Poliisille sakot ja eläintenpitokieltoa – virkakoira pahoinpitelyn uhrina
Sivullinen todisti keväällä 2025 metsässä tilannetta, jossa mies painoi koiran maahan, löi sitä, nosti koiran pannasta ilmaan ja käveli pois jatkaen koiran roikottamista pannasta ilmassa. Teot tallentuivat myös riistakameraan. Riistakameran video levisi sosiaalisessa mediassa, ja myös Eläinten ystävä -lehti kirjoitti tapauksesta.
Asiasta oli jätetty poliisille rikosilmoitus ja se eteni valtakunnansyyttäjän poliisirikosyksikön tutkittavaksi. Helmikuussa 2026 Satakunnan käräjäoikeus antoi koiraa pahoinpidelleelle vanhemmalle konstaapelille kahdeksi vuodeksi koiria koskevan eläintenpitokiellon ja 30 päiväsakkoa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta eläintenpitokielto astui jo voimaan.
Poliiseilla ei ole erioikeuksia koirien väkivaltaiseen kohteluun
Iltalehden mukaan kyseinen poliisi oli kouluttamassa uransa ensimmäistä poliisikoiraa ja oli poliisikoiraopintojensa puolivälissä. Poliisien koiranohjaajan opinnot tehdään Poliisiammattikorkeakoulun poliisikoiralaitoksessa. Laitos omistaa kaikki Suomen poliisikoirat.
Poliisikoirat asuvat ohjaajiensa kotona perheenjäseninä, mutta pahoinpidellyksi tullut poliisikoira otettiin poliisilta pois tapauksen tultua ilmi. Satakunnan Kansan tietojen mukaan poliisin koiranohjaajan opinnot päättyivät.
Iltalehti kirjoitti poliisikoiralaitoksen johtaja Joni Tonterin sanoneen, ettei videolla näkyvä liike kuulu koirankoulutukseen ja ettei tapahtuma näytä hyvältä arvojen ja eettisten ohjeiden kannalta tarkasteltuna. Poliisikoiralaitoksen arvoissa ja etiikassa kerrotaan muun muassa, että koulutus perustuu toivotun käyttäytymisen positiiviseen vahvistamiseen, ja ettei väkivallan ja tarpeettoman pelon käyttö kuulu koulutukseen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Satakunnan Kansa kirjoitti Tonterin myös sanoneen, etteivät poliisit ole saaneet mitään erioikeuksia, vaan viranomaisten tulee myös noudattaa eläinten hyvinvoinnista annettua lakia. Satakunnan Kansan mukaan Tonteri myös kertoi, että ”koiran lyöminen ja potkiminen on väärin, vaikka koulutettavaksi haetaan itsevarmoja ja ehkä hieman impulsiivisiakin koiria.”
Tuomio toimii viestinä koirien kouluttajille
SEY pitää hyvin tärkeänä, että virka- ja työkoiriin kohdistuviin epäkohtiin puututaan, ja että tapauksessa tuli tuomio.
– Se toimii viestinä, ettei väkivallan käyttö koiria kohtaan ole koskaan hyväksyttävää, ja että väkivaltaisesta koirien kohtelusta tulee seuraamuksia, sanoo SEYn asiantuntijatyön päällikkö, eläinlääkäri Pihla Markkola.
Markkola muistuttaa, että myös virka- ja palveluskoirien kouluttaminen onnistuu paremmin eläinystävällisillä menetelmillä. Rankaisuun perustuvat menetelmät, kuten koiran painaminen maahan, ovat vanhanaikaisia ja haitallisia. Samaan aikaan koirien käyttäytymistutkimus on kehittänyt tilalle parempia, tehokkaita ja eläinystävällisiä menetelmiä.
– Jos esimerkiksi koiran keskittyminen herpaantuu koulutustilanteessa, saattaa eläin tarvita vaikkapa tauon ja mielenkiinnon ohjaamisen muuhun kuin ei-toivottuun kohteeseen. Joskus harjoiteltavan työtehtävän vaikeusastetta tulee soveltaa koiran osaamistasoon sopivaksi. Koskaan ei saa lyödä, retuuttaa eikä riepotella koiraa kaulapannasta, nämä ovat väkivaltaa eläintä kohtaan ja monella tavoin eläinten hyvinvointilain vastaisia tekoja. Lisäksi tällaisella toiminnalla rikotaan koiran luottamus kouluttajaa kohtaan, sanoo Markkola.
Käräjäoikeuden antamasta tuomiosta huolimatta virkakoiraohjaajakentällä vanhanaikainen ajattelutapa koirien rankaisun sallittavuudesta näyttää ainakin jossain määrin jatkuvan.
Satakunnan Kansa julkaisi 27.2. jutun, jossa entinen poliisi ja virkakoiraohjaaja Kim Lagerroos vähättelee videolla todistettavaa koiran lyömistä. Lagerroos ei tuo esiin kritiikkiä koiran painamisesta maahan, saati koiran nostamisesta ilmaan sen pannasta.
