Presidentiksi eläinten hyvinvoinnin puolestapuhuja?

Pekka Haavisto (sitoutumaton): ”Presidentti on arvojohtaja. Omilla arvoilla, omilla elämäntavoilla ja omalla esimerkillä voi tasavallan presidenttinä vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin ja siitä käytävään keskusteluun. Kampanjani yhteydessä vierailin myös löytöeläintalolla, jossa keskustelimme eläinsuojelun kysymyksistä.

Presidentin johtamaan ulkopolitiikkaan kuuluvat myös kauppasuhteet. Solmittavissa kauppasopimuksissa on otettava huomioon eläinten oikeuksien toteutuminen kumppanimaissa. EU:n eläinten oikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä pidetään yhtenä maailman edistyneimmistä, mutta siinäkin on puutteita.”

Alexander Stubb (Kokoomuksen presidenttiehdokas): ”Presidentti voi nostaa keskusteluun yhteiskunnallisia epäkohtia. Rakastan eläimiä. Eläinten kaltoinkohtelu on asia, joka ei kuulu sivistysyhteiskuntaan.”

SEY vaatii epäeettisen ja taloudellisesti kannattamattoman turkistarhauksen mahdollisimman nopeaa alasajoa. Pandemiariski tekee tarhauksen jatkamisesta erityisen vastuutonta. Asenneilmapiiri on jo pitkään kääntynyt turkistarhausta vastaan, kun kuluttajat ovat ymmärtäneet tarhauksen epäeettisyyden. Eläinten kasvattamista huonoissa oloissa niiden turkkien takia ei enää pidetä hyväksyttävänä. Sekä tuoreen Eurobarometrin että Taloustutkimuksen gallupin mukaan vain 13 prosenttia suomalaisista antaisi turkistarhauksen jatkua nykyisellään.

Pekka Haavisto: ”Turkistarhaus on mielestäni menneisyyden ala sekä taloudellisen kestävyyden että eettisyyden näkökulmasta. Eläinsuojelukysymyksillä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi painoarvo kuluttajien tehdessä valintojaan. Valtaosa suomalaisista kannattaa turkistarhauksen lopettamista. Turkistarhaukseen kohdistuu myös maailmalla entistä kriittisempiä kysymyksiä, myös terveysturvallisuuteen liittyen. Ruotsi on jo päättänyt luopua turkistarhauksesta siirtymäajalla. Mielestäni yhteiskunnan tulisi korvata täysimääräisesti turkistarhoille kustannukset siirtymisestä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin.”

Alexander Stubb: ”Uskon, että suhtautumisemme eläimiin tulee muuttumaan tämän vuosisadan aikana. Turkistarhausta koskevaan keskusteluun on mielestäni rakennettu vastakkainasettelu, joka estää järkevien ratkaisujen löytymistä. Nopeana toimena turkiseläinten hyvinvointia olisi pystyttävä parantamaan. Jos turkistarhaus lopetetaan, se tulisi tehdä hallitusti pitkällä siirtymäajalla ja turkistarhaajille olisi varmistettava asianmukainen kompensaatio.”

Ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannosta. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäisen ruoan tuotanto. Maatalous on myös suurin Itämeren rehevöitymiseen vaikuttava tekijä Suomessa. Lihan- ja maidontuotannolla on tässä iso rooli, sillä noin 70 prosenttia Suomen peltoalasta käytetään eläinpohjaisen ravinnon tuottamiseen.

SEYn mielestä eläinperäisten tuotteiden kulutusta on vähennettävä merkittävästi eläinten hyvinvointi- ja ympäristösyistä. Kotimaisen kasviperäisen ruoan tuotantoa on vahvistettava ja tuettava, ja eläinperäisen ruoan kulutusta on rajoitettava muun muassa tukipolitiikan ja verotuksen keinoin.

Pekka Haavisto: ”Eläinten hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja ympäristön tila korostuvat yhä enemmän kuluttajien arvoissa ja tuovat kilpailuetua. Kasvipohjaisten proteiinien maailmanmarkkina kasvaa kovaa vauhtia. Suomi voisi olla edelläkävijä uusien kasviproteiinien kehittämisessä ja viemisessä maailmalle.

Eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Siksi on tärkeää vahvistaa kotimaista kasviperäisen ruoan tuotantoa ja vähentää lihan kulutusta merkittävästi. Myös tuotantoeläinten elinoloihin tulee kiinnittää enemmän huomiota.”

Alexander Stubb: ”Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikkein keskeisintä on energiantuotannon päästöjen merkittävä vähentäminen esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisella nykyistä nopeammalla tahdilla. Suurin huomio on keskitettävä suuriin ongelmiin ja mieluiten siten, että toimien hyväksyttävyys ihmisten silmissä säilyy.”

EU:n yhteisen Lissabonin sopimuksen mukaan eläimet ovat tuntevia, mikä on huomioitava esimerkiksi niiden hoidossa ja pito-olosuhteissa. SEY kannattaa perustuslain uudistamista siten, että eläinten perusoikeudet tulevat lakiin kirjatuksi. Lisäksi eläinten perustuslailliset oikeudet tulee ottaa huomioon kaikessa alemman tason lainsäädännössä sekä myös EU-tasolla.

Pekka Haavisto: ”Suomessa kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamiseksi perustuslakiin keräsi tarvittavan määrän nimiä elokuussa 2023 ja siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Periaatteellisella tasolla olisi hyvä, että eläinten oikeudet tunnustettaisiin aina perustuslain tasolla asti. Samalla tulee konkreettisesti edistää eläinten hyvinvointia muulla lainsäädäntötyöllä ja EU-tason sääntelyyn vaikuttamalla.”

Alexander Stubb: ”Eläinten oikeudet voidaan ainakin toistaiseksi riittävällä tavalla turvata tavanomaisen lainsäädännön kautta. Kuten aiemmin totesin, uskon, että suhtautumisemme eläimiin tulee muuttumaan tämän vuosisadan aikana.”

Pekka Haavisto: ”Olen itse ollut melkein koko elämäni kasvissyöjä. Lapsena minua istutettiin monta kertaa koulun ruokalassa ja odotettiin, että olisin syönyt lautasen tyhjäksi. Onneksi nykyään kasvissyöjät huomioidaan paljon paremmin kouluissa, ja kasvisruoan laatu on myös parantunut merkittävästi noista vuosista.”

Alexander Stubb: ”Pyrin välttämään sellaisia tuotteita, joiden tuotantoon liittyy ongelmia esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin kannalta.”

Pekka Haavisto: ”Eläimet ovat osa yhteistä planeettaamme siinä missä ihmisetkin. Luontokadon osalta olen erittäin huolissani myös sukupuuton uhan alla olevista eläinlajeista. Olemme jo menettäneet liian monta lajia.

Meillä on silloin tällöin ollut puolisoni Antonion ystävien koiria hoidossa. On ollut berninpaimenkoiraa ja bischon friseetä. Myös naapurin Bob-kissa löysi taitavasti reitin jääkaappimme ovelle hyvin oma-aloitteisesti.”

Alexander Stubb: ”Meillä on kaksi kissaa, Milo ja Nala. Hankimme ne vuonna 2016 eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Yhteinen tekemisemme on pääosin makoilua sohvalla. Ajattelin olevani enemmän koiraihminen mutta jäin kotona vähemmistöön, kun asiasta päätettiin. Hyvä näin, koska minusta on tullut kissafani. Aiemmin perheessämme on ollut marsuja ja kilpikonna.”