Kipua, stressiä ja suoranaista kauhua – Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa kärsimystä, joka olisi helppo välttää

Suomessa karjuporsaat kastroidaan muutaman päivän ikäisinä. Syynä tähän on haju, joka kehittyy osalla karjuista lihaan sukukypsyyden myötä. Haju tulee esiin silloin, kun lihaa kypsennetään.
Pikkuporsaille kirurginen kastraatio on kuitenkin monella tapaa kivulias ja ongelmallinen toimenpide.
Käytännössä kastraatiossa porsaan ihoon viilletään haava tai haavoja, kivekset nostetaan ulos ja siemennuorat katkaistaan leikkaamalla. Porsaille syntyy kudosvaurioita, ja kipu voi jatkua jopa päivien ajan.
– Kudosvauriokipua esiintyy sekä toimenpiteen aikana että sen jälkeen. On myös mahdollista, että kastraation aikana kastraatioalueella vaurioituu hermoja. Tämä voi aiheuttaa hermovauriokipua. Lisäksi kastraatioon voi liittyä sisäelinkipua. Tällaista kipua aiheutuu esimerkiksi silloin, kun kiveksiä nostetaan ulos kastraatiohaavoista, huomauttaa eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen.
Tulehduskipulääke auttaa – mutta vain hieman
Viime vuonna voimaan astuneen eläinten hyvinvointilain myötä porsaalle tulee antaa kirurgisen kastraation yhteydessä tulehduskipulääkettä. Lisäksi paikallispuudutuksen käyttö porsaiden kirurgisen kastraation yhteydessä muuttuu pakolliseksi vuonna 2027.
Hokkasen mukaan toimiva paikallispuudutus lievittää kipua tehokkaasti toimenpiteen aikana noin puolen tunnin ajan. Ennen kastraatiota annettu tulehduskipulääkitys taas lievittää kipua toimenpiteen jälkeen.
Kipulääkitys ei kuitenkaan poista kipua kokonaan. Lisäksi sen antamiseen liittyy muitakin ongelmia.
– Tulehduskipulääkkeen antaminen pistoksena lihakseen on porsaille kivuliasta, Hokkanen kertoo.
Lisäksi porsaiden kokema kipu on voimakkaimmillaan tunteja kastraation jälkeen.
– Tulehduskipulääkitys on tehokas hoitamaan kipua toimenpiteen jälkeen, mutta se ei poista kokonaan porsaiden kivusta kertovaa käyttäytymistä, Hokkanen huomauttaa.
Paikallispuudutteen antaminen on porsaalle pelottava tilanne
Paikallispuudute taas on vaikea antaa porsaille siten, että ajoitus onnistuu: porsaiden täytyy odottaa paikallispuudutuksen vaikutuksen alkamista noin kymmenen minuuttia puudutteen antamisen jälkeen.
– Tänä aikana porsaat voivat kylmettyä, jos odotuspaikka ei ole tarpeeksi lämmin. Usein porsaat ovat tässä vaiheessa myös odotusaikana erossa emakosta, Hokkanen huomauttaa.
Lisäksi paikallispuudutteen antaminen lisää porsaiden käsittelyä – ja se taas aiheuttaa porsaille stressiä. Porsaat kun eivät ole vielä tottuneet ihmiseen.
– Tilanne on porsaalle pelottava jo itsessään, kun se poimitaan pois emän luota ja sitä käsitellään. Pahimmillaan porsasta pitää käsitellä paljon ja useita kertoja, eikä se saa hyötyä puuduttamisesta, sillä puudutukseen liittyvä logistiikka ja oikean ajoituksen löytäminen on haastavaa, kertoo eläinten hyvinvoinnin professori Anna Valros Helsingin yliopistosta.
Kirurgiselle kastroinnille on vaihtoehtoja
Porsaiden kirurginen kastraatio oli tarkoitus kieltää siirtymäajalla siten, että kielto olisi astunut voimaan vuonna 2035. Huhtikuussa hallituksen kerrottiin kuitenkin valmistelevan lakimuutosta, joka poistaisi laista porsaiden kirurgisen kastraation kiellon. Valmistelua perustellaan sikatilojen kilpailukyvyllä.
Valros pitää hallituksen suunnitelmaa sallia jatkossakin porsaiden kirurginen kastrointi erikoisena.
– Puudutuksen antamisen ja kivunlievityksen tulisi olla välivaihe matkalla siihen, että kirurgisesta kastraatiosta luovuttaisiin. Euroopassa kirurgisen kastraation kieltämisestä on puhuttu pitkään, ja joissain maissa sille, että porsaita kastroidaan, nauretaan. Esimerkiksi Espanjassa sianlihantuotanto toimii oikein hyvin ilman kirurgista kastraatiota, ja siellä ihmetellään, miksi ihmeessä haluamme kastroida pikkuporsaita, Valros huomauttaa.
Valrosin mukaan myös Suomen kannattaisi siirtyä malliin, jolloin karjuporsaita ei kastroitaisi lainkaan. Toinen vaihtoehto olisi kastroida porsaat immunokastraation avulla. Immunokastraatiossa karjuporsaalle annetaan kaksi pistosta, jotka estävät karjun kiveksiä toimimasta normaalisti.
– Kyse on rokotteen kaltaisesta, hormonittomasta vaihtoehdosta, Valros kertoo.

Porsaat ovat kirurgisen kastraation jälkeen silminnähden kipeitä. Toimenpiteen aikana ne huutavat ja räpiköivät vastaan, ja toimenpiteen jälkeen ne kyyhöttävät apaattisina. Kuva: Andrew Skowron / We Animals
Kastraatiotilanteessa syntyvä kipu aiheuttaa porsaan elimistössä stressireaktion, negatiivisia tunteita ja voimakasta kuormitusta.
– Kivun vaatimat voimavarat ovat poissa porsaan kasvusta, kehityksestä sekä puolustusjärjestelmän toiminnasta. Lisäksi kipu häiritsee porsaan unta ja leikkimistä. Kivusta voi seurata nopeasti itseään pahentava noidankehä, kun kipu aiheuttaa elimistöä kuormittavaa stressiä ja negatiivisia tunteita. Ne puolestaan pahentavat kipukokemusta, Ann-Helena Hokkanen kertoo.
Porsaat ilmentävät kipua monin tavoin sekä kastraation aikana että sen jälkeen. Toimenpiteen aikana porsaat huutavat ja heiluttavat jalkojaan. Myöhemmin ne muuttuvat käytökseltään apaattisemmiksi, varovat kastraatiokohtaa, kävelevät varovasti ja välttelevät muita porsaita.
– Lisäksi ne seisovat usein selkä kaarella kastraatiotoimenpiteen jälkeen. Tämä johtuu porsaiden kokemasta sisäelinkivusta. Kivuliain osuus operaatiossa on se, kun porsaan kivekset nostetaan ulos kastraatiohaavoista ja siemennuorat katkaistaan leikkaamalla ulos, Hokkanen selventää.
Hokkanen muistuttaa, että voimakas ja pitkään jatkuva kipu on monin tavoin ongelmallista.
– Nykyään ajatellaan, että kipu on sitä haitallisempaa, mitä pidempään se kestää ja mitä nuorempi kipua kokeva eläin on, hän sanoo.


