Onko tuleva presidentti eläinten ystävä?

Mika Aaltola (sitoutumaton): ”Ihmiskunnan sisäiset suhteet ovat entistä tulehtuneempia. Samoin on laita ihmiskunnan ulkorajan suhteen. Suhteemme luontoon ja eläimiin on kärjistynyt, mikä näkyy esimerkiksi pandemioissa, luontokadossa ja ilmastonmuutoksessa. Ihmiskunnan sisäisten ja ulkoisten rajojen tulehtuminen liittyy myös toisiinsa ja johtaa helposti hyvin negatiiviseen kierteeseen. Presidentin on hyvä korostaa luonnon ja eläinten kanssa sopusoinnussa elämistä, kestäviä käytäntöjä.”

Li Andersson (Vasemmistoliiton presidenttiehdokas): ”Presidenttiä pidetään Suomessa arvojohtajana, mistä syystä presidentin suhtautumisella eläinten oikeuksiin on myös suuri merkitys. Presidenttinä pitäisin itsekin aihetta esillä puhumalla eläinten hyvinvoinnin puolesta. Pyrkisin johtamaan esimerkillä tarjoamalla vierailleni kasvisruokaa ja edistämällä eläinystävällisiä hankintoja sekä päätöksiä laajemmin.”

Pekka Haavisto (sitoutumaton): ”Presidentti on arvojohtaja. Omilla arvoilla, omilla elämäntavoilla ja omalla esimerkillä voi tasavallan presidenttinä vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin ja siitä käytävään keskusteluun. Kampanjani yhteydessä vierailin myös löytöeläintalolla, jossa keskustelimme eläinsuojelun kysymyksistä.

Presidentin johtamaan ulkopolitiikkaan kuuluvat myös kauppasuhteet. Solmittavissa kauppasopimuksissa on otettava huomioon eläinten oikeuksien toteutuminen kumppanimaissa. EU:n eläinten oikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä pidetään yhtenä maailman edistyneimmistä, mutta siinäkin on puutteita.”

Olli Rehn (Keskustan presidenttiehdokas, sitoutumaton): ”Eduskunnan rooli on päättää asiaan liittyvästä sääntelystä. Presidentin osa on muistuttaa, että luonto on ihmisen ja Suomen kumppani, jota on syytä arvostaa ja kunnioittaa teoissa sekä sääntelyssä.”

Alexander Stubb (Kokoomuksen presidenttiehdokas): ”Presidentti voi nostaa keskusteluun yhteiskunnallisia epäkohtia. Rakastan eläimiä. Eläinten kaltoinkohtelu on asia, joka ei kuulu sivistysyhteiskuntaan.”

Jutta Urpilainen (Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas): ”Presidentti on arvojohtaja, hän voi ohjata julkista keskustelua tai nostaa siihen aiheita harkituilla puheenvuoroilla.”

Mika Aaltola: ”Turkistarhaus on kiellettävä ja sen elinkeinon harjoittajille on tarjottava korvaus sekä tukea muihin elinkeinoihin siirtymisestä. Turkistarhauksesta on siirrytty pois jo kymmenissä EU:n jäsenmaissa. Tässä kysymyksessä Suomen kannattaa seurata muiden linjaa. Tulleja muualla tuotetuille turkistuotteille tulee korottaa EU-tasolla. Turkistarhauksen kieltäminen on ajankohtaista. Elinkeinon lopettamisesta on maksettava korvaus ja siirryttävä kestävämpien elinkeinoihin. Sinällään kannatan maaseudun elinkeinoja elinvoimaisena pitämistä.”

Li Andersson: ”Kannatan turkistuotannon kieltoa. Turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, joka perustuu villieläinten pitämiseen täysin luonnottomissa oloissa häkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen elämään. Eläimille aiheutetaan kärsimystä pelkästään ihmisten luksuskulutustuotteiden valmistamisen vuoksi. Lisäksi se on kannattavuusvaikeuksien kanssa kamppaileva ala, johon liittyy uusien viruspandemioiden riski. Turkistarhaus on kiellettävä ja tarhaajien siirtymistä muille elinkeinon aloille on tuettava.”

