Artikkelit

Talviruokinnan lopettaminen on linnuille sokki

Jos vesilintuja ruokitaan kesäisin ja syksyisin, syntyy sorsapopulaatioita, jotka eivät muuta, koska ne osaavat odottaa ruokaa. Talviruokintaa ei kuitenkaan pidä lopettaa, jos linnut ovat siihen kerran tottuneet.
19.03.2024 Tiina Sormunen 7 min
Talvehtiviin vesilintuihin ei suhtauduta kaikkialla suopeasti. Kuva: Pixabay
Jos vesilintuja ruokitaan kesäisin ja syksyisin, syntyy sorsapopulaatioita, jotka eivät muuta, koska ne osaavat odottaa ruokaa. Talviruokintaa ei kuitenkaan pidä lopettaa, jos linnut ovat siihen kerran tottuneet.
19.03.2024 Tiina Sormunen 7 min

Moni kaupunki on viime vuosien aikana kieltänyt tai rajoittanut sorsien talviruokintaa kaupunkialueella. Ruokinnan lopettamista on perusteltu pääasiassa ympäristöhaitoilla, tautiriskeillä sekä jyrsijäongelmilla.

Muun muassa lintukaupunkina tunnettu Heinola liittyi helmikuun alussa sinisorsien talviruokinnan kieltäneisiin kaupunkeihin. Päätöksessään kaupunginvaltuusto linjasi, etteivät edes vapaaehtoiset saa ruokkia sorsia taajama-alueella syksystä 2024 lähtien.

SEY Suomen eläinsuojelun luonnonvaraisten eläinten asiantuntija Sonja Blom kuvailee päätöksiä lintujen osalta huonoiksi.

– Linnuille voi olla tosi iso sokki, kun yhtäkkiä ravintoa ei tulekaan sitä kautta kuin siihen on totuttu. Olisi parempi, että sellaisia populaatioita, joita on ruokittu aiemmin, ruokittaisiin niin kauan kuin populaatio on olemassa, Blom sanoo.

Leipä ei sovi linnuille

Suomeen talvehtimaan jäävien vesilintujen muuttovietittömyyden taustalla on ihmisten toiminta. Kun lintuja ruokitaan kesäisin ja syksyisin, syntyy sorsapopulaatioita, jotka eivät muuta, koska ne ovat tottuneet ruokintaan.

Blom korostaakin, ettei vesilintuja kannata ruokkia kesäisin. Silloin linnuilla riittää luonnossakin ravintoa ja ennen kaikkea oikeanlaista ravintoa.

– Kesäisin leivällä ruokkiminen on yleistä, mutta ravintoköyhällä pullalla tai leivällä ruokkimisessa on riskinsä. Kesäaikaan linnuilla on poikasia, ja niille on äärimmäisen tärkeää saada kehityskauteen sopivaa ravintoa. Leivän syöttäminen voi pahimmillaan aiheuttaa kehityshäiriöitä, ja esimerkiksi joutsenilla vääränlainen ravinto voi johtaa enkelinsiiveksi kutsuttuun kasvuhäiriöön, Blom sanoo.

Tällaisessa kasvuhäiriössä linnun siiven luut kasvavat kieroon ja siipisulat vääntyvät ylöspäin. Käytännössä lintu ei tällöin pysty lentämään.

useita sorsia jään päällä

Suomeen talvehtimaan jäävien vesilintujen muuttovietittömyyden taustalla on ihmisten toiminta. Kuva: Pixabay

Nälkäkuolema vai joukkoeutanasia?

Kesä- ja syysruokinta myös lisää Suomessa talvehtivien vesilintujen määrää, muistuttaa Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen ruokintavastaava Katja Nevalainen.

– Mitä vähemmän sorsia ruokitaan kesäisin ja syksyisin, sitä enemmän niillä on luontaista muuttohalukkuutta lähteä alueille, joilta ruokaa saa, Nevalainen täydentää.

Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys on vastannut Jyväskylässä talvehtivien vesilintujen ruokinnasta sekä siitä aiheutuvista kuluista vuosia. Tourujoen sorsiksi kutsuttuja sinisorsia talvehtii Jyväskylän Rauhalahdessa vuosittain noin 200–300 yksilöä.

Yhdistys aloittaa ruokinnan yleensä loppuvuodesta, kun järvet ja rannat jäätyvät. Vapaaehtoiset käyvät ruokkimassa sorsat kerran päivässä ja tarjoavat niille ruokaa tarpeen mukaan.

– Kauran levittämisen jälkeen ruokkija odottaa, että sorsat saavat syötyä ja ettei maahan jää mitään. Päivittäin kauraa menee vähintään 30 kiloa, Nevalainen kiteyttää.

"Emmehän me voi tappaa niitä nälkään eli niitä on pakko ruokkia. Mikä on se vaihtoehto, jos ruokintaa ei enää ole?"

Eläinsuojeluyhdistyksen lisäksi sorsia käyvät ruokkimassa yksityishenkilöt. Nevalainen ei ole kuullut, että sorsien talviruokinta herättäisi negatiivisia tunteita tai olisi tuonut ongelmia Rauhalahteen.

