Kirja-arvostelu: Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia

Plutarkhos
suom. Tua Korhonen ja Liisa Kaski
Gaudeamus 2015
Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia koostuu kirjailija-filosofi Plutarkhoksen dialogeista ja niiden osista. Lisäksi suomentajat Tua Korhonen ja Liisa Kaski kertovat kirjassa Plutarkhoksesta ja antiikin ajan eläinsuhteesta. Suomennos on vuodelta 2015 (Gaudeamus), mutta alkutekstit on raapustettu ensimmäisen vuosisadan aikoihin (Plutarkhos eli noin vuosina 45–120).
Plutarkhos käsittelee teksteissään muun muassa eläinten kohtelua, lihansyönnin oikeutusta ja eläinten tappamista huvin vuoksi sekä sitä, miten älykkyys ilmenee maa- ja vesieläimillä. Monista Plutarkhoksen käsittelemistä aiheista, kuten eläinten tunteista ja älykkyydestä, on alettu puhua uudelleen viime vuosina. Yhdessä keskustelussa esiintynyt Autobulos esimerkiksi pohtii sitä, miten jotkut sanovat eläinten vain ”ikään kuin tuntevan”. Hän on sitä mieltä, että se on yhtä järjen vastaista kuin väittää niiden ikään kuin näkevän, ääntelevän tai elävän.
Teksteistä ei tyhjentävästi selviä, mitä mieltä Plutarkhos itse on esille nostamistaan asioista. Osa esitetyistä väitteistä voi myös tuntua varsin erikoisilta, ja lukija saattaa jäädä miettimään kerrottujen esimerkkien todenperäisyyttä. Jos teksti tuntuu haastavalta, auttavat suomentajien selitykset ymmärtämisessä. Kunhan oudoimpiin tarinoihin ja väitteisiin ei liiaksi tartu, on teos kokonaisuutena kiinnostavaa luettavaa.