Retkelle kotieläinpihalle? Toimi näin, jos kohtaat epäkohtia
Kun ihmiset ja eläimet kohtaavat, pitää eläimillä olla tilaa ja mahdollisuus väistää ihmistä ja ihmisen kosketusta. Lisäksi eläimen tulee saada vetäytyä suojaan, jossa se saa olla rauhassa.
Kotieläintiloilla tapahtuvilla käytännön järjestelyillä on suuri merkitys muun muassa eläinten kokeman stressin, vieraiden opastuksen ja ohjauksen tarpeen sekä tautien ehkäisyn kannalta.
– Hyvissä paikoissa on todennäköisesti isolla ja selkeällä ohjeet, miten käyttäydytään, sanoo SEYn eläinsuojeluneuvoja Minna Hölttä.
Etenkin silloin, kun eläimillä on poikasia, eläinten lähistöllä liikkumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Normaalissa tilanteessa emo hoitaa poikasiaan rauhassa, hyvin syrjäisessä paikassa keskittyen vain niihin, Hölttä muistuttaa.
– Jos poikaset ovat meluisassa tilassa, jossa on hälinää ja paljon ihmisiä, eikä emo kykene suojelemaan niitä, tilanne voi olla emolle valtavan stressaava. Joissakin paikoissa emo on eriytetty eri karsinaan tai eri tilaan, jolloin sillä ei ole edes mahdollista yrittää suojella poikasiaan, Hölttä sanoo.
Vieraiden on käyttäydyttävä rauhallisesti
Kotieläinpihojen eläimet ovat kesyjä ja ihmisiin tottuneita eläimiä, mutta on suuri ero, kohtaavatko ne tutun hoitajan vai täysin vieraita ihmisiä. Lisäksi eläinten välillä on lajikohtaisia ja yksilöllisiä eroja sen suhteen, miten ne suhtautuvat ihmisiin, meluun ja äkillisiin tapahtumiin.
– Eläimet saattavat säikähtää esimerkiksi juoksevaa, huutavaa lasta, ja silloin voi tapahtua loukkaantumisia. Lapsiin tottuneetkin eläimet voivat reagoida siihen, että lapsi liikkuu nopeasti ja huutaa, kertoo läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Lapsilla on oikeus olla lapsia, mutta pitää muistaa, että eläinten lähellä olisi hyvä jaksaa käyttäytyä rauhallisesti ja myös rajoitetulla äänenvoimakkuudella.
Parhaassa tapauksessa se, että eläimet kohtaavat vieraita ihmisiä, palvelee niiden tottumista ihmisiin.
– Mutta siinäkin pitäisi olla eläimen valinta tulla ihmisen luo tai olla pois ihmisen luota. Ei ole tarkoituksenmukaista eläinten kannalta, jos ne ovat pienessä aitauksessa ihmisten kosketeltavina, sanoo Minna Hölttä.
”Meillä ihmisillä on tapana mennä kädet ojossa eläintä kohti, ja se on eläimelle uhkaavaa. Avoimen kämmenen antaminen haisteltavaksi on paras lähestymistapa sen sijaan, että yrittää rapsuttaa otsasta tai jotenkin tarttua kiinni”, sanoo eläinsuojeluneuvoja Minna Hölttä. Kuvituskuva: Stefanie Poepken/Unsplash
Eläin voi ilmentää pahaa oloa monella tavalla
Kotieläinpiha on siellä asuvien eläinten koti. Kun pihaan paukkaa vieraita ihmisiä, jotka haluavat tehdä tuttavuutta, tuovat mukanaan erilaisia ääniä ja hajuja ja tekevät ympäristöstä arvaamattomamman, eläimelle aiheutuu aina jonkinlaista stressiä.
Eläin voi ilmentää stressiä ja pahaa oloa monella eri tavalla. Joillakin se voi ilmetä esimerkiksi kiukkuisuutena ja ärtyneisyytenä.
