Kahdeksan vuoden urakka – Lakiin eläinten hyvinvoinnista kohdistuu paljon odotuksia
Lakiuudistus on kestänyt jo kahdeksan vuotta ja se on sinä aikana herättänyt paljon keskustelua. SEY on ollut mukana lain valmistelussa ja siihen vaikuttamisessa koko valmistelun ajan.
Eläinlakiuudistus sai osakseen arvokasta huomiota ja laajan asiantuntijajoukon, mutta vain vähän työvoimaa. Syy siihen, miksi prosessiin kului kahdeksan vuotta, oli pitkälti siinä, että ministeriö ohjasi valmisteluun resursseja vain yhden tai kahden virkamiehen työajan verran. Lisäksi teetettiin lukuisia selvityksiä.
Laki on suuri kokonaisuus, ja uudistukseen kohdennetut resurssit olivat mielestämme liian vähäiset. Laki olisi pitänyt priorisoida ja saada valmiiksi jo vuosia sitten. Henkilöresursseja olisi tullut kohdentaa työhön sen mukaisesti.
Kun lakipaketti oli saatu virkamiestyönä valmiiksi, se meni poliittiseen käsittelyyn. Kesällä 2017 saimme todeta, että lakia oli poliittisilla päätöksillä heikennetty siitä, mitä lain ohjausryhmä oli linjannut. Esimerkiksi parsinavettakielto, määräys jatkuvasta juomavedestä ja eläinten itseisarvo oli poistettu pykälistä.
Kritiikkiä kuultiin – osittain
Lakiesitys keräsi huimat 400 lausuntoa. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa laajalti, ja luonnos sai lausunnoissa osakseen runsaasti kritiikkiä. SEY onnistui saamaan kriittisen äänensä kuuluviin niin mediassa kuin ministeriölle annetussa palautteessa.
Kritiikkiä onneksi kuultiin, ja hallitus teki joitakin hyviä parannuksia ennen lain eduskuntakäsittelyyn lähettämistä. Lakiesitykseen palautettiin jatkuva vedensaanti. Lisäksi siihen lisättiin koirille pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. SEY oli nostanut nämä kärkitavoitteikseen.
Eduskunnassa laista käytiin keskustelua suuressa salissa lokakuun alussa, juuri sopivasti Eläinten viikolla. Tällöin kaikilla kansanedustajilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja kertoa kantansa. Suuresta salista lakiesitys lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Se käsittelee lakiesitystä parhaillaan tätä kirjoittaessa. SEY on jo käynyt valiokunnan kuultavana.
Maa- ja metsätalousvaliokunta tekee lakiesityksestä mietinnön todennäköisesti tämän syksyn aikana. Esitys lähetettiin lausuttavaksi myös perustuslakivaliokuntaan, jonka aikataulu saattaa hidastaa lain käsittelyä. Mietinnön valmistuttua koko eduskunta keskustelee vielä laista ja lopulta äänestää siitä.
SEY ja Animalia kampanjoivat myös yhdessä paremman eläinsuojelulain puolesta. Kävimme tapaamassa kymmeniä kansanedustajia ja koulutimme vapaaehtoisiamme tähän tehtävään. Keräsimme huimat 139 000 nimeä vetoomukseen, jossa vaadittiin yhteiset päätavoitteemme sisällytettäväksi lakiin.
Paljon hyvää, paljon parannettavaa
Lakiesityksessä on paljon hyvää. Edellä mainittujen asioiden ohella SEY on saanut näillä näkymin lakiin läpi paljon muitakin tavoitteitaan. Tällaisia parannuksia ovat esimerkiksi tiukennukset eläinten jalostamiseen, positiivilistat, joilla rajoitetaan eläinlajien pitoa sekä parempi kivunlievitys kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä. Edelleen puutteena on se, että esimerkiksi karjuporsaat saa kastroida kirurgisesti pelkän tulehduskipulääkkeen kanssa. Vasikoiden ja kilien nupoutukseen sen sijaan on tulossa asianmukainen kivunpoisto.
Valitettavasti lain hyvä tarkoitus ei koske kaikkia eläimiä, sillä muun muassa eläinten liikkumisvapauden turvaaminen on erilaisin poikkeussäännöin jäämässä pois tiettyjen tuotantoeläinryhmien kohdalla. Lypsykarjaa saa siis edelleen pitää parressa ja emakoita saa pitää kääntymisen estävissä porsitushäkeissä. Nämä ovat suuria puutteita. Parressa pidettäville naudoille on kuitenkin tulossa aiempaa suurempi liikkumisvaatimus eli 90 vuorokautta vuodessa.
SEY nosti lausuntokierroksen yhteydessä keskeisimpänä puutteena esiin sen, että eläimille ei turvattu vapautta pitkittyneestä janosta. Tähän asiaan saatiin muutos, mutta siihenkin tehtiin poikkeuksia.
Valitettava poikkeus on esimerkiksi turkistarhaus. Siitoseläimille laki on vaatimassa jatkuvan juomaveden yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Suurimmalle osalle turkiseläimiä tätä vaatimusta ei pakkaskeleillä tulisi, joskin laki määrittelisi niidenkin kohdalla sen, kuinka usein vettä tulee pakkasella eläimille tarjota. Tällaisen säädöksen noudattamista on kuitenkin mahdotonta valvoa. Kiinnostavaa on, että turkisala itse tiedotti keväällä 2018 vaativansa tuotantoeläimille lakiin jatkuvaa vedensaantia.
Turkistarhauksen salliminen nykyisellään on ylipäänsä lain hengen vastaista. Yhä useampi Euroopan maa on kieltänyt tai kieltämässä kyseisen elinkeinon, koska turkistarhoilla eläinten hyvinvointia on käytännössä mahdotonta saada eettisesti kestävälle tasolle.
Tällä hetkellä pyrimme saamaan lakiin vielä valiokuntakäsittelyn aikana parannuksia. Keskeisimpinä tavoitteinamme ovat kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti, liikkumisen estävien rakenteiden kieltäminen kaikilla eläimillä sekä uudempana tavoitteena eläinten verkkokaupan säätely ja suurempi maksimirangaistus eläintenpitokieltojen rikkomisesta.
Lain käsittelyn jälkeen seuraavaksi vuorossa ovat asetusuudistukset, joilla määrätään yksityiskohtaisemmin eläinten kohtelusta. Lisäksi seuraamme aktiivisesti sitä, että lakiuudistuksen yhteydessä tehdyt lupaukset viedään myös käytäntöön.
Yksi virstanpylväs on nyt saavutettu, kun hallitus antoi esityksensä eläinsuojelulaiksi. Esityksessä on paljon hyviä uudistuksia, joiden puolesta SEY on tehnyt aktiivisesti töitä jo kahdeksan vuoden ajan.
- Suurin osa eläimistä on saamassa oikeuden jatkuvaan juomaveteen
- Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat tulossa pakollisiksi
- Kivunlievitys kipua aiheuttavissa toimenpiteissä on tulossa pakolliseksi
- Haittaa aiheuttavaan eläinjalostukseen ollaan puuttumassa
- Parressa elävien lypsylehmien jaloitteluaikaa ollaan lisäämässä
- Lihaksi kasvatettavien nautojen pitämien parressa ollaan kieltämässä
- Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö ollaan kieltämässä
- Vapaaporsitusta aitoaan tukea investointitukia korottamalla
- Koirien sähköpannat ollaan kieltämässä
- Maakunnat vastaavat löytöeläinten kuljetuksesta
- Löytöeläintalojen tulee ilmoittaa julkisesti löytyneistä eläimistä
- Kaikkien villieläinten käyttö sirkuksissa ollaan kieltämässä
- Eläintarhaeläinten käyttö viihteessä ollaan kieltämässä
- Lemmikkieläimille luodaan positiivilista
- Eläinsuojeluvalvonta järjestetään myös päivystysaikaan
Lausuntokierroksella lain puutteista annettiin poikkeuksellisen laajasti palautetta, ja SEYn ja Animalian vetoomus paremman eläinlain puolesta keräsi peräti 139 000 allekirjoitusta. Silti lakiesityksessä on useita puutteita, jotka on SEYn mielestä korjattava. SEYn työ paremman eläinsuojelulain puolesta jatkuu kalkkiviivoille saakka.
- Myös turkiseläimille on taattava oikeus jatkuvaan juomaveteen
- Eläinten itseisarvo on kirjattava lakipykäliin
- Parsinavetat on kiellettävä
- Kaikkien nautojen on päästävä laiduntamaan
- Turkistarhaus on kiellettävä
- Kissoille on määrättävä pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti
- – ja löytöeläimiä on pidettävä talteenottopaikassa vähintään 15 vuorokauden ajan ainakin siihen saakka, kunnes tämä tulee pakolliseksi
- Porsitushäkit on kiellettävä
- Karjuporsaille on taattava riittävä kivunpoisto ja -lievitys kastraatiossa
- Eläinten myyjä on aina oltava tunnistettavissa verkossa
- Eläinlääkäreille on säädettävä ilmoitusvelvollisuus jalostuksella aiheutettujen ominaisuuksien kirurgisista toimenpiteistä
- Mahdollisuus tarjota ensiapua sairaalle tai vahingoittuneelle luonnoneläimelle kaikkiin maakuntiin
- Pyydystä ja päästä -kalastus on kiellettävä
- Kaikille eläimille on oltava tarjolla kohtuuhintaiset peruseläinlääkäripalvelut
- Eläintenpitokiellon rikkomisesta on määrättävä suurempi maksimirangaistus
