Näkökulma

Kuolinisku turkistarhaukselle?

11.12.2020 Annukka Seppävuori 2 min
Kuva: SEYn arkisto
11.12.2020 Annukka Seppävuori 2 min

Olemme jo pitkään tienneet, että turkistarhaus tulee päättymään myös Suomessa kansainvälisen kehityksen vanavedessä. Lukuisat valtiot ovat kieltäneet turkistarhauksen epäeettisenä, ja monet muotitalot ovat luopuneet aidon turkiksen käytöstä tuotteissaan kuluttajien tultua yhä tietoisemmiksi turkiseläinten huonoista elinoloista ja turkisten tarpeettomuudesta.

Eläinten hyvinvoinnin ja talouden tarpeiden yhdistäminen on aina ollut kompromissi. Eläinten hyvinvointitutkijoiden parissa on laaja konsensus siitä, että tuotantoeläinten olennaiset lajityypilliset tarpeet eivät riittävästi toteudu nykymuotoisessa eläintuotannossa. Eläimiä saa pitää pitkiä aikoja paikalleen kytkettyinä tai pienissä, virikkeettömissä häkeissä. Liikkumisen mahdollistaviin tuotantomuotoihin siirtymistä on vastustettu sillä, että se tulisi eläintuottajille liian kalliiksi ja Suomen kilpailukyky kärsisi. Liian usein talous ajaakin eläinten hyvinvoinnin edelle.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt suoraan, että vuosia työstetyn turkisasetuksen käsittelyä siirretään alan huonon taloustilanteen takia. Ministeriö haluaa odottaa, että tarhaajilla on taloudelliset edellytykset toteuttaa tarvittavat parannukset. Nousukauden odottelu on kuitenkin tässä vaiheessa kuin odottaisi kuolinvuoteelta toipumista.

 

Kansainvälinen kehitys on ollut nopeaa ja pysäyttämätöntä, mutta jostain syystä Suomessa ei suostuta edes keskustelemaan turkistarhauksen alasajosta.

Kansainvälinen kehitys on ollut nopeaa ja pysäyttämätöntä, mutta jostain syystä Suomessa ei suostuta edes keskustelemaan turkistarhauksen alasajosta. Päinvastoin, jo vuosia talouskurimuksessa kamppaillutta alaa on koronan varjolla tekohengitetty miljoonilla tukieuroilla, ja lisää on luvassa. Ennakointi ja tukirahojen ohjaaminen tarhaajien uudelleenkouluttautumiseen olisi tarpeen alan hallitsemattoman kuoleman estämiseksi.

Kyse ei enää ole pelkästään eläinten hyvinvoinnista. Tanskassa on päädytty minkkien määräaikaiseen tarhauskieltoon koronaviruksen tartuttua minkkeihin ja niistä mutatoituneena takaisin ihmisiin. Mutatoitunut virus aiheuttaa vaaran muun muassa kehitteillä olevan rokotteen teholle. Minkin ohella Suomessa tarhattava supikoira on koronavirukselle altis laji. Turkistarhauksen tukeminen miljoonilla nykytilanteessa on paitsi yleisen oikeustajun vastaista, myös vaarallista.

Kolme viidestä hallituspuolueesta on ilmoittanut olevansa valmis lakkauttamaan turkistarhauksen. Nyt jos koska on hallituksen aika kantaa vastuunsa, sekä eläinten että ihmisten hyvinvoinnista.

i

Annukka Seppävuori on SEYn viestinnän asiantuntija.

Skip to content