteita mahdollisen eläintenpitokiellon vaatimiseksi.
