Pilkkikilpailu viis veisaa eläinsuojelulaista: kalat saa jättää kitumaan
Suomen suurimpiin kalastustapahtumiin kuuluva SM-pilkki pääsi talven aikana moneen kertaan otsikoihin, vaikka itse kilpailu järjestetään Kemissä vasta huhtikuun alussa. Syy keskustelulle löytyy siitä, että pilkkikilpailun sääntöjä muutettiin hiljattain. Kilpailussa pyydettyjä kaloja ei tarvitse enää lopettaa, vaan ne voi halutessaan jättää jäälle kärsimään.
Aihe herätti hämmennystä sekä eläinsuojelijoiden että kalastajien piirissä, sillä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö oli linjannut vain vuotta aiemmin, että kalat on tapettava välittömästi, jotta niille ei koidu tarpeetonta kärsimystä.
Taustalla on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön sisäinen mittelö siitä, miten voimassa olevaa eläinsuojelulakia voidaan tulkita.
– Asiasta päätettiin viime keskusjärjestön syyskokouksessa. Tuolloin enemmistö paikallaolijoista oli sitä mieltä, että sääntö täytyy palauttaa entiseen sananmuotoon, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön puheenjohtaja Stina Koivisto.
Koiviston mukaan sääntömuutosta perusteltiin useilla eri syillä.
– Osa sanoi vanhojen ihmisten saavan helposti haavoja kalojen lopettamisesta, osa väitti, että kilpailusuoritus huononee ja hidastuu, jos kalat lopetetaan. Itse olin eri mieltä asiasta. Tapan aina pyytämäni kalat asianmukaisesti, enkä ole sen takia hävinnyt yhtään kilpailua. Jos kaikki kilpailijat lopettaisivat kalat, ei se vaikuttaisi kilpailutulokseen, hän huomauttaa.
Koivisto muistuttaa, että asiaa on puitu aiemminkin keskusjärjestön kokouksissa, ja puidaan varmasti jatkossakin.
– Sekä Norjassa että Ruotsissa kalojen lopettamatta jättäminen on jo kielletty. Meillä tästä ei valitettavasti olla vielä päästy yksimielisyyteen.
Vastuu lopettamisesta jää osallistujille
Pilkkikilpailun järjestäjät saivat sääntömuutoksen jälkeen sen verran lokaa niskaansa, että SM-pilkki kielsi muun muassa kaiken eläinsuojeluaiheisen keskustelun Facebook-sivuillaan.
SM-pilkkiä järjestävän Petter Nissénin mukaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö päättää kilpailun säännöt oman hallintomallinsa mukaan, eikä kilpailun järjestäjillä ole niihin sanomista.
– SM-pilkin vuosittain vaihtuvat järjestäjät käyttävät niitä sääntöjä, mitkä keskusjärjestö on päättänyt olevan voimassa, Nissén kertoo.
Vastuu kalojen asianmukaisesta lopettamisesta jää toisin sanoen kilpailuun osallistuville kalastajille.
– Pilkkijöitä ohjeistetaan käsittelemään saaliskalat eettisesti ja asianmukaisesti. Jokainen kalastaja vastaa tietysti henkilökohtaisesti itse siitä, kuinka pilkkiessään kalansa käsittelee, Nissén sanoo.
Säännöt ja eläinsuojelulaki ristiriidassa
Tarpeettoman kärsimyksen tuottaminen eläimelle on Suomen eläinsuojelulaissa yksiselitteisesti kielletty. Pilkkimällä, onkimalla tai uistelemalla pyydetty kala, jota ei lopeteta välittömästi talteenoton jälkeen, kärsii täysin tarpeettomasti.
Kalastaja on vastuussa lain noudattamisesta, eikä Suomen vapaa-ajankalastajat ry pilkkikilpailusäännöt nykyisessä muodossa ohjaa pilkkijöitä noudattamaan eläinsuojelulakia.
Asia on sekä Ruokaviraston (aiemmin Evira) että paikallisten valvontaeläinlääkäreiden tiedossa.
Läänineläinlääkäri Ulla Rikulan mukaan ongelmana on, että kalastusjärjestöt tulkitsevat lakia omalla tavallaan.
– Eläinsuojelulaissa sanotaan, että tajuissaan olevan nisäkkään, linnun ja matelijan hukuttaminen tai tukehduttaminen on kielletty. Kalaa ei mainita, joten järjestöt ovat tulkinneet lakia niin, ettei se koske kaloja. Kaikkea kiellettyä ei voida laissa luetella. Lakia ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että se, mitä ei ole kielletty on sallittu.
Rikula huomauttaa, että Suomen vapaa-ajan kalastat ry:llä on erinomainen opetusvideo pilkkikalojen lopettamisesta.
– Se osoittaa, että järjestöllä on tahtoa opastaa kalastajia toimimaan eettisesti saaliin käsittelyssä. Lopetussuosituksen muuttaminen muotoon ”Saaliiksi saatu kala on lopetettava välittömästi ennen talteenottoa” selkeyttäisi tilannetta. Jos kilpailija rikkoisi tätä tai muita kilpailun sääntöjä, kilpailun järjestäjä hylkäisi hänet kilpailusta, Rikula ehdottaa.
Ruokaviraston ylitarkastajan Taina Mikkosen mukaan laissa ei ole tulkinnanvaraa.
– Olemme muistuttaneet Vapaa-ajankalastajia siitä, että eläin tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, eikä sille saa aiheutua tarpeetonta kipua, tuskaa tai kärsimystä.
Mikkonen huomauttaa, että kalastusjärjestöjen välinpitämättömyys hämmästyttää ja herättää suurta ihmetystä sekä viranomaisen että yksittäisen kansalaisen näkökulmasta.
– Meillä on nykyisin valtavasti tutkimustietoa siitä, että kala tuntee kipua. Sen, että kala lopetetaan asianmukaisesti heti pyynnin jälkeen, pitäisi kuulua jokaisen kalastajan yleissivistykseen.
