Jonkun on toimittava – millaista on eläinsuojeluneuvojan arki?

Muutama vuosi sitten SEYn eläinsuojeluneuvoja Päivi Mäki oli valmistautumassa joulun viettoon, kun hänen puhelimensa soi. Lahdentien varrella olevalla levähdyspaikalla oli nähty pöllö, jonka vointi huolestutti soittajaa.
Mäntsälässä asuva Mäki tiesi, ettei aikaa olisi hukattavissa. Aatonaatto oli jo hämärtymässä. Kohta olisi pimeää, eikä silloin näkisi mitään. Hän pakkasi autoon kopan ja haavin ja lähti miehensä kanssa ajamaan kohti soittajan ilmoittamaa levähdyspaikkaa. Perillä he löysivät pöllön nököttämästä kuusen juurella.
– Ajattelin, että tämähän on helppo juttu. Ei muuta kuin tuosta vain haaviin. Mutta pöllö pääsikin lentoon. Lintu lennähti tosi leveän ojan toiselle puolelle. Menimme perässä, koska se ei päässyt lentämään pidemmälle. Eikä mitä. Se lensi takaisin ojan toiselle puolelle. Sieltä saimme sen onneksi haaviin, kun meitä oli kaksi, Mäki muistelee.
Viirupöllöksi tunnistettu lintu ei päässyt lentämään pieniä pyrähdyksiä pidemmälle, mutta muuten siinä ei vaikuttanut olevan isompaa vikaa.
Mäki ei itse hoida luonnonvaraisia eläimiä, mutta pöllölle järjestyi hoitopaikka luonnonvaraishoitajan luota Hyvinkäältä. Sieltä viirupöllö jatkoi Korkeasaareen.
– Siellä se oli ollut hoidossa pari viikkoa, kun tuli viesti, että lintu on toipunut ja palautetaan takaisin löytöpaikalle, Mäki kertaa.

Mäki tarvitsee avukseen välillä häkkejä, joissa eläimiä voidaan siirtää paikasta toiseen. Kuva: Suvi Ojala
Käytännön eläinsuojelutyö on vapaaehtoisten varassa
Käytännön eläinsuojelutyö lepää pääosin vapaaehtoisten varassa: ilman Mäen kaltaisia vapaaehtoisia tuhannet eläimet jäisivät joka vuosi vaille apua.
Mäki on yksi noin viidestäkymmenestä SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoisesta eläinsuojeluneuvojasta. Neuvojat ovat tehtäväänsä koulutettuja, vaitiolovelvollisia kansalaisia, jotka toimivat SEYn alaisuudessa omalla vastuualueellaan.
Eläinsuojeluneuvojat antavat neuvoja eläinten pidosta, ja suurin osa myös tekee neuvontakäyntejä saamiensa ilmoitusten perusteella. SEYllä on ollut eläinsuojeluneuvojia jo vuodesta 1902.
Mäki on toiminut eläinsuojeluneuvojana 1990-luvun lopulta asti. Nykyisin hänen vastuualueitaan ovat Askola, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Pukkila, Hausjärvi, Riihimäki, Kärkölä ja Orimattila. Toisinaan yhteydenottoja tulee myös muualta Suomesta, jos soittaja ei ole saanut kiinni oman alueensa eläinsuojeluneuvojaa, tai alueella ei ole lainkaan neuvojaa.
– Silloin yritän parhaani mukaan neuvoa asiassa eteenpäin. Oma vastuualueeni kuulostaa valtavalta, mutta en ole koko ajan tukka putkella menossa joka suuntaan. Tänä päivänä valtaosa eläinsuojeluilmoituksista menee suoraan valvontaeläinlääkäreille, Mäki kertoo.