Pekka Haavisto: ”Turkistarhaus on mielestäni menneisyyden ala sekä taloudellisen kestävyyden että eettisyyden näkökulmasta. Eläinsuojelukysymyksillä tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi painoarvo kuluttajien tehdessä valintojaan. Valtaosa suomalaisista kannattaa turkistarhauksen lopettamista. Turkistarhaukseen kohdistuu myös maailmalla entistä kriittisempiä kysymyksiä, myös terveysturvallisuuteen liittyen. Ruotsi on jo päättänyt luopua turkistarhauksesta siirtymäajalla. Mielestäni yhteiskunnan tulisi korvata täysimääräisesti turkistarhoille kustannukset siirtymisestä kestävämpiin tuotteisiin ja tuotantotapoihin.”

Olli Rehn: ”Ihmisten arvojen ja asenteiden muuttuessa turkistarhaus on hiipumassa ilman varsinaisia kieltojakin. Moni turkistarhaaja toivoo saavansa taloudellista turvaa elinkeinon hallittuun alasajoon. Alan toimijoille on turvattava oikeudenmukainen siirtymä uuteen toimeentuloon. Samalla on huomioitava se, että turkistarhaus on hyvin keskittynyttä alueellisesti. Valtiovallan on tuettava niitä paikkakuntia, joissa turkistarhaus on ollut merkittävä elinkeino.”

Alexander Stubb: ”Uskon, että suhtautumisemme eläimiin tulee muuttumaan tämän vuosisadan aikana. Turkistarhausta koskevaan keskusteluun on mielestäni rakennettu vastakkainasettelu, joka estää järkevien ratkaisujen löytymistä. Nopeana toimena turkiseläinten hyvinvointia olisi pystyttävä parantamaan. Jos turkistarhaus lopetetaan, se tulisi tehdä hallitusti pitkällä siirtymäajalla ja turkistarhaajille olisi varmistettava asianmukainen kompensaatio.”

Jutta Urpilainen: ”Turkisala supistuu nopeaa vauhtia, mikä heijastelee maailman ja asenteiden muutosta. Uskon, että turkistarhaus tulee Suomessa loppumaan, mutta alasajon tulee tapahtua asteittain ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Olisi tärkeää työskennellä sen eteen, että alasajo tapahtuisi hallitusti EU:n tasolla ja turkisten tuottaminen ja kauppa kielletään koko unionin alueella.”

Mika Aaltola: ”Eläinten hyvinvointiin on syytä kiinnittää tarkkaa huomiota, mutta samalla maassa on elinkeinonharjoittamisen vapaus. Ilmastopoliittiset toimet ovat tärkeitä, mutta niitä ei saa törmäyttää maaseudun perinteisten elämänmuotojen kanssa. En usko, että tämä olisi järkevä ilmastotoimi. Eläimet kuuluvat ihmisyhteisöihin, kunhan käytännöt ovat kestäviä.”

Li Andersson: ”Eläinteollisuuden päästöt ovat mittavia. Olemme tilanteessa, missä kaikkia päästöjä on rajoitettava ilmastokriisin ehkäisemiseksi. On perusteltua, että tuotantoeläinten määrää lasketaan pitkällä tähtäimellä. On syytä huomioida, että eläinteollisuuden massiivinen laajentuminen viimeisinä vuosikymmeninä on vienyt elintilaa eläinlajeilta luonnossa, ja on siis myös vähentänyt muiden eläinten määrää maailmassa.”

Pekka Haavisto: ”Eläinten hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja ympäristön tila korostuvat yhä enemmän kuluttajien arvoissa ja tuovat kilpailuetua. Kasvipohjaisten proteiinien maailmanmarkkina kasvaa kovaa vauhtia. Suomi voisi olla edelläkävijä uusien kasviproteiinien kehittämisessä ja viemisessä maailmalle.

Eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat noin kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Siksi on tärkeää vahvistaa kotimaista kasviperäisen ruoan tuotantoa ja vähentää lihan kulutusta merkittävästi. Myös tuotantoeläinten elinoloihin tulee kiinnittää enemmän huomiota.”

