Kissojen loukutus tuottaa tulosta

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin. Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen tekemä pitkäjänteinen työ on kuitenkin tuottanut tulosta, sillä alueelta löytyy enää yksittäisiä tapauksia.
– Olemme yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa loukuttaneet kissoja kuusi vuotta. Esimerkiksi maaliskuussa ei ollut tiedossa yhtään isompaa villikissapopulaatiota, kertoo Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja eläinsuojeluneuvoja Margit Nevala.
Nevalan mukaan avain suurten laumojen kitkemiseen on kissojen leikkaaminen, mikrosiruttaminen sekä sirun rekisteröiminen valtakunnalliseen rekisteriin. Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistys järjestää yhdessä Eläinsuojeluyhdistysten kummit ry:n kanssa leikkaus- ja sirutuskampanjoita, joissa myös vähävaraiset kissanomistajat voivat leikkauttaa lemmikkinsä edullisempaan hintaan.
Tapahtumassa esimerkiksi kollikissan leikkaus ja mikrosirutus maksavat yhteensä 40 euroa. Omistaja tuo lemmikkinsä paikalle ja eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiset työntekijät ja eläinlääkäri hoitavat loput. Eläinlääkäri tutkii kissan, rauhoittaa sen ja hoitaa suvunjatkamisen mahdollisuudet pois. Samalla kerralla kissalle sujautetaan siru niskanahkaan.
Kuuden vuoden aikana Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistys on siruttanut 930 kissaa. Nevalasta on tärkeää myös levittää tietoisuutta siitä, että kissa ei kuulu Suomen luontoon.
Lemmikkien omistajia neuvotaan ja autetaan tarpeen mukaan. Leikkauskampanjan aikana on hyvä tilaisuus jutella omistajien kanssa kissan hoidosta ja kertoa, kuinka toimia villiintyneiden kissojen kanssa.
– Nyt kesällä kannattaa heti ilmoittaa tiineestä mökin pihaan ilmestyneestä kissasta. Pienistä pennuista saadaan ihania kotikissoja, mutta puolivuotias villiintynyt kissa on jo todella aggressiivinen ja vaikea saada sijoituskuntoiseksi. Nopeus on valttia, Nevala opastaa.

Kuva: Riikka Ala-Hulkko
Villiintynyttä ja kotikissaa ei aina erota toisistaan
Kun mökin pihaan ilmestyy arka karkulainen, voi olla vaikea erottaa, onko kissa villiintynyt vai pitkälle retkelle harhautunut lemmikki. Kotikissakin saattaa alkaa käyttäytyä karkuretkellään pelokkaasti tai näyttää rähjääntyneeltä. Toisaalta kuukausia kateissa ollut kissa voi kotiin päästyään olla nopeastikin oma kehräävä itsensä. Ero selviää vain loukuttamalla ja sen jälkeen tarkkailemalla kissan käyttäytymistä sisätiloissa.
Margit Nevala on juuri viemässä neljää villiintynyttä kissaa eläinlääkärille lopetettavaksi. Nevala on seurannut kissoja jo jonkin aikaa, mutta tällä erää raivokkaista ja pelokkaista eläimistä ei tule enää lemmikkejä. Jos kiinni otettu kissa sähisee ja hyppii päälle vielä kuukaudenkin jälkeen, jatko näyttää huonolta. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja, vaan auttaminen on vapaaehtoistoimijoiden varassa.
– Resurssit ovat niin pienet, ei löydy paikkoja mihin sijoittaa villiintyneitä kissoja. Kissoja pitää voida hoitaa, antaa esimerkiksi matolääkkeet. Vaarallista kissaa ei voi sijoittaa eteenpäin.
Käytännössä Nevala tai kunnaneläinlääkäri tekee lopettamispäätöksen. Päätös riippuu eläimen käyttäytymisestä ja terveydentilasta. Ennen lopettamista eläinlääkäri rauhoittaa kissan ja tutkii sen vammat, jotta saadaan vahvistus päätökselle. Terveillä pennuilla ja nuorilla kissoilla on paremmat mahdollisuudet sijoittua uuteen kotiin.
Yllätyslaumoja
Kokonaisia villiintyneitä kissalaumoja syntyy, kun luonnossa liikkuvat, leikkaamattomat kissat lisääntyvät hallitsemattomasti. Niitä löytyy tyhjistä taloista ja ihmisten asumusten liepeiltä. Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistys toimii Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja PäijätHämeessä. Alueella on ollut jopa 80 kissan populaatioita.
Isoissa kissalaumoissa on paljon tarttuvia tauteja ja sisäsiittoisuutta, joka voi aiheuttaa esimerkiksi epämuodostumia. Lisäksi reviiritaistelut aiheuttavat päänvaivaa kissojen omistajille.
– Omistajat hätääntyvät, kun kesykissat joutuvat tappeluun pihapiirin tulleen villiintyneen kissan kanssa. Villiintyneiden kissalaumojen lisääntyminen heijastaa yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia.
Nevala on nähnyt ränsistyneitä omakotitaloja, joissa talon asukkaalla ei ole toimivaa jätehuoltoa tai peseytymismahdollisuuksia. Asukas voi olla moniongelmainen henkilö tai yksinäinen vanhus, joka haluaa ruokkia kissoja, mutta ei vie niitä leikattavaksi, koska ei syystä tai toisesta kykene tai halua. Joskus kissat pääsevät sisälle, joissain tapauksissa ne elävät pihapiirissä.
– On ollut monta kohdetta, joissa 80–90 vuotias ihminen on menehtynyt ja sitten totuus paljastuu. Kissoja on ja paljon. Kylällä ehkä tiedetään kasvavasta kissalaumasta, mutta naapurin asioihin ei suomalaiseen tapaan haluta puuttua, Nevala arvelee.
- Eläinsuojelulain mukaan kissan hylkääminen on kiellettävä teko. Silti Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa vuosittain.
- Villiintynyt kissalauma syntyy usein siksi, että pihapiiriin ilmestynyttä leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia tai itse hankittua kissaa ei leikata ajallaan.
- Tehokkain keino ehkäistä villiintyneiden kissalaumojen syntymistä on leikkauttaa ja siruttaa ulkoileva kissa. SEY vaatii eläinsuojelulakiin kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, sillä se olisi muun muassa keino palauttaa lemmikki nykyistä helpommin omistajalleen. Löytökissoista vain joka kymmenes haetaan takaisin kotiinsa.
- Tällä hetkellä villiintyneistä kissoista koituvat kustannukset jäävät yleensä vapaaehtoistoimijoiden hartioille. Kunnilla on lain mukaan velvollisuus huolehtia irrallaan tavattujen kissojen, koirien ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten hoidosta 15 päivän ajan. SEYn mielestä kunnille tulisi säätää vastuu myös eläinten kuljetuksesta ja hoidosta. Lisäksi löytöeläinten hoidon laatua tulisi parantaa.


