Suomen Kennelliitto, emmekö ansaitse tämän parempaa?
Helsingin Sanomien artikkeli käsittelee peltojäljen MM-kisoista poisvedetyn suomalaisen koiranohjaajan tapausta varsin kattavasti. Artikkelissa kirjoitetaan muun muassa seuraavaa:
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kertoi viime vuonna HS:lle, että järjestöt odottavat esitutkinnan päättymistä ja tuomioistuimen ratkaisua.
”Jos henkilö tuomitaan esimerkiksi törkeästä eläinsuojelurikoksesta, häneltä todennäköisesti lähtee eliniäksi sekä jäsenyys liitosta että mahdollisuus rekisteröidä koiria”, Lehkonen painotti.
Lehkonen kertoo nyt, että Kennelliitto ei halua käsitellä monimutkaista ja herkkää asiaa tällä hetkellä julkisuudessa.
”Tapaus on laajuudeltaan ja näytön osalta ainutlaatuinen Kennelliiton toiminnassa. Henkilöiden oikeusturvan ja toisaalta riittävien, asianmukaisten seuraamusten määräämiseksi on yhdistystoiminnassa oltava varmuus tapahtumista ja henkilöistä. Tämän selvittäminen kuuluu viranomaisille”, Lehkonen ilmoitti.
Ymmärrän toki sen, että myös Suomen Kennelliiton hallituksessa ja eettisessä lautakunnassa tehtävien päätöksien ja linjauksien tulee perustua faktoihin. Kuten Kennelliiton hallituksen puheenjohtajakin toteaa, ”on oltava varmuus tapahtumista ja henkilöistä”.
En kuitenkaan ymmärrä sitä, miksi Kennelliitto 19.8.2021 tekemällään päätöksellä blokkasi kategorisesti näiden kaikkien niin sanottuun suojelukoirakeissiin sisältyvien tapausten käsittelyn liittonsa eettisessä lautakunnassa siihen asti, kunnes tapauksiin liittyvät rikosprosessit ovat päätöksessään.
19.8.2021 tehdyn päätöksen perusteluissa Kennelliitto totesi muun muassa, että ”Kennelliiton mahdollisuudet näytön kokoamiseen ovat rajalliset ja tapaus kuuluu ensisijaisesti viranomaisten toimivaltaan.” Muutoin päätöksen perustelut olivat yhtenevät HS:n artikkelissa kerrotun kanssa.
Oheisessa artikkelissa käsitellyn tapauksen jälkeen pidän Kennelliiton hallituksen toimintaa vieläkin erikoisempana: Kennelliiton hallitus päätti sille toimitettujen lisäselvitysten perusteella yksimielisesti olla vahvistamatta tapaukseen liittyvän koiraharrastajan osallistumisen MM-kisoihin, mutta samalla päivämäärällä kieltäytyi edelleen siirtämästä tapausta eettisen lautakuntansa käsittelyyn todeten, että ”… asiasta on tehty päätös hallituksen kokouksessa 19.8.2021”.
Olen käynyt läpi Kennelliitolle toimitetun asiakirjamateriaalin ja joudun toteamaan, että se ei jätä epävarmuuksille sijaa. Näin ollen en pysty löytämään tapauksen asiakirjamateriaalista niitä perusteita, joita Kennelliiton hallitus syksyllä 2021, ja heidän puheenjohtajansa nyt jäljempänä, ovat esittäneet asian toistaiseksi käsittelemättä jättämiselle eettisessä lautakunnassaan.
Kennelliiton sääntöjen 16 §:n mukaan Kennelliiton hallitus voisi ilmoittaessaan asian eettiselle lautakunnalle määrätä väliaikaisen lisäseuraamuksen siihen asti, kun asia on lopullisesti ratkaistu eettisessä lautakunnassa. Tällainen lisäseuraamus voisi olla esimerkiksi osallistumiskielto kokeisiin ja kilpailuihin. Miksi tätä Kennelliiton sääntöjen suomaa mahdollisuutta ei käytetä esimerkiksi tässä HS:n artikkelin tapauksessa?
Tällainen toimintamalli mahdollistaisi esimerkiksi sen, että eettinen lautakunta voisi tehdä lopullisen päätöksensä asiassa vaikkapa vasta rikosprosessin päätyttyä. Siitä huolimatta asianosainen olisi hallituksen välipäätöksen myötä kaiken aikaa tietoinen siitä, kuinka hänen on mahdollista osallistua harrastuksensa piirissä tapahtuvaan toimintaan ennen eettisen lautakunnan lopullista päätöstä.
Nyt tilanne on esimerkiksi tämän artikkelin tapauksen osalta se, että kukaan ei oikein tiedä kuinka suhtautua kyseisen MM-kisoista poisvedetyn henkilön harrastamiseen. Tilanne on täysin kestämätön niin kyseisen harrastajan kuin laajemminkin koiraharrastusyhteisön näkökulmasta katsottuna. Vallitseva tilanne ei vastaa kansalaisen käsitystä oikeudenmukaisesta prosessista.
Koiraharrastajilla on lupa odottaa parempaa toimialansa valtakunnalliselta keskusjärjestöltä.
Toni Lahtinen on Team Rokasta tuttu eläinsuojelukonsultti ja entinen poliisi.
