Luvassa eettisempää kalankasvatusta? Hyvinvointiohjelma pyrkii parantamaan kasvatettujen kalojen oloja
Me suomalaiset olemme kirjolohikansaa. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa kasvatettiin yli 16 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Tästä ylivoimaisesti suurin osa, noin 94 prosenttia, oli kirjolohia.
Kaloja kasvatetaan pääosin Itämeressä ja Ahvenanmaalla olevissa verkkoaltaissa, mutta myös sisävesissä ja sisätiloissa sijaitsevissa kalankasvatusaltaissa. Kalojen kannalta kasvatuslaitos ei kuitenkaan ole järin kummoinen elinympäristö. Altaista puuttuvat virikkeet ja mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita, joten käytännössä kaloilla on käytössään lähinnä allas, vettä ja seuranaan liikaa lajitovereita.
Maa- ja metsätalousministeriön viime vuonna asettaman asiantuntijaryhmän on tarkoituksena pureutua kalojen hyvinvointiin ja rakentaa Kalojen hyvinvointiohjelma. Mukana hankkeessa ovat sekä Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto että Eläinten hyvinvointikeskus.
Työryhmän tavoitteena on tehdä muun muassa kattava taustaselvitys kalojen hyvinvoinnista. Taustaselvityksen pohjalta on tarkoitus rakentaa itse työohjelma, jossa määritetään ne merkittävät toimenpiteet ja tutkimuskohteet, joilla asioita saadaan kehitettyä ratkaisukeskeisesti ja vaikuttavimmalla tavalla eteenpäin.
– Toivomme, että saamme parhaat mahdolliset toimijat mukaan selvittämään kasvatettujen kalojen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Tuotantoeläinten hyvinvoinnista on puhuttu kyllä pitkään, mutta kalojen hyvinvointi on jäänyt keskustelussa hieman paitsioon, sanoo hyvinvointiohjelmasta Luonnonvarakeskuksella vastaava erikoistutkija Susanna Airaksinen.
Terveyspuheesta hyvinvointipuheeseen?
Kasvatettujen kalojen terveydestä on puhuttu pitkään, ja se on Suomessa verrattain hyvällä tasolla. Airaksinen pitää hyvää terveystilannetta tärkeänä pohjana hyvinvointityölle.
– Emme voi puhua hyvinvoinnista, jos kalat eivät ole terveitä. Terveys on usein seurausta monista tekijöistä, joita emme tällä hetkellä vielä osaa mitata. Ja koska kaloja kasvatetaan hyvin erilaisissa laitoksissa, hyvinvointihaasteet ovat eri toimijoilla erilaisia, hän sanoo.
Airaksisen mukaan hyvinvointiohjelman tavoitteena onkin luoda ennen kaikkea kehys, joka voisi auttaa alan toimijoita parantamaan kalojen hyvinvointia erilaisista kasvatusympäristöistä riippumatta.
Airaksisen mielestä hyvinvoinnin tasoa on ollut perinteisesti helpompi pitää yllä verkkoallaskasvatuksessa, jossa kalat elävät melko lailla luonnollisessa ympäristössä luonnonvesissä.
– Kun kalat viedään sisätiloihin tuotantoympäristöihin, emme vielä aina ymmärrä, mikä on kaloille merkityksellistä ja mikä ei. Meidän täytyy oppia ymmärtämään, mitä hyvinvointi ylipäätään on, ja miten sitä voidaan mitata luotettavasti, hän sanoo.
Edellytykset hyvinvoinnin parantamiselle ovat olemassa
Airaksinen uskoo, että edellytykset hyvinvoinnin parantamiselle ovat joka tapauksessa olemassa.
– Moderneilla laitoksilla on erinäistä seurantateknologiaa, joilla mitataan esimerkiksi kalojen rehunkulutusta. Lisäksi suomalaiset kalankasvatuslaitokset ovat olleet alalla edelläkävijöitä muun muassa ympäristötehokkuudessa. En näe, miksi emme voisi olla edelläkävijöitä myös kalojen hyvinvoinnissa, Airaksinen sanoo.
Airaksinen uskoo, että kalojen hyvinvointia voitaisiin parantaa mahdollisuuksien mukaan melko nopeillakin toimilla.
– Esimerkiksi poikaskasvatuksessa ja kiertovesipuolella on tehty tutkimusta, jossa on selvitetty, miten olosuhteita voitaisiin muuttaa vaihtelevimmiksi. Lisäksi tällä hetkellä tutkitaan valorytmin vaikutusta kalojen hyvinvointiin. Osa ratkaisuista, kuten esimerkiksi virtausnopeuden tai valaistuksen muuttaminen, voivat olla siis varsin helppoja ja taloudellisia toteuttaa. Pitkän tähtäimen muutokset, kuten esimerkiksi ympäristön virikkeellistäminen, taas vaativat taustalle enemmän tekemistä, hän sanoo.
SEY pitää kalojen hyvinvointiohjelmaa merkittävänä ja tärkeänä uudistuksena: uuden tutkimustiedon myötä ohjelman avulla voidaan oppia lisää kalojen tarpeista. Lisäksi tutkimus voi avata mahdollisuuksia kehittää juuri Suomen oloihin sopivia kalojen terveyttä ja hyvinvointia palvelevia ratkaisuja.
SEY on ajanut Suomeen kansallista kalojen hyvinvointiohjelmaa jo vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi SEY on mukana hyvinvointiohjelman ohjausryhmässä.
SEYn tavoite on, että kalojen hyvinvointia pyritään tulevaisuudessa kehittämään kokonaisvaltaisesti: keskiössä tulee olla eläinyksilön oma kokemus hyvinvoinnista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kalojen hyvinvointia arvioitaessa havainnoidaan yhtä lailla kalojen positiivista mielentilaa ilmentäviä seikkoja, eikä keskitytä pelkästään hyvinvointihaittojen ehkäisyyn.
