Eksotiikkaa eläintoreilta? Eläintauteja levittäviä markkinapaikkoja löytyy yllättävän läheltä

Ilaria Di Silvestren mukaan esimerkiksi Euroopan suurimmat villieläintorit löytyvät Saksan Hammista. Terraristika-nimeä kantavilla, neljästi vuodessa järjestettävillä matelijamessuilla myytävien eksoottisten eläinten olot eivät juuri poikkea aasialaisista villieläinmarkkinoista tai Wuhanissa sijaitsevasta, surullisenkuuluisesta markkinapaikasta.

Terraristikaakin on syytetty laittoman villieläinkaupan sallimisesta ja eläinsuojelulakien rikkomisesta. Messujen järjestäjät myöntävät verkkosivuillaan, että he pyrkivät noudattamaan lakia, mutta eivät voi valvoa, mitä kaikkea messuilla tosiasiassa edes myydään.

Di Silvestren mukaan villieläinkaupan haasteena onkin valvonta, tai pikemminkin sen puute.

– EU-tasollakin valvonta koskee vain tiettyjä lajeja. Toki villieläinmarkkinoita säätelevät erilaiset kansainväliset sopimukset, ja joidenkin eläinlajien tuominen EU-alueelle on kokonaan kielletty.

Di Silvestren mukaan lisähaastetta tuo se, että messuilta kuka vain voi käytännössä ostaa mitä vain.

– Näiden paikkojen asiakkaina on niin eläinkauppoja, eläintukkuja kuin harrastelijoitakin. Ja jos eksoottista lajia ei löydy sieltä, verkosta voi kyllä tilata mitä vain. Eksoottisten eläinten verkkokauppa on lisääntynyt viime vuosina yhä kiihtyvällä tahdilla, ja sitä on vielä vaikeampi valvoa kuin messuja ja markkinapaikkoja.

Eläimistä ihmisiin siirtyneitä epidemioita eli zoonooseja on ollut aina. Tiedämme, että aikanaan kymmeniä miljoonia ihmisiä surmannut musta surma siirtyi ihmisten riesaksi alun perin rottien mukana, ja niin SARS, lintuinfluenssa kuin sikainfluenssakin saivat alkunsa eläimistä.

Di Silvestre ei ole suinkaan ainoa, joka on ihmetellyt, miksei globaali pandemia ole yllättänyt meitä jo aiemmin. Vaikka elämme nykyisin kauempana luonnosta kuin ennen, olemme toisaalta aiempaa huomattavasti enemmän tekemisissä villieläinten kanssa.

– Kun häiritsemme ekosysteemejä, luomme olosuhteet, jotka mahdollistavat eläintautien leviämisen ihmisiin. Me luomme itse tämän tilanteen, eivät eläimet, kertoi ekologi ja eurooppalaisen kestävän kehityksen instituutin The Sustainable Europe Research Instituten varapuheenjohtaja Joachim Spangenberg Deutsche Wellelle maaliskuussa.

Samaa mieltä on myös professori Maria Fredriksson-Ahomaa Helsingin yliopiston elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta. Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tautikin on zoonoosi, eli tauti, joka on siirtynyt eläimestä ihmiseen. Fredriksson-Ahomaan mukaan zoonoosien syntyyn ovat otollisia erityisesti sellaiset maat, joissa on alhainen hygienia ja paljon ihmisiä, mutta vastaava epidemia voisi lähteä liikkeelle myös Euroopasta.

– Villieläimet ovat Euroopassakin yhä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Tämä johtuu isolta osin siitä, että niillä on aiempaa vähemmän elintilaa, hän sanoo.

Eläintaudit ja zoonoosit jylläävät muutenkin myös eurooppalaisissa eläimissä. Kyse ei ole kuitenkaan COVID-19:n kaltaisista zoonooseista – ainakaan vielä.

– Villisikojen levittämä afrikkalainen sikarutto on vakava uhka tuotantoeläimille, ja peurat levittävät muun muassa tuberkuloosia.

Myös Eurogroup for Animalsin Ilaria Di Silvestre huomauttaa, että käyttäytymisemme villieläinten kanssa on muuttunut perinpohjaisesti, ja se altistaa sekä eläimet että ihmiset uudenlaisille uhille.

– Ei tällaisia valtavia villieläintoreja ollut vielä muutama vuosikymmen sitten, eikä valtavaa määrää eläimiä pakattu muutenkaan pieniin tiloihin ja lennätetty sen jälkeen ympäri maailmaa milloin mihinkin. Olemme itse luoneet olosuhteet, jotka ovat ihanteelliset erilaisten tautien syntyyn, Di Silvestre huomauttaa.

Syitä koronavirusten kaltaisten epidemioiden syntyyn on haettu myös tehotuotannosta. Maria Fredriksson-Ahomaan mukaan vastaavan viruksen tai epidemian kehittyminen eurooppalaisilla tuotantoeläintiloilla on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.

