Arvostelut

Elokuva-arvostelu: Tieteen sokaisemat

Tieteen sokaisemat kertoo Helsingin yliopiston fysiologian tutkimuslaitoksen lähihistoriasta: eläinkokeiden lähihistoriasta.
22.04.2022 Sonja Blom 1 min
Kuvituskuva: Christoffer Zackrisson / Unsplash
Tieteen sokaisemat kertoo Helsingin yliopiston fysiologian tutkimuslaitoksen lähihistoriasta: eläinkokeiden lähihistoriasta.
22.04.2022 Sonja Blom 1 min

Tieteen sokaisemat

Ohjaus: Riikka Kaihovaara. 2022. 55min.

Riikka Kaihovaaran dokumentti Tieteen sokaisemat kertoo Helsingin yliopiston fysiologian tutkimuslaitoksen lähihistoriasta: eläinkokeiden lähihistoriasta. Nykypäivänä Suomessa tehtäviin eläinkokeisiin verrattuna selkein ero on se, että dokumentissa kuvataan sitä, kuinka kädellisiä käytetään koe-eläiminä. Tänä päivänä maassamme kolme yleisintä eläinkoe-eläintä ovat hiiri, seeprakala ja rotta. Dokumenttia katsoessa herää kysymys: tekeekö jokin näiden lajien alistamisesta ja hyväksikäytöstä sallittavampaa?

Dokumentti on ainutlaatuinen katsaus Suomen eläinkokeiden historiaan. Vaikka se on kauniisti kuvattu ja leikattu, ja mukaan on yhdistelty arkistomateriaaleja ja uusia haastatteluja, on sitä haastavaa ja tunteellista katsoa. Tieto siitä, että jotain tällaista on tapahtunut niin lähellä, niin vähän aikaa sitten, on järkyttävä mutta tärkeä. Vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, on meidän käsissämme pyrkiä vaikuttamaan siihen, millaiseksi eläinkokeiden tulevaisuus Suomessa muotoutuu.

Toimenpiteet tuolloin ja nykypäivänä ovat toisiinsa verrattavia. Dokumentissa kuvataan sitä, kuinka tietoa perusfysiologiasta hankitaan manipuloimalla ja kiduttamalla muunlajisten eläinten kehoja. Apinoita sokaistaan, jotta saataisiin enemmän tietoa näön toiminnasta. Kuvaus siitä, kuinka vastasyntyneen apinan silmäluomet ommellaan kiinni tutkimustarkoituksessa, on kuin suoraan kauhuelokuvasta. Tämä ei kuitenkaan eroa hirveästi siitä, kuinka nykyaikana esimerkiksi tuotetaan niin kutsuttuja transgeenisiä koe-eläimiä, joille on siirretty geenejä, jotka liittyvät johonkin ihmisen sairauteen tai muuhun vaivaan. Näin eläin ”mallintaa” sairautta kokemalla sen itse.

Tieteen sokaisemat on dokumentille täydellisen osuva nimi. Se kuvastaa hyvin myös sitä, miten eläinkokeita nykypäivänäkin perustellaan. Ihmisen ja varsinkin tutkijan tiedonjano on usein valtava, ja tieteellistä edistystä saatetaan tavoitella keinoja kaihtamatta. Ajatus ihmisen ylivertaisuudesta toimii perusteena sille, että muunlajisia sorretaan ihmisen hyvinvoinnin vuoksi. Dokumentin yhteydessä on hyvä mainita myös, että muissa maissa tehdään kokeita kädellisillä vielä tänäkin päivänä.

Dokumentti kuvaa kiinnostavasti myös koe-eläinten ympärillä toimivien ihmisten laajaa verkkoa. Kaikki eläinten kanssa toimivat eivät hyväksy eläinkokeita, vaikka itse osallistuvat kokeiden tekemiseen. Jopa elämäntyönsä eläinkokeiden parissa tekevä voi löytää itsestään empatian ja oikeudentajun siemenen. Näihin tunteisiin tarttumisessa ja niiden kasvattamisessa piilee yksi keino muuttaa ajatusta eläinkokeista myös tieteentekijöiden kesken.

24.4. vietetään kansainvälistä koe-eläinten päivää. Meidän on hyvä muistaa, että eläinkokeet ovat Suomessa edelleen mitä tavallisinta arkipäivää. Vaikka kokeita ei tehdäkään Suomessa enää kädellisillä, joka päivä lukemattomat viattomat eläinyksilöt syntyvät tähän maailmaan jo valmiiksi tuomittuina.

Nähtävissä Yle Areenassa toistaiseksi.

Skip to content