– Lähtökohtaisesti mitkään eläimet eivät ole kiukkuisia, äreitä tai aggressiivisia, vaan tällainen käytös kertoo aina jostain. Jos kotieläinpihalla neuvotaan esimerkiksi, että älkää koskeko ponia, koska poni puree, niin pitäisikö ponilla olla toisenlaiset olosuhteet, että se ei purisi? Minna Hölttä miettii.
Hyvä yleisohje on, että eläimen kantaa antaa valita, tuleeko se luokse vai ei. Monet eläimet eivät pidä siitä, että täysin vieras ihminen tulee koskettelemaan niitä. Kotieläinpihalla eläinten koskettamisen tulisi tapahtua valvotusti ja vain niiden eläinyksilöiden kanssa, jotka sitä hyvin sietävät. Muiden eläinten ei pitäisi olla ihmisten kosketeltavissa.
Eläimen kokema pelko voi olla helppo havaita, mutta jotkut eläimet reagoivat voimakkaaseen stressiin apatialla. Apaattinen eläin menee stressistä lukkoon eikä juurikaan reagoi mihinkään. Eläimiin perehtymättömän voi olla vaikea erottaa sitä rauhallisesta lepäämisestä, joten tilanne vaatii taitoa tulkita eläimen elekieltä.
Kun eläin voi huonosti, sillä voi ilmetä myös stereotyyppistä käytöstä.
– Silloin eläin purkaa ahdistustaan siihen, että se toistaa jotakin liikettä koko ajan. Liike voi olla pään heiluttamista, edestakaisin kävelyä tai kuopimista. Joissain tapauksissa eläin saattaa järsiä seinää tai nuolla jotain kiveä tai muuta vastaavaa, Minna Hölttä luettelee.
Hyvinvoivat eläimet ovat puolestaan rentoja. Rentous voi ilmetä esimerkiksi uneliaana jalan lepuuttamisena, uteliaisuutena ihmisiä ja ympäristön tapahtumia kohtaan tai syventymisenä lajityypilliseen toimintaan.
Jos on epävarma siitä, miten toimia ja miten tulkita tilannetta, voi asiasta ottaa yhteyttä SEYn vapaaehtoiseen eläinsuojeluneuvojaan tai paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen.Kuvituskuva: Max Leveridge/Unsplash
Huomioi tautiriskit
Kun eläimet ovat näytillä ja ihmisiä on paljon, myös tautiriski on otettava huomioon. Käsienpesun lisäksi voi olla syytä puhdistaa kengät. Hyvä kotieläinpiha ottaa toiminnassaan huomioon tämänkin.
Esimerkiksi kenkien mukana voi kulkea erilaisia ulosteperäisiä taudinaiheuttajia paikasta toiseen. Tältäkin kannalta eläinten olosuhteiden järjestämisellä on merkitystä.
– Jos paikassa vain katsotaan eläimiä, on riski hyvin vähäinen, mutta jos eläimiä pääsee koskemaan, on taudinaiheuttajien siirtymisen riski suurempi, kertoo Anna-Maria Moisander-Jylhä.
Moisander-Jylhä huomauttaa, että eläintilassa käytetyillä kengillä ei pidä mennä toiseen eläinten pitopaikkaan ennen kuin kengät, tai ainakin niiden pohjat, on pesty ja desinfioitu.
Lisäksi on hyvä huomioida, että myös ihmisten taudit voivat tarttua eläimiin. Siksi esimerkiksi hengitystieoireisen ei pidä mennä eläinten lähelle, Moisander-Jylhä muistuttaa.
– Lintuinfluenssa on graavi esimerkki, mutta se on virus, joka voi tarttua ihmiseen. On influenssaviruksia, jotka voivat tarttua lajista toiseen hyvinkin helposti.
Eläimelle on sattunut onnettomuus, eläimellä on haava, tai esimerkiksi aita on rikki
Ota asia puheeksi kotieläinpihan pitäjän kanssa. On mahdollista, ettei tilannetta ole vielä huomattu. Kun asiasta mainitsee heti, on apu saatavilla nopeimmin.
