Artikkelit

Suuri osa varsoista vieroitetaan aivan liian aikaisin – emästä erottaminen heikentää kasvua, terveyttä ja perusturvaa

Liian varhainen vieroitusikä altistaa varsan muun muassa suolisto-ongelmille. Hevosalalla moni on tottunut vieroittamaan varsan emästään noin puolen vuoden iässä, osa jopa tätäkin aiemmin.
25.04.2024 Pi Mäkilä 4 min
Varsan suolisto kehittyy nopeimmin noin 1–6 kuukauden iässä. Kuva: Erdenebayar Bayansan/Pixabay
Liian varhainen vieroitusikä altistaa varsan muun muassa suolisto-ongelmille. Hevosalalla moni on tottunut vieroittamaan varsan emästään noin puolen vuoden iässä, osa jopa tätäkin aiemmin.
25.04.2024 Pi Mäkilä 4 min

Hevonen kehittyy varsin nopeasti kuitupitoisen ravinnon käyttäjäksi, ja se alkaa maistella maidon lisäksi muuta ruokaa jo muutaman viikon iässä. Nopeimmin varsan suolisto kehittyy noin 1–6 kuukauden iässä.

Koska myös tamma alkaa rajoittaa varsan maidonsaantia lähellä puolen vuoden ikävaihetta, ikää on usein pidetty hyvänä hetkenä vieroitukselle. Varsan hyvinvoinnin kannalta se ei kuitenkaan ole paras hetki.

– Osa tutkimuksista viittaa siihen, että suolisto ja varsinkin suoliston loppupää, niin sanottu hindgut, kehittyy jopa kahdeksan kuukauden ikään saakka. Luonnossa hevonen ei kuitenkaan missään tapauksessa vieroitu vielä tässäkään vaiheessa. Tamma kyllä rajoittaa imetystä, mutta varsa saa kasvaa tamman rinnalla, missä se oppii myös tärkeitä sosiaalisia taitoja. Samalla sen suolisto sopeutuu karkearehuun rauhalliseen tahtiin, huomauttaa hevosen ruoansulatusta tutkinut väitöskirjatutkija ja maatalousyrittäjä Tiina Seppälä.

Seppälän mukaan varhainen vieroitusikä aiheuttaa varsalle ja tammalle joka tapauksessa paljon stressiä. Stressihormonitasojen nousu taas heikentää sekä tamman että varsan immuunipuolustusta.

– Suoliston mikrobisto menee silloin sekaisin, ja koska suolisto on varsan eräänlainen energiatehdas, mikrobitasapainon heittely saa varsan kasvun heikkenemään. Varsan ensimmäinen elinvuosi on todella tärkeää aikaa varsan kasvun kannalta. Jos stressihormonit ovat koholla kuukaudenkin ajan, mikrobiston tai kasvun häiriintyminen ei ole pikkujuttu, Seppälä sanoo.

Eristäminen tuottaa ongelmia

Myös sillä, miten vieroitus tehdään, on väliä. Jos varsa vieroitetaan asteittain ja rauhalliseen tahtiin tuttuun laumaan, tilanne on varsalle vähemmän stressaava. Laumassa olisi hyvä olla myös eri-ikäisiä hevosia, ei pelkkiä varsoja.

– Varsan pitää myös olla totutettu kunnolla rehuihin, jotta se osaa ja pystyy syömään riittävästi. Esimerkiksi heinän tulee olla todella sulavaa. Hevonen on hyvä piilottamaan stressin, joten omistajan voi olla vaikea nähdä, miten pahasti vieroitustilanne todellisuudessa stressaa varsaa ja sen emää, Seppälä muistuttaa.

Tärkeintä olisi, ettei tammaa tai varsaa eristettäisi kokonaan yksin.

– Kun eläimellä on stressiä, lajitoverin seura on vielä tavallistakin tärkeämpää. Ihmisen on helppo ajatella, että kun hevonen eristetään laumasta, eikä varsa näe emäänsä, se alkaa toimia ihmisen kanssa. Mutta varsan koulutettavuus ei kärsi millään tavalla, jos se saa viettää aikaa emänsä kanssa. Ihmispuolellakin on todettu, että oppimiseen tarvitaan perusturvallisuudentunnetta. Sama pätee hevosiin ja moniin muihinkin eläimiin, Seppälä sanoo.

varsa imee maitoa, lähikuva

Luonnossa tamma alkaa rajoittaa imemistä noin puolen vuoden kohdalla. Varsa saa kuitenkin kasvaa tamman rinnalla, missä se oppii myös tärkeitä sosiaalisia taitoja. Kuva: Rebecca Scholz/Pixabay

Varsan kasvua ensimmäisen vuoden aikana ei kannattaisi häiritä

Seppälä muistuttaa, että vaikka kuuden kuukauden vieroitusikä on edelleen hevosalalla yleinen käytäntö, yhä useampi vieroittaa varsan jo nyt myöhemmin.

– Toivon, että tällaiset hyvät käytännöt vieroitustilanteissa leviäisivät laajemmin hevosalalle.

Erilaiset suolisto-ongelmat ovat nykyisin varsin yleisiä sekä harraste- että kilpahevosilla. Voisiko myöhäisempi vieroitusikä pienentää riskiä myös myöhemmin esiintyviin ruoansulatukseen liittyviin ongelmiin? Tästä tutkimukset eivät anna Seppälän mukaan vielä viitteitä.

– Ensimmäisen vuoden aikana hevosen kasvu on kuitenkin niin kovaa, että kaikki häiriötekijät aiheuttavat siihen riskejä. Olisi kaikkien etu, että varsan ensimmäinen elinvuosi sujuisi mahdollisimman stressittömästi ja sujuvasti, hän sanoo.

Juttua on muokattu 26.4.2024 klo 18.55. Juttuun on lisätty lähdeluettelo.

i

Artikkelissa on käytetty myös mm. seuraavia lähteitä.:

Connysson, M. 2018. Physiological responses in trained Standardbred horses to forage diets, transport and
housing. Swedish University of Agricultural Sciences Uppsala.
https://pub.epsilon.slu.se/15291/7/connysson_m_180201.pdf?fbclid=IwAR1gJRS_YNHC2aR3MAqGt5Nb74TUM
6_pINs3-aqyhosA1zxx8-H9B95KEGo

Frape, D. 2010. Equine Nutrition and Feeding (4. painos). Wiley-Blackwell. 498s.

Harris, P.A., Ellis, A.D., Fradinho, M.J., Jansson, A., Julliand, V., Luthersson, N., Santos, A.S., Vervuert, I. 2017.
Review: Feeding conserved forage to horses: recent advances and recommendations, Animal, Volume 11, Issue
6. https://doi.org/10.1017/S1751731116002469.

Jokisalo, J., 2019. Jonna Jokisalon luento Hevoset 2019 messuilla hevosen mahahaavasta ja sen hoidosta.
Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=7C-IUCLmViA

Krueger, K., Esch, L., Farmer, K., & Marr, I., 2021. Basic Needs in Horses?-A Literature Review. Animals : an open
access journal from MDPI, 11(6), 1798. https://doi.org/10.3390/ani11061798

Lesté-Lasserre, C. 2020. Researchers Question Artificial Weaning. Equitation Science, Horse Welfare,
Reproduction & Breeding. https://horsesandpeople.com.au/researchers-question-artificialweaning/?fbclid=IwAR2lpJx45ETpu-T8rCw5WGd5ZEECSzWUGMjc8S4JDE5xwTKuZpLD4MZsjnE

McGreevy, P. D., Cripps, P. J., French, N. P., Green, L. E., & Nicol, C. J., 1995. Management factors associated with
stereotypic and redirected behaviour in the Thoroughbred horse. Equine veterinary journal, 27(2), 86-91.

Mc Greevy, A. 2004. Equine behaviour. https://doi.org/10.1016/B978-0-7020-2634-8.X5001-1

Ruet, A., Arnould, C., Levray, J., Lemarchand, J., Mach, N., Moisan, M. P., … & Lansade, L. 2020. Effects of a
temporary period on pasture on the welfare state of horses housed in individual boxes. Applied Animal Behaviour
Science, 228, 105027.

Saastamoinen, M. 2023. Feeding Management of Foals and Growing Horses. Springer. 127s.

Waran, N.K., Clarke, N. Farnworth, M. 2008. The effects of weaning on the domestic horse (Equus caballus),
Applied Animal Behaviour Science, Volume 110, Issues 1–2, Pages 42-57,
https://doi.org/10.1016/j.applanim.2007.03.024.

Young, A. 2019. The Regents of the University of California. https://ceh.vetmed.ucdavis.edu/healthtopics/equine-gastric-ulcer-syndrome

Skip to content