Hylätty koira sai uuden mahdollisuuden – nyt Donilla on ikioma koti

PHESY julkaisi koirasta löytöilmoituksia, mutta kukaan ei ilmoittautunut sen omistajaksi. Koiralta löytyi siru, mutta sen tietojen perusteella omistajaa ei löytynyt. 

– Siruhaun kautta tuli myös ihan väärä rotu. Sirun mukaan Doni olisi espanjanmastiffi, mutta ei se ole sitä rotua nähnytkään. Doni on monirotuinen, ja luulen, että siinä on ainakin rottweileria, Salmenniemi-Kuparinen kertoo. 

Kun elämä alkoi voittaa ja koiran vointi kohentua, Doni ei halunnut olla enää löytöeläintalon koirapuolella. Niinpä työntekijät päättivät tehdä poikkeuksen ja siivota toimiston vanhalle herralle sopivaksi. Siitä eteenpäin Doni vietti toimistolla päivänsä ihmisten kanssa ja yöt yksin nukkuen. 

– Parina yönä Doni aiheutti toimistossa hälytykset, muuten se viihtyi siellä tosi hyvin. Donista tuli myös talomme hitti. Ihmiset olivat innoissaan, kun Doni oli toimistossa palvelemassa asiakkaita, Salmenniemi-Kuparinen naurahtaa. 

Kun Donilla tuli täyteen 15 vuorokautta löytöeläintalossa, se siirtyi PHESYn omistukseen. Seniori-ikäisille koirille uuden kodin löytyminen on Salmenniemi-Kuparisen mukaan tavallisesti hankalaa. 

Myös kookkailla, tietyn rotutyyppisillä koirilla, kuten rottweilereilla tai staffeilla, kodin löytymisessä voi mennä vähän kauemmin. Moni haluaa mieluummin nuoren tai pienikokoisen koiran, jolla on vielä paljon elinvuosia edessä. 

– Pyrimme siihen, ettei eläimen tarvitsisi olla tarhaoloissa kuukautta pidempään, vaan sille löytyisi ainakin sijaiskoti, Salmenniemi-Kuparinen lisää. 

Toimistokoira Doni ehti asua löytöeläintalossa muutaman viikon, kun sen tarinassa tapahtui onnellinen käänne. 

Lahtelainen rengasalan yritys halusi tukea PHESYn toimintaa järjestämällä joulun alla hyväntekeväisyystempauksen. Marraskuun lopussa yrityksen markkinointitiimi saapui löytöeläintalolle kuvaamaan kampanjavideota. Kuvausryhmässä mukana ollut Rasmus Aho rakastui pusuttelemaan ja tervehtimään rientäneeseen toimistokoiraan saman tien. Doni pääsikin esiintymään kampanjavideolla yhdessä Ahon kanssa. 

Kuvausten jälkeisellä viikolla Aho tuli puolisonsa ja rescuekoiransa kanssa tapaamaan Donia. Koirien ensitapaaminen sujui hyvin.  

– Doni innostui leikkimäänkin Ljohan kanssa, ja kävimme yhdessä lenkillä. Doni lähti sitten meidän mukaamme. Kirjoitimme ensin sijaiskotipaperit ja myöhemmin adoptiopaperit, Aho muistelee. 

Hetken mielijohteesta hän ei puolisonsa kanssa Donia adoptoinut. Molemmilla on pitkä kokemus koirista, ja he olivat päättäneet yhteistuumin, että heidän seuraava koiransa olisi seniori, koska vanhoille koirille on vaikea löytää kotia. 

Donin tapauksessa heitä oli mietityttänyt ainoastaan koirien ikäero. Mitä vanhan herran ja arviolta kaksivuotiaan Ljohan yhteiselosta tulisi kotioloissa? Ainakin siitä on kehkeytynyt koirien välinen ystävyys. 

– Ljoha on ollut kauhean tyytyväinen, kun on saanut kaverin, ja Doni on selkeästi piristynyt, kun on nuorta energiaa. Donihan ei kuule kamalan hyvin, mutta se on oppinut katsomaan Ljohasta vinkkejä, kuuluuko jossain päin ääniä tai pitääkö johonkin mennä. Kaksikko nukkuu vierekkäin ja touhuaa yhdessä. Ne ovat aika hyvä tiimi, Aho luonnehtii. 

Donin menneisyys on edelleen hämärän peitossa. Sini Salmenniemi-Kuparinen epäilee, että koira oli hylätty tarkoituksella, koska se oli ollut niin huonossa kunnossa. Donilla oli ollut löydettäessä hihna, mutta kovin pitkää matkaa hän ei usko koiran kyenneen kulkemaan. Donin luonteessa sen mysteeritausta ei juurikaan näy. 

– Aluksi oli ehkä pientä varovaisuutta. Äkkinäiset liikkeet vähän pelottivat, mutta tosi nopeasti Doni pääsi jännityksestä ja sulkeutuneisuudesta eroon. Nykyään se on luottavainen ja avoin kaikkien ihmisten kanssa, menee moikkaamaan ja antaa koskea. Eläinlääkärissäkin se antaa iloisesti hoitajien hoitaa, Aho kuvailee.