Tilanne vaatii valvontaviranomaisen puuttumista asiaan: eläimet ovat esimerkiksi selvästi nälkiintyneitä, niillä ei ole juomavettä tai niiden tilat ovat liian pienet tai vaaralliset
Tee eläinsuojeluilmoitus paikkakunnan valvontaeläinlääkärille tai kunnaneläinlääkärille.
Nopeimmin asia etenee soittamalla, mutta eläinsuojeluilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti. Osaan kunnista ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. On kuitenkin aina parempi laittaa mukaan nimensä ja yhteystietonsa, koska tällöin eläinsuojeluviranomainen voi kysyä lisätietoja.
Lähtökohtaisesti ilmoittajan henkilöllisyyttä ei koskaan kerrota kohteelle. Valvonta toteutuu paremmin, kun jättää yhteystietonsa.
Eläinsuojeluilmoituksen voi tehdä myös SEYn sähköisen eläinsuojeluilmoituslomakkeen kautta. Ilmoitukset välitetään aina paikalliselle eläinsuojeluviranomaiselle.
Epäkohdista ilmoittaminen on tärkeää, vaikka epäröisit ilmoituksen tekoa
Jos pohdit, kannattako tapauksesta ilmoittaa ja onko ilmoitus tarpeen, voit myös olla yhteydessä suoraan valvontaviranomaiseen. Asia tulee tällöin tavalla tai toisella hoidetuksi.
Kuvaamisesta voi olla apua
Epäkohdista voi ottaa videon. Se parantaa valvontaviranomaisen mahdollisuutta puuttua tilanteeseen. Kotieläinpihat ovat yleisölle auki, joten ne ovat julkisia tiloja. Kotirauhan piiri ei suojaa niitä aukioloaikojen puitteissa.
Valvontaviranomaisen toiminta ei välttämättä näy kävijöille
Jos eläintenpitäjä on eläinsuojelutarkastuksen jälkeen korjannut tilanteen, on asian käsittely valvontaviranomaisen kanssa sillä erää päättynyt. Mikäli paikan tilanne huononee uudestaan, ei valvontaviranomainen saa siitä tietoa, ellei paikasta tehdä tuorein tiedoin uutta eläinsuojeluilmoitusta.
Lähde: läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Laissa määritellään ne eläimet, joita kotieläinpihoilla voidaan pitää. Jos toiminnassa käytetään eksoottisia eläimiä, paikalle tulee hakea pysyvän eläinnäyttelyn lupa. Lupa vaaditaan, jos eläinkatraaseen kuuluu esimerkiksi riikinkukko, kultafasaani tai papukaija. Kuvituskuva: Pixabay
Ennen vuotta 2024 kotieläinpihojen pito vaati aluehallintoviraston antaman luvan. Lupaprosessiin kuului, että eläinsuojeluviranomainen kävi lupahakemuksen jättämisen jälkeen tekemässä kohteessa tarkastuksen. Samalla viranomaisella oli mahdollisuus puuttua asioihin, jotka eivät olleet kunnossa.
Vuoden 2024 alun jälkeen lupaa ei ole enää vaadittu. Kotieläinpihan pitäjän tekemä ilmoitus aluehallintovirastoon riittää toiminnan aloittamiseksi.
Eläinsuojelutarkastuksia kotieläinpihoihin tehdään lähinnä eläinsuojeluviranomaisten saamien yhteydenottojen perusteella.
Lisäksi kotieläinpihat kuuluvat kuntien suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Tarkoituksena on, että niihin tehdään eläinsuojelutarkastuksia, mutta tarkastusten väli voi olla todella pitkä.
– Kunnat tekevät omat riskinarvionsa ja valvontasuunnitelmansa, kuinka usein he näissä kohteissa käyvät. Se voi olla kerran vuodessa tai kerran kolmessa vuodessa, myös kohteesta riippuen, kertoo läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä.