Olli Rehn: ”Lemmikki- ja kotieläinten määrä riippuu ennen kaikkea ihmisten omista valinnoista. Ilmaston puolesta voidaan näissä asioissa toimia monin tavoin. Arvostan sitä, että ruoantuotannossa ponnistellaan voimakkaasti ilmastokuormituksen keventämiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Samaten kunnioitan sitä, että moni suomalainen huomioi ilmastokysymykset ruokavaliossaan.”

Alexander Stubb: ”Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikkein keskeisintä on energiantuotannon päästöjen merkittävä vähentäminen esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisella nykyistä nopeammalla tahdilla. Suurin huomio on keskitettävä suuriin ongelmiin ja mieluiten siten, että toimien hyväksyttävyys ihmisten silmissä säilyy.”

Jutta Urpilainen: ”Olisi hyvä panostaa kasvipohjaiseen ja luonnonmukaiseen ruoantuotantoon sekä ilmastosyistä että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Toimiva ruokajärjestelmä on turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys, siksikin kotimaisuusaste on hyvä pitää korkeana. Maatalouden tulee pohjata kestävään kasvuun, ja vastata siten tulevaisuuden haasteisiin. Ruokaketjun tulee olla ekologisesti ja eettisesti oikeudenmukainen työntekijän, tuottajan, eläinten, ympäristön ja kuluttajien kannalta.

Lemmikkieläinten kohdalla kysymys on moniulotteinen, lemmikki voisi esimerkiksi parantaa merkittävästi ihmisen elämänlaatua. Lemmikkien määrän rajoittamisen sijaan keskittyisin varmistamaan lemmikkien hyvän ja asianmukaisen kohtelun, jota voidaan edistää lakiteitse ja joka ei valitettavasti aina toteudu.”

Mika Aaltola: ”Eläinten huono kohtelu riipaisee aina sydäntäni. Hyvien käytäntöjen tason nosto lainsäädännöllä ja asetuksilla on hyvä keino pitää yllä yhteisiä luonto- ja eläinarvoja.”

Li Andersson: ”Kyllä, mielestäni eläimet on saatava mukaan osaksi Suomen perustuslakia. Tämä mahdollistaa eläinten hyvinvoinnin turvaamisen lainsäädännöllä. Nykyinen lainsäädäntö kaventaa eläinten hyvinvointia eikä takaa lajille ominaisen elämän mahdollisuuksia.”

Pekka Haavisto: ”Suomessa kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamiseksi perustuslakiin keräsi tarvittavan määrän nimiä elokuussa 2023 ja siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Periaatteellisella tasolla olisi hyvä, että eläinten oikeudet tunnustettaisiin aina perustuslain tasolla asti. Samalla tulee konkreettisesti edistää eläinten hyvinvointia muulla lainsäädäntötyöllä ja EU-tason sääntelyyn vaikuttamalla.”

Olli Rehn: ”Nykyinen perustuslaki on tulossa keski-ikään, ja sen mahdollisia päivitystarpeita on syytä arvioida laajemmin tällä vuosikymmenellä. Siinä yhteydessä on hyvä harkita, minkälainen kirjaus luonnon ja eläinten osalta voisi olla osa perustuslain laajempaa päivitystä.”

Alexander Stubb: ”Eläinten oikeudet voidaan ainakin toistaiseksi riittävällä tavalla turvata tavanomaisen lainsäädännön kautta. Kuten aiemmin totesin, uskon, että suhtautumisemme eläimiin tulee muuttumaan tämän vuosisadan aikana.”

Jutta Urpilainen: ”Eläinten asemaa lainsäädännössä tulee tarkastella huomioiden uusin eläintieteellinen tutkimustieto koskien muun muassa eläinten kykyjä ja tunteita. Suomen lainsäädännössä suhteessa eläinten asemaan on varmasti parantamisen varaa. Eläinten hyvä kohtelu ja lajinmukainen käyttäytyminen pitäisi pyrkiä takaamaan esimerkiksi valvonnan resursseja ja eläinlääkäreiden koulutuspaikkoja lisäämällä. En ota toistaiseksi kantaa siihen pitäisikö eläinten oikeuden kirjata perustuslakiin. Odotan, että eduskuntaan edenneen, aihetta koskevan kansalaisaloitteen käsittelyssä varmasti nousee esiin painavia näkökulmia.”