– Ei ole ollut tauteja, ei mitään joukkokuolemia, ja jos tällaisia tulisi, silloin miettisimme asiaa valvontaeläinlääkärin kanssa. Rottiakaan ei ole kukaan nähnyt, sorsat hoitavat paikan hyvin puhtaaksi kaurasta, hän lisää.

Nevalainen huomauttaa, että ruokinnan jatkaminen on sorsille välttämätöntä.

– Sorsanhan pitäisi muuttaa, ja nyt meillä on populaatio, joka ei osaa muuttaa. Emmehän me voi tappaa niitä nälkään eli niitä on pakko ruokkia. Mutta mikä on se vaihtoehto, jos ruokintaa ei enää ole? Katja Nevalainen kysyy.

Hän uskoo, että mikäli eläinsuojeluyhdistys luopuisi talviruokinnasta, jyväskyläläiset yksityishenkilöt pyrkisivät pitämään sorsat mahdollisimman hyvin hengissä. Jos ruokinta loppuisi kokonaan, Nevalainen näkee todennäköisimpänä vaihtoehtona sorsien joukkoeutanasian, jota eläinsuojeluyhdistys ei tue.

– Siitä tulisi varmasti paljon kuraa niskaan, jos siihen päädyttäisiin. Mutta se ei ole meidän päätöksemme vaan enemmän kaupungin ja valvontaeläinlääkärin asia. On kuitenkin eläinsuojelurikos tappaa sorsia nälkään, ja jos kukaan ei ruoki niitä, jotain on tehtävä.

Ruokinta on usein vapaaehtoisten harteilla

Kaikkialla talvehtiviin vesilintuihin ei suhtauduta yhtä suopeasti. Heinolassa vesilintuja on ruokittu 1960-luvulta saakka. Aiemmin ruokinnasta vastasi Heinolan lintuhoitola, mutta perinne katkesi, kun lintuhoitola koki, ettei ruokinta kuulu enää sen tehtäviin.

Vuosi sitten keväällä kaupunki lupasi Heinolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen perustajalle Sallamaari Simpaselle, että kaupunki ottaa vastuun sorsien talviruokinnasta. Marraskuussa pakkasten saavuttua Simpanen kuitenkin huomasi, että sorsat oli jätetty ilman ruokaa.

Simpanen tiedusteli asiaa kaupungilta sähköpostitse.

– Sain odottaa vastausta pitkään, kunnes kerrottiin, ettei kaupungilla ole ketään, joka ruokintaa hoitaisi, hän taustoittaa.

Lopulta hän alkoi itse hoitaa ruokintaa.

Tänä talvena sorsien ruokinnasta on vastannut Heinolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisten rinki. Neljän hengen porukka on käynyt ruokkimassa sorsia joka päivä aamulla ja iltapäivällä. Linnuille syötettävän kauran yhdistys on saanut lahjoituksena. Ruokittavia sinisorsia on noin 300.

– Olemme todella kiitollisia lahjoittajille. On ollut hienoa huomata, että tämä asia on koskettanut tosi monia heinolalaisia, Simpanen kiittelee.

Ruokintaan Simpanen on kysynyt neuvoja muun muassa Lahdesta, jossa kaupungin ympäristöpalvelut avustaa lintuharrastajia ruokintamateriaalien hankinnassa.

"Sain odottaa vastausta pitkään, kunnes kerrottiin, ettei kaupungilla ole ketään, joka ruokintaa hoitaisi."

Heinolassa vapaaehtoiset jatkavat sorsien ruokintaa vielä ainakin maaliskuun ajan. Huhtikuussa, kun linnut alkavat löytää ravintoa luonnostakin, ne eivät tarvitse enää tukiruokintaa.

Ensi talvena ruokinnan jatkuminen uhkaa kuitenkin loppua.

Heinolassa ruokintakieltoa puoltanut Heinolan lintuhoitolan päällikkö Tuuli-Susanna Salmi kirjoitti kaupungille osoittamassaan lausunnossa, että lajia palvelisi se, että muuttovietittömät yksilöt poistuvat populaatiosta. Mahdollista yksittäisten lintuyksilöiden nälkäkuolemaa Salmi luonnehti surulliseksi.

Simpanen pitää lausuntoa asiattomana. Hän aikoo myös jatkaa sorsien talviruokintaa.

– Faktaa on, ettemme tule jättämään lintuja nälkään, Simpanen toteaa.

Heinolan seudun eläinsuojeluyhdistys on tekemässä valituksen hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston päätöksestä yhdessä toisen yhdistyksen kanssa.

i
Vesilintujen ruokinta kesällä on yleensä tarpeetonta tai jopa haitallista
  • Ruoki vesilintuja ainoastaan talvella, jolloin ne eivät saa luonnosta ravintoa.
  • Sopivaa ruokaa on esimerkiksi liotettu kaura.
    Muista huolehtia ruokintapaikan siisteydestä, äläkä vie linnuille liikaa ruokaa.
  • Jos aloitat talviruokinnan, älä lopeta sitä kesken.
  • Älä ruoki lintuja kesäisin ja syksyisin. Tällöin linnut löytävät oikeanlaista ravintoa luonnosta.

 

Lähde: SEY Suomen eläinsuojelun luonnonvaraisten eläinten asiantuntija Sonja Blom.

Skip to content