Turkiselinkeino ahdingossa

Artikkelit
15.01.2021 Tiina Sormunen 5 min
SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist toivoo, että Suomessa oltaisiin viimein valmiita poliittisiin päätöksiin hiipuvan turkiselinkeinon suhteen. Koronapandemia on syventänyt alan talousahdinkoa, johon vedoten eläinten hyvinvoinnille välttämättömiä parannuksia kuitenkin lykätään jälleen.
15.01.2021 Tiina Sormunen 5 min

Turkishuutokauppojen tulokset ovat olleet heikkoja jo vuosia ja nahkoja on myyty tappiolla, mutta syyskuussa Vantaalla järjestetyn Saga Fursin kansainvälisen turkishuutokaupan myyntiprosentit jäivät niin pieniksi, että ne yllättivät jopa SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvistin.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka myymättä jäi miljoonia kettujen, supien ja minkkien nahkoja. Lehti uumoili myyntituloksen tietävän kuoliniskua monelle tarhalle. Tiedotteissaan turkishuutokauppayhtiö syytti romahduksesta koronaa, mutta Lindqvist näkee turkisalan laskusuunnan alkaneen jo ennen pandemiaa.

– Ei se ole vain koronan syytä, sillä onhan ala ollut laskusuhdanteessa jo vuosia. Nahat eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin ne ovat vielä joskus menneet. Eurobarometrien ja kansalaiskyselyjen mukaan eläinten hyvinvointia koskevat kysymykset ovat nousseet ihmisille yhä tärkeämmiksi, mikä näkyy myös turkisten kysynnässä, Lindqvist täsmentää.

Turkisnahat eivät mene kaupaksi samalla tavalla kuin ovat vielä joskus menneet.

Muuttuneet asenteet

Useat Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen eettisistä syistä tai rajoittaneet sitä voimakkaasti lainsäädännöllä, mikä on tehnyt toiminnan taloudellisesti kannattamattomaksi. Vastikään turkistarhaus kiellettiin Norjassa, Ranskassa ja Puolassa, joka on maailman kolmanneksi suurin turkistuottajamaa. Lisäksi turkistarhauskiellon käsittely etenee Virossa.

Turkisten käytön lopettamiseen on päätynyt myös moni muotitalo. Mukana on merkittäviä luksusmerkkejä, kuten Armani, Gucci, Burberry ja Prada, jotka ovat ilmoittaneet luopuneensa aitojen turkisten käytöstä niiden epäeettisyyden takia. Tekstiiliteollisuudessa turkiksia käytetään pitkälti somistemateriaalina.

Asenneilmapiiri on muuttunut pysyvästi myös Suomessa. SEYn Taloustutkimuksella vuosi sitten teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että tuotanto- ja turkiseläinten tulee saada liikkua päivittäin usean neliömetrin alueella, mikä ei nykyisellään toteudu. Suomen turkistarhoilla ketuilla ja supikoirilla on häkissään tilaa 0,8 neliömetriä, minkeillä 0,25 neliömetriä eläintä kohden.

Hallituspuolueista SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto kieltäisi turkistarhauksen, mutta poliittisessa päätöksenteossa kanta ei näy. Hallitusohjelmassa tarhauskieltoa tai tarhauksen rajoittamista ei mainita, minkä lisäksi maa- ja metsätalousministeriö päätti siirtää seitsemän vuotta valmisteilla olleen turkisasetuksen käsittelyn syksyltä ensi kevääseen. Ministeriön mukaan turkiseläintiloille ei voi asettaa lisävaatimuksia alan vaikean taloustilanteen takia. Ministeriötä johtaa jo toista hallituskautta maa- ja metsätalousministeri (kesk) Jari Leppä.

Maria Lindqvist pitää hyvin mahdollisena, ettei turkisasetus toteudu nykyisenkään hallituksen aikana.

– Vaikka meillä on hallituksessa ne kolme eläinsuojelumyönteisintä puoluetta, eli paperilla paras mahdollinen hallitus eläinten kannalta, hän lisää.

Valtava pettymys

SEY, Animalia, Oikeutta eläimille -järjestö ja Luonto-Liitto luovuttivat vuonna 2013 eduskunnalle lähes 70 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämiseksi. Aloite ei mennyt läpi, mutta eduskunta piti tärkeänä, että turkiseläinten oloja parannettaisiin merkittävästi.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti turkistyöryhmän, jonka tavoitteena oli turkiseläinten hyvinvoinnin edistäminen. Työryhmässä oli mukana turkistuottajia, tutkijoita, viranomaisia sekä eläinsuojelujärjestöjen edustajia. Mukana oli myös SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli. Yhteistyö ryhmässä oli alusta alkaen vaikeaa. Lindqvist muistelee kompromissien olleen hyvin laimeita, eikä turkiseläinten oloihin oltu valmiita tekemään mitään merkittäviä parannuksia. Vuonna 2015 SEY ja Animalia marssivat ulos työryhmästä, koska ehdotus uudeksi turkisasetukseksi oli niin huono.

Sittemmin työryhmää ei ole ollut olemassa, sillä seuraavana vuonna Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti hyllyttää koko turkisasetuksen ja sitä valmistelevan työryhmän.

Viime kesäkuussa maa- ja metsätalousministeriö kutsui lyhyellä varoitusajalla turkistyöryhmään kuuluneet jäsenet kuulemiseen turkisasetuksen valmistelusta. Lindqvist oli paikalla kuuntelemassa ja kommentoimassa ministeriön ehdotusta asetuksesta. Kaikkien vuosien jälkeen ehdotus oli valtava pettymys. Siinä ei otettu millään merkittävällä tavalla huomioon eläinten lajityypillisiä käyttäytymistarpeita.

– Meillä on tutkimuksia, joiden mukaan minkin pitäisi päästä uimaan, ketun kaivamaan, ja supikoiralla on tarve nukkua talviunta. Mitkään näistä eivät onnistu tarhoilla. Häkit ovat aivan liian pieniä ja verkkopohjaisia, eivätkä eläimet pääse niissä kaivamaan tai uimaan.

– Virikkeitä on minimaalisesti, ja koko virikeasia tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. Häkissä voi olla vain yksi puukapula tai luu, jonka pitäisi toimia virikkeenä aktiiviselle koiraeläimelle. Puhumattakaan, että kaikille eläimille oltaisiin valmiita tarjoamaan jatkuvasti sulaa juomavettä, Lindqvist kritisoi.

Lopullista turkisasetusluonnosta hän ei ole vielä nähnyt.

Kuva: SEYn arkisto

Mielipiteen merkitys

Miksi turkistarhauksen kieltäminen tai edes turkiseläinten olojen parantaminen on Suomessa niin vaikeaa?

Lindqvistin mukaan vastaus löytyy vahvasta poliittisesta halusta puolustaa maaseutuelinkeinoja.

– Meillä on yhdessätoista viime hallituksessa ollut keskustalainen tai kokoomuslainen maa- ja metsätalousministeri. Ne ovat onnistuneet järjestämään itsensä sille paikalle, jossa näistä asioista lopulta päätetään. Meihin suomalaisiin on myös iskostettu, että Suomessa eläimet voivat paremmin kuin missään muualla. Muillakaan puolueilla ei ole ollut poliittista tahtoa lopettaa turkistarhausta, hän summaa.

Suomen kaltaisissa maissa, joissa maatalous on tärkeässä asemassa ja turkistarhausta pidetään merkittävänä vientitulona, poliittiseen tahtotilaan on vaikuttanut ennen kaikkea kansalaisten mielipide. Näin kävi Hollannissa, jossa turkistarhaus kiellettiin vuonna 2012, ja näin Lindqvist uskoo käyvän myös Suomessa.

– Kun gallupeissa alkaa yli 80 prosenttia suomalaisista vastustaa turkistarhausta, alkaa poliitikoillakin puntti tutista ja heidän täytyy myöntyä kansalaisten näkemyksiin.

Lindqvist onkin toiveikas tulevaisuuden suhteen. Linjasihan kokoomuskin syyskuussa, ettei puolue kannata turkistarhauskieltoa mutta edellyttää, että turkisasetus päivitetään vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä.

– Jos kokoomuskin haluaa esimerkiksi isommat häkit, eroon verkkopohjasta ja juomaveden takaamisen, sehän tarkoittaa turkisalalle niin isoja investointeja, että turkistarhaus voi hyvinkin loppua, Lindqvist kiteyttää.

Turkistarhojen määrä vähenee

Suomi on Kiinan jälkeen suurin ketunnahkojen tuottajamaa, mutta turkistarhojen määrä on jatkuvassa laskussa. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton FIFURin mukaan Suomessa oli vuonna 2019 yhteensä 865 turkistarhaa, eli yli sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vielä 2000-luvun alussa turkistarhoja oli Suomessa liki kaksinkertainen määrä. Suurin osa turkistarhoista sijaitsee Pohjanmaalla.

Myös viennin arvo jatkaa laskuaan. Vuonna 2019 kokonaisviennin arvo oli 312 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna se oli 317 miljoonaa euroa. FIFUR laskee kokonaisvientiin mukaan Suomessa tuotettujen sekä Suomen kautta myytyjen, muualla tuotettujen nahkojen viennin. Suomessa tuotettujen nahkojen osuus vuonna 2019 oli noin 150 miljoonaa.

Turkisala mainostaa itseään suurena työllistäjänä, mutta FIFURin tilastot paljastavat, että vuonna 2019 turkistarhojen suora työllistävyys oli vain 1 207 henkilövuotta, useita kymmeniä vähemmän kuin edellisvuonna. Tämänvuotisia tilastotietoja FIFUR ei halunnut luovuttaa Eläinten ystävälle, vaan kieltäytyi kommentoimasta aihetta lehdelle.

Elinkeino hiipuu, ja Lindqvistin mukaan poliittisista päätöksistä hyötyisivät myös turkisalan toimijat itse.

– Toivottavaa olisi, että tarhaajia pystyttäisiin ohjaamaan hallitusti muiden alojen pariin, ettei tule inhimillisiä tragedioita, Lindqvist toteaa.

Kuva: SEYn arkisto

i
Vetoomus turkiseläinten puolesta

Suomessa kasvatetaan vuosittain noin neljä miljoonaa turkiseläintä, jotka viettävät koko elämänsä pienissä verkkopohjaisissa häkeissä. Tutkimuksissa häkkiolosuhteiden on havaittu aiheuttavan eläimille lukuisia hyvinvointiongelmia.

Lisäksi turkistarhoilla ilmenee vuodesta toiseen puutteita otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa. Vuonna 2019 Ruokavirasto tarkasti 31 turkistarhaa, joista 35 prosentilla löytyi suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttavia puutteita.

SEY kerää parhaillaan allekirjoituksia vetoomukseen, jossa vaaditaan turkiseläinten olosuhteisiin ja hyvinvointiin välittömiä parannuksia aina siihen asti, kunnes ala lakkautetaan Suomessa. Tavoitteena on kerätä 40 000 nimeä, minkä täytyttyä SEY toimittaa vetoomuksen hallitukselle.

– On tärkeää saada tälle meidän hallituksellemme kansalaisten viesti siitä, että turkistarhauksen aika on ohi. Tarvitaan kaikkien tahojen yhteistyötä turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa, Maria Lindqvist täydentää.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa sey.fi/turkisvetoomus

Skip to content