Mika Aaltola: ”Pyrimme käyttämään kestävällä tavalla tuotettuja ja kehitettyjä tuotteita. Eläinten asia on usein mielessäni.”

Li Andersson: ”Olen ollut kasvissyöjä 19-vuotiaasta lähtien. Vältän muutenkin eläinperäisten tuotteiden kuluttamista.”

Pekka Haavisto: ”Olen itse ollut melkein koko elämäni kasvissyöjä. Lapsena minua istutettiin monta kertaa koulun ruokalassa ja odotettiin, että olisin syönyt lautasen tyhjäksi. Onneksi nykyään kasvissyöjät huomioidaan paljon paremmin kouluissa, ja kasvisruoan laatu on myös parantunut merkittävästi noista vuosista.”

Olli Rehn: ”Siltä osin kun eläinperäisiä tuotteita käytän, suosin kansainvälisellä mittapuulla korkeilla standardeilla tuotettuja eläinperäisiä tuotteita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kotimaisuuden korostamista. Pyrin kulutuksessani kohtuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.”

Alexander Stubb: ”Pyrin välttämään sellaisia tuotteita, joiden tuotantoon liittyy ongelmia esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin kannalta.”

Jutta Urpilainen: ”Kulutan harkiten ja olen kiinnostunut hankkimieni hyödykkeiden alkuperästä.”

Mika Aaltola: ”Meillä on kolme koiraa. Sandra, Ronja ja Sylvi. Kaikki omia rakkaita persooniaan. He liikkuvat mukanamme ja ovat ottaneet lapsen hyvin vastaan. Tunnemme hyvin myös kotiseudun muut koirat. Minulla on aina ollut joko koira tai kissa, koko elämäni ajan. Ihmisen parhaita ystäviä.”

Li Andersson: ”Suhtaudun myötätunnolla kaikkiin eläimiin, niin esimerkiksi tuotantoeläimiin kuin myös lemmikkeihin. Kaikkien eläinten perustavat oikeudet tulisi varmistaa.”

Pekka Haavisto: ”Eläimet ovat osa yhteistä planeettaamme siinä missä ihmisetkin. Luontokadon osalta olen erittäin huolissani myös sukupuuton uhan alla olevista eläinlajeista. Olemme jo menettäneet liian monta lajia.

Meillä on silloin tällöin ollut puolisoni Antonion ystävien koiria hoidossa. On ollut berninpaimenkoiraa ja bischon friseetä. Myös naapurin Bob-kissa löysi taitavasti reitin jääkaappimme ovelle hyvin oma-aloitteisesti.”

Olli Rehn: ”Olen eläinrakas ihminen. Ilonamme oli vuosikausia mäyräkoiramme Sessi, joka oli itsepäinen mutta fiksu ja suloinen perheenjäsen. Vaimoni Merja kutsui meidän ja Sessin yhteisiä kävelylenkkejä ”tappijalkaterapiaksi”. Sessi eli 15-vuotiaaksi ja kuoli kohta kolme vuotta sitten. Kolmen vuoden suruajan jälkeen odotamme uutta mäyräkoiraa, joka on sovittu hankittavaksi keväällä syntyvästä pentueesta.”

Alexander Stubb: ”Meillä on kaksi kissaa, Milo ja Nala. Hankimme ne vuonna 2016 eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Yhteinen tekemisemme on pääosin makoilua sohvalla. Ajattelin olevani enemmän koiraihminen mutta jäin kotona vähemmistöön, kun asiasta päätettiin. Hyvä näin, koska minusta on tullut kissafani. Aiemmin perheessämme on ollut marsuja ja kilpikonna.”

Jutta Urpilainen: ”Arvostan kaikkea elollista ja pyrin välittämään samaa arvostusta eteenpäin lapsilleni. Ajattelen, että minun ja muiden kuluttajien pitää pystyä saamaan avoimesti tietoa eläinten käytöstä ja kohtelusta arvoketjuissa, ja että lainsäätäjillä on velvollisuus ottaa päätöksenteossa huomioon paras saatