Eläinsuojelun edistyksen ja onnellisuuden maa?
Eläinten hyvinvointilain luonnos tuli meidän kaikkien yllätykseksi lausuntokierrokselle loppusyksystä. Kun lakia on valmisteltu jo yli vuosikymmenen ajan ja luonnos on vuoden aikana luvattu ja peruttu jo useaan kertaan, sitä menettää uskonsa siihen, että lupaus tälläkään kertaa pitää. Siihen nähden, miten pitkään ja hartaasti lakia on sorvattu ja miten eläinsuojelumyönteinen hallitus meillä pitäisi juuri nyt olla, on esitys surkea pettymys etenkin tuotantoeläimille.
Lakiluonnoksessa luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista: Eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisestä huolehditaan, ja esimerkiksi eläinten pitkäaikainen paikalleen kytkeminen kielletään – tietyin poikkeuksin. Kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä tulee huolehtia riittävästä kivunlievityksestä – tietyin poikkeuksin. Hyvä tahto vesitetään tietyillä poikkeuksilla, jotka käytännössä mukailevat nykytilaa. Nautoja, emakkoja, munijakanoja ja turkiseläimiä saa edelleen pitää pitkiä aikoja, jopa koko eliniän, pienessä, liikkumista voimakkaasti rajoittavassa rakennelmassa, jossa eläin voi pahimmillaan valita vain seisomisen ja makaamisen välillä. Karjuporsaiden kastraation saa edelleen tehdä ilman minkäänlaista kivunlievitystä, kirurgina toimii tuottaja itse.
Parannuksiakin on toki luvassa, mutta liikaa jätetään luonnollisen siirtymän varaan. Esimerkiksi vapaaporsitus syrjäyttää hiljalleen häkkiporsitusta, mutta luonnollinen siirtymä on liian hidas kaikille niille emakoille, jotka joutuvat vielä 12 vuoden ajan synnyttämään ja hoitamaan porsaansa liikkumisen estävässä häkissä. Vaihtoehtoja porsaiden kirurgiselle kastraatiolle selvitetään, mutta se ei lohduta niitä porsaita, jotka joutuvat leikkuriin tänään ja saavat toimenpiteen jälkeen ibuprofeenia vastaavan kipulääkkeen.
Lemmikkieläimille on luvassa hieman parempaa: Kissoille ja koirille tulee pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, sähköpannat kielletään ja eläinten verkkokauppaan ja maahantuontiin tulee pentutehtailua hillitseviä rajoituksia. Esimerkiksi löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkaan jää kuitenkin yhä yksittäisten kansalaisten ja vapaaehtoistoimijoiden hyväntahtoisuuden varaan. Mikä pahinta, turkistarhaus saa jatkua entisellään.
Lähes vuosikymmenen ajan paremman eläinsuojelulain puolesta kampanjoineen ensimmäinen ajatus on, että me pystymme kyllä parempaan. Lähdemmekin yksisarvisen siivittäminä kohti parempaa tulevaisuutta, jossa kaikilla eläimillä on aidosti mahdollisuus lajinmukaiseen elämään, hyvään kohteluun ja positiivisiin kokemuksiin. Me jatkamme teidän tuellanne työtä paremman lain puolesta. Kiitos kun olet mukana.
P.S. Allekirjoita vetoomuksemme paremman lain puolesta osoitteessa sey.fi/lakivetoomus.
Annukka Seppävuori on SEYn viestinnän asiantuntija.