– Esimerkiksi sikoja ja siipikarjaa kasvatetaan useimmiten suljetuissa pito-olosuhteissa, ja silloin riski saada erilaisia bakteereja tai viruksia on pieni. Eläinten rehukin on hyvin kontrolloitua ja puhdasta, hän kertoo.

Samoin ei toki ole kaikkialla maailmassa.

– Maailmalla riski on varmasti tehotuotannonkin suhteen suurempi. Joissakin maissa karjaa kasvatetaan ulkona hyvinkin tiheissä tiloissa, eikä hygieniataso ole samalla tasolla kuin esimerkiksi Suomessa.

Fredriksson-Ahomaan mukaan tehotuotannon riskit liittyvät enemmänkin antibioottiresistenssien kehittymiseen.

– Euroopassakin tehotuotetuille eläimille syötetään enemmän antibiootteja kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. On jo laajalti tiedossa, että kun antibiootteja käytetään paljon, niille vastustuskykyisiä bakteereitakin kehittyy enemmän.

Oli epidemia lähtöisin sitten mistä hyvänsä, globaalin pandemian synnyttäminen on vain yksi villieläinmarkkinoiden ongelma. Villieläinmarkkinoilla eläinten hyvinvoinnissa on usein isoja puutteita. Lisäksi osa eläimistä kulkeutuu markkinoille laittomasti. Moni markkinoilla ja messuilla myydyistä eläimistä on pyydetty jo sukupuuton partaalle luontaisessa elinympäristössään.

Osa eläinten levittämistä taudeista ei tartu ihmisiin, mutta muihin eläimiin kyllä. Esimerkiksi eurooppalainen salamanteri on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut useista maista, koska villieläinmarkkinoilta alkunsa saanut salamantereiden sieni-infektio on levinnyt luonnossa eläviin salamantereihin ja pienentänyt rajusti eurooppalaisten salamantereiden populaatioita. Tutkijat ovat yrittäneet vähentää kohtalokkaan sienitaudin leviämistä eristämällä salamantereita toisistaan, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja.

Eurogroup for Animalsin Ilaria Di Silvestren mielestä on selvää, mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua.

– Tällaisten villieläinmarkkinoiden, -messujen ja kansainvälisen eläinkaupan täytyisi ylipäätään lopettaa toimintansa, niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa, Di Silvestre sanoo.

Se ei ole helppo tehtävä. Vaarana on, että pahimmillaan villieläinmarkkinoiden ja -torien kieltäminen vain painaa ongelman maan alle, entistä vaikeammin valvottavaksi.

Pidemmän aikavälin ratkaisu voisi olla niin sanottu positiivilista, joka sallisi vain tiettyjen eläinlajien laillisen kasvatuksen ja kaupan esimerkiksi EU:n alueella. Niin Eurogroup for Animals kuin moni muukin eläinsuojelujärjestö SEY mukaan lukien ajaa positiivilistaa, ja vastaava malli on jo käytössä Belgiassa, Luxemburgissa ja pian myös Alankomaissa. Positiivilista on näillä näkymin tulossa myös Suomen uuteen eläinsuojelulakiin.

– Positiivilista helpottaisi valvontaa huomattavasti, pienentäisi tällaisten epidemioiden syntymahdollisuuksia ja parantaisi eläinten elinoloja. EU:lla olisi nyt hyvä paikka näyttää tällaisille toimenpiteille vihreää valoa, Di Silvestre huomauttaa.

Lievempiä toimenpiteitä voi olla luvassa jo nopeammin. EU-parlamentti pyrkii säätämään tartuntatautidirektiivin nopealla aikataululla. Vihreiden meppinä vaikuttava Alviina Alametsä kertoo, että EU:n näkemykset asiasta ovat melko yhteneväiset: tuskin kukaan haluaa koronaviruksen kaltaista globaalia riesaa harteilleen toistamiseen.

Käytännössä villieläinmarkkinoiden kieltäminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä.

– Villieläinmarkkinoiden kieltämiseen liittyy useita kysymysmerkkejä ja haasteita, sillä jos haluamme kieltää näiden markkinoiden toiminnan EU:n ulkopuolisilla alueilla, tarvitsemme sekä diplomatiaa, globaaleja sopimuksia että erilaisia strategioita. Tällaisiin isoihin epidemioihin liittyy eläinten hyväksikäyttö, joten toivon itse, että uusi direktiivi voisi kieltää myös epäeettisen eläintuotannon laajemmassa mittakaavassa, Alametsä toteaa.

Jutussa on käytetty lähteenä myös mm. Ruokaviraston Usein kysyttyä: eläimet ja koronavirus COVID-19 -sivustoa sekä Deutche Wellen pandemioiden synnyn ja ekosysteemien välistä suhdetta käsittelevää verkkojuttua.