Päivi Mäen pelastama kissa oli selvinnyt ulkona syömällä linnuille tarkoitettua rasvapötköä. Kuva: Suvi Ojala
Haukkuvat koirat ja vapaana liikkuvat kissat työllistävät eläinsuojeluneuvojaa
Yleisimmin Mäki saa ilmoituksia haukkuvista koirista ja vapaana liikkuvista kissoista. Vuodet eläinsuojeluneuvojana ovat opettaneet, ettei aina voi tietää, mitä eläinsuojeluilmoitus pitää sisällään. Esimerkiksi haukkuminen on koiralle normaali tapa reagoida ääniin, mutta joskus sen taustalla voi olla jotain muutakin.
Mäki muistaa eräänkin haukkuvista koirista saamansa ilmoituksen, jonka hän päätti käydä tarkistamassa. Kohteessa hän törmäsi koirien omistajaan, joka oli viemässä koiria ulos. Mäki jutteli omistajan kanssa hetken, ja kävi ilmi, että tällä oli asunnossaan myös kissoja. Sinne neuvojalla ei ollut pääsyä. Jokin sai Mäen aistimaan, ettei kaikki ollut hyvin.
– Olin valvontaeläinlääkäriin yhteydessä, ja selvisi, että tapaus oli heillä tiedossa. Lopputulos oli, että kaikki eläimet vietiin asunnosta pois. Samalla selvisi myös, että asukas oli muuttanut toiselta paikkakunnalta, jossa tälle oli käynyt samalla tavalla jo aiemmin.

Mustavalkoinen Roi-kissa sai nimensä Roy Orbisonin mukaan. Kuva: Suvi Ojala
Arvokasta vapaaehtoistyötä päivätyön ohessa
Mäki tekee eläinsuojeluneuvontaa päivätyönsä ohessa. Hän kuvailee neuvojan arkea vaihtelevaksi. Haastattelupäivänäkin hän on ehtinyt olla yhteydessä neuvojakollegaansa pentutehtailuepäilyn tiimoilta sekä bongata Facebookin paikallisryhmästä ilmoituksen irtokissasta.
Kissan asiat alkoivat selvitä, kun Mäki otti ilmoittajaan yhteyttä ja sai tietää, että kissa oli pyörinyt alueella syksystä lähtien. Kissan oli nähty syövän ulkolinnuille ripustettua rasvapötköä, mutta vasta nyt, kun eläimen kanssa oli tullut muitakin ongelmia, sen tilanteeseen oli havahduttu.
– Vein aamulla sinne kameran ja loukun, ja saimmekin jo yhden kissan loukutettua. Kyseessä oli kuitenkin ilmoittajan naapurin kissa – eli väärä kissa.
Tämä kissa päästettiin vapaaksi, sillä omistaja oli tiedossa.
Eläimen etu menee aina edelle
Eläinsuojeluneuvojat tekevät yhteistyötä myös SEYn jäsenyhdistysten, eläinsuojeluviranomaisten ja muiden eläinsuojelutoimijoiden kanssa. Mäki korostaa tiimityön tärkeyttä. Eläinsuojeluneuvoja ei pärjää yksin, sillä toisinaan eteen voi tulla hyvinkin yllättäviä tilanteita.
– Kerrankin yhdestä huushollista tuli kaksitoista kissaa kerralla, eikä kukaan pystynyt ottamaan niitä kaikkia. Jaoimme kissoja Riihimäelle Onnentassuun sekä Hyvinkään ja Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksille.
Yhteistyökyky on Mäen mielestä myös eläinsuojeluneuvojan tärkein erityistaito. Ihmisten kanssa on tultava juttuun, vaikka ottaisi pahastikin päähän. Vapaaehtoistyö vaatii Mäen mukaan myös itsepäisyyttä, sinnikkyyttä ja sitoutumista.
– Ja kyllähän tässä täytyy toimia heti, ei voi jäädä vitkuttelemaan. Eläimen etu menee aina edelle.
Onnellisten eläinkohtaloiden ohella neuvoja kohtaa myös surullisia ja kauheitakin tilanteita. Mäki myöntää, että myös hänen ajatuksiinsa pulpahtelee välillä kuvia valtavista, sairaita kissoja vilisevistä populaatioista, joita hän on ollut loukuttamassa. Ne kuvat unohtuvat tuskin koskaan, mutta silti on mentävä eteenpäin. Kauheuksien märehtiminen ei auta ketään.
– Ainakaan ne eivät saa lannistaa, sillä jonkunhan on näidenkin eläinten puolesta toimittava. Enkä varmasti näe niitä kaikkein kauheimpia kohtaloita. Luulen, että ne tulevat viranomaisten eteen, Mäki kiteyttää.


