Näkökulma

Lisää toimivaltaa EU:lle eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi

EU:n tasolle tarvitaan myös seuraeläinlainsäädäntöä, johon sisältyisi lemmikkien sirutuspakko, Sirpa Pietikäinen kirjoittaa.
28.11.2019 Sirpa Pietikäinen 3 min
EU:n tasolle tarvitaan myös seuraeläinlainsäädäntöä, johon sisältyisi lemmikkien sirutuspakko, Sirpa Pietikäinen kirjoittaa.
28.11.2019 Sirpa Pietikäinen 3 min

Eläinten hyvinvointi on asia, joka yhdistää yli puoluerajojen ja kansallisuuksien. Nyt uuden vaalikauden alkaessa haluaisin kirjata omia mietteitäni siitä, missä nyt ollaan eläinten hyvinvoinnin osalta ja mitä tällä vaalikaudella tulee tehdä.

Vuosikymmenten pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä on jatkettava seuraavallakin vaalikaudella. EU:n toimivaltaa tarvitaan, jotta eläinten hyvinvoinnin toteutuminen voitaisiin varmistaa koko EU-alueella ja kaikille eläinryhmille, kuten esimerkiksi seuraeläimille. Tällä hetkellä EU-työkalujen osalta kätemme ovat valitettavasti sidotut.

Tavoitteena on mm. eläinten hyvinvoinnin puitelainsäädäntö (vrt. eläinsuojelulaki Suomessa), parempaa säätelyä laittoman lemmikkieläinkaupan ja pentutehtailun kitkemiseksi, positiivilistaus eksoottisista lemmikkieläimistä sekä vaatimukset kalojen hyvinvoinnille ja teurastus- ja kuljetuslainsäädäntöihin.

EU:n toimivaltaa tarvitaan, jotta eläinten hyvinvoinnin toteutuminen voitaisiin varmistaa koko EU-alueella ja kaikille eläinryhmille, kuten esimerkiksi seuraeläimille.

Puitedirektiivi esimerkiksi Espanjan ja Romanian koirien kohtelusta huolestuneille kansalaisille ei enää riittäisi vastaus ”ei kuulu EU:n toimivaltaan”, sillä puitedirektiivi toisi myös nämä asiat EU-lainsäädännön piiriin, jolloin komissio voisi tarttua tehokkaammin väärinkäytöksiin. Valitettavasti jäsenvaltiot eivät toistaiseksi ole olleet halukkaita antamaan EU:lle yhtään enempää toimivaltaa asiassa, vaan haluavat pitää sen ennemmin itsellään.

Lissabonin sopimus määrittelee eläimet tunteviksi olennoiksi ja perussopimus velvoittaa EU:ta huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista.

EU:n tasolle tarvitaan myös seuraeläinlainsäädäntöä, johon sisältyisi lemmikkien sirutuspakko ja eurooppalainen rekisteri. Lemmikkieläinten eurooppalaisen tunnistusrekisterin avulla jokainen kissa ja koira pystyttäisiin tunnistamaan. Näin saadaan kiinni niin pentutehtailijat kuin vastuuttomat omistajatkin. Myös kadonnut lemmikki voitaisiin palauttaa helpommin omistajalle.

 

Vuosittain jopa 1,37 miljardia elävää eläintä kuljetetaan EU:n sisällä tai EU:sta kolmansiin maihin.
Tärkeä aihe on myös eläinkuljetukset. Vuosittain jopa 1,37 miljardia elävää eläintä kuljetetaan EU:n sisällä tai EU:sta kolmansiin maihin. Näistä suurin osa kuljetetaan teurastettavaksi. Eläinten kuljetukset, erityisesti pitkät matkat, ovat iso riski eläinten hyvinvoinnille. Kuljetusvälineisiin pakkaaminen ja purkaminen aiheuttavat eläimille paljon stressiä, minkä lisäksi juomavettä, ravintoa ja tilaa on harvoin riittävästi saatavilla. Myöskään kunnollisista lepotauoista satojen tuntien kuljetusten varrella ei pidetä riittävää huolta. Huonot olot ja stressi aiheuttavat myös suuren riskin eläinten ja ihmisten terveydelle.Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajana olen toiminut, on korvaamaton lähde tiedolle eläinten hyvinvointikysymyksistä sekä globaalisti että Euroopan tasolla. Se tuo yhteen kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja poliitikkojen asiantuntemuksen. Tämän synergian kautta se lisää meidän kaikkien asiantuntemusta ja ymmärrystä eläinten hyvinvoinnista ja sen haasteista. Ryhmän kautta on luotu tärkeitä verkostoja ja aloitteita, joilla on ollut merkittävää vaikutusta politiikkaan.

Se, minkä usein uskomme olevan syvimmin inhimillistä, onkin syvimmin eläimellistä – kykymme tuntea ja välittää. Miten me kohtelemme eläimiä, kertoo meistä itsestämme.

i

Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko. Hän toimi Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia ajavan ryhmän, Animal Welfare Intergroupin, puheenjohtajana vuosina 2016–2019.

Skip to content