Virkakoira pahoinpitelyepäilyn uhrina – Epäkohtiin puuttumisen prosessit kertovat yhteiskunnan arvoista
Joitain viikkoja sitten sosiaalisessa mediassa levisi video, jossa poliisi lyö maassa pitelemäänsä koiraa ja sitten raahaa sitä ilmassa. Tapausta tutkitaan nyt eläinsuojelurikoksena ja koska epäiltynä on poliisi, hoitaa esitutkintaa valtakunnansyyttäjä. Ensimmäisenä videosta ja poliisiin kohdistuvasta rikosepäilystä kertoi Ilta-Sanomat.
Oikeusprosessit ovat pitkiä, mutta mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka Poliisiammattikorkeakoulu on välittömästi käynnistänyt tapauksen johdosta? Kun rikostutkinta on käynnissä, on viestintävastuu tapaukseen liittyvissä asioissa tutkinnanjohtajalla.
Viestintälinja on niukka. Tutkinnanjohtaja Petri Vaaja vahvistaa jo mediassa olleet tiedot, että esitutkinta on aloitettu ja kohdistuu poliisiin. Hän sanoo, että koira ei ole enää epäillyn hallussa. Sitä, jatkaako epäilty yhä poliisikoiranohjaajana, hän ei tässä vaiheessa kerro.
Yleisellä tasolla Poliisiammattikorkeakoulusta kerrotaan, että poliisikoirien kouluttamisessa noudatetaan eläinten hyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä ja että sitä käydään tarkasti läpi koiranohjaajan opinnoissa. Lisäksi poliisikoirien omistajana poliisikoiralaitoksella on oikeus ja velvollisuus puuttua asiaan, jos koiran hyvinvoinnista ei huolehdita asianmukaisesti.
Poliisikoiralaitos on laatinut arvoistaan ja etiikastaan selkeän tiivistelmän. Siinä kerrotaan muun muassa, että koulutus perustuu toivotun käyttäytymisen positiiviseen vahvistamiseen ja että väkivallan ja tarpeettoman pelon käyttö ei kuulu koulutukseen.
Prosessit, joilla virka- ja työkoiriin kohdistuviin epäkohtiin puututaan, ovat erityisen tärkeitä, koska ne toimivat esimerkkeinä yhteiskunnan arvoista, huomauttaa SEY Suomen eläinsuojelun erityisasiantuntija Toni Lahtinen.
– Oli kyseessä poliisikoira tai esimerkiksi opaskoira, tapaus on esimerkki siitä, mikä yhteiskunnassa on hyväksyttävää ja mikä ei. Jos toiminnassa ilmenee lainvastaisuuksia, mutta niistä ei tule asianmukaisia seuraamuksia, viesti on, että näin voidaan toimia eikä seuraamuksia tule. Se ei ole yleisen oikeuskäsityksen mukaista ja vie uskottavuutta lainsäädännön toimeenpanolta, Lahtinen sanoo.
