Entinen turkispomo tilittää: Turkistarhaus tulee lopettaa – turkisketun kannalta suomalainen turkistarha ei poikkea kiinalaisesta
Iso-Britannian turkisalan etujärjestön entisellä toimitusjohtajalla Mike Moserilla on suomalaisille päättäjille painavaa sanottavaa:
– Ihmettelen, miksi ette kuuntele kansalaisia? Ylivoimainen enemmistö vaatii turkistarhauksen lopettamista, ja lukuisat tieteilijät sanovat, ettei turkistarhoilla voida suojella eläimiä hyvinvointiongelmilta. Silti heitä ei kuunnella. On aivan selvää, että turkistarhaus tulisi lopettaa kaikkialla maailmassa.
Moserin mukaan turkisalalla ei ole minkäänlaista halua uudistua eikä kykyä valvoa omaa toimintaansa.
– En tiedä ainuttakaan tapausta, jossa ala olisi rankaissut turkistarhaa esimerkiksi hyvinvointisäännösten rikkomisesta. Ja rikkomuksia kyllä tapahtuu, Moser sanoo.
Mike Moser ehti työskennellä pitkään turkisalalla. Nykyisin Moser kampanjoi turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Kuva: Mike Moserin kotialbumi
Turkisketun kannalta suomalainen turkistarha ei poikkea kiinalaisesta
Moser tietää, mistä puhuu: hän erosi toimestaan vuonna 2018 ja on sen jälkeen puhunut voimakkaasti turkistarhauksen kieltämisen puolesta.
Kaiken kaikkiaan Moser ehti toimia turkisalalla 11 vuoden ajan. Lisäksi hän on toiminut johtavissa tehtävissä kansainvälisessä turkisliitossa (International Fur Federation). Tänä aikana hän ehti vierailla lukuisilla turkistarhoilla ympäri maailman – myös Suomessa.
Moserin mukaan turkiseläinten kannalta eläinten olosuhteet Suomessa eivät poikkea esimerkiksi kiinalaisista tarhoista. Siksi väite esimerkiksi siitä, että jos suomalaiset lopettaisivat turkistarhauksen, tarhaus siirtyisi Kiinaan tai muualle kehittyviin maihin, on Moserin mielestä täysin vailla pohjaa.
– Eläinten olot ovat sekä kiinalaisilla että suomalaisilla turkistarhoilla aivan samanlaiset. Kummassakin eläimet viettävät koko elämänsä pienissä, samanlaisissa verkkopohjaisissa häkeissä, ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Moser sanoo.
Moser kritisoi etenkin Saga Fursin ja Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton (FIFUR) halua mainostaa omia hyvinvointistandardejaan ja WelFur-merkkiä.
– Merkki auttaa ainoastaan turkisten jäljitettävyydessä. Mutta onko sillä mitään merkitystä, kun jokaisen turkistuotteen jäljet johtavat lopulta aivan samanlaisiin pieniin verkkohäkkeihin? Moser kysyy.
Yksi kettu muutti kaiken
Moserin pitkä ura turkisalalla tyssäsi, kun alan eettiset ongelmat kävivät liian painaviksi eikä hän enää voinut puolustella alaa. Lopullisen sysäyksen irtisanoutumiselle antoi satunnainen kohtaaminen erään turkisketun kanssa.
– Olin taas yhdellä turkistarhakäynnillä, ja satuin ohittamaan yhden ketun häkin. Kettu istui häkissä täysin lannistuneena. Se mahtui hädin tuskin häkkiin, ja se riiputti päätään. Samaan aikaan se katsoi minua suoraan silmiin. Menin kotiin, ja mietin, että en ikipäivänä voisi laittaa omaa koiraani vastaavanlaiseen häkkiin. Ja jos laittaisin, siitä syntyisi ihan hirveä haloo, Moser muistelee.
Moser irtisanoutui työstään seuraavana päivänä. Puolen vuoden ajan hän pohti, mitä tekisi seuraavaksi. Lopulta hän päätyi antamaan haastattelun Sky Newsille ja brittiläiselle sanomalehdelle.
– Halusin kertoa, miksi irtisanouduin, ja mitä kaikkea olin joutunut vuosien aikana todistamaan. Olin päätynyt siihen lopputulokseen, että turkistarhauksen täytyy loppua, sillä se ei voi olla eettisesti mitenkään kestävää. Olin menettänyt kaiken uskoni siihen, mitä tein.
Moserin yhteydenpito turkisalan kanssa loppui siihen. Nyt hän kampanjoi aktiivisesti turkistarhauksen ja turkiskaupan lopettamisen puolesta.
– Muutama entinen kollega harmitteli uutisjuttujen jälkeen, että olin kääntänyt kelkkani. Sen jälkeen en ole ollut alan kanssa missään yhteydessä, Moser sanoo.
Mike Moser huomauttaa, että silloinkaan, kun turkisalalla meni hyvin, ala ei tehnyt minkäänlaisia investointeja eläinten hyvinvoinnin eteen. Kuva: Dyrebeskyttelsen Norge og Nettverk for dyrs frihet
Tarhaajien kannattaisi hyväksyä tappio
Moser huomauttaa, että oltiin missä päin maailmaa tahansa, esimerkiksi turkiseläinten häkkien kokoa koskevat säädökset ovat auttamattomasti vanhentuneita.
– Esimerkiksi eurooppalainen lainsäädäntö on suurelta osin noin 25 vuotta vanhaa. Ymmärrys eläinten tarpeista ja hyvinvoinnista on kuitenkin muuttunut huomattavasti tänä aikana.
Ja alalla olisi kyllä ollut mahdollisuuksia muuttua.
– Mutta silloinkaan, kun alalla meni hyvin ja turkiksista sai hyvän hinnan, ala ei tehnyt minkäänlaisia investointeja eläinten hyvinvointiin.
Moser toivoo, että turkistarhaajat hyväksyisivät sen, että aika on yksinkertaisesti ajanut elinkeinon ohi.
– Se ei ole kannattavaa. Siitä kertoo jo sekin, että Suomen hallitus on joutunut rahoittamaan turkistarhausta niin paljon. Sellaiseen elinkeinoon, jolla ei ole tulevaisuudennäkymiä, ei kannattaisi käyttää verorahoja, Moser sanoo.
Hän huomauttaa, että tuotanto ja turkisten hinnat ovat romahtaneet myös maailmalla.
– Turkis ei ole suosittu juttu enää edes Kiinassa, päinvastoin, siitä on ylituotantoa. Hinnat ovat laskeneet katastrofaalisesti. Joten vaikka olisit suomalainen turkistarhaaja jo monessa polvessa ja olisit tehnyt itse isoja investointeja omaan toimintaasi, joskus tulee se hetki, kun täytyy hyväksyä se, että sijoitukset ovat olleet huonoja ja toiminta kannattaa ajaa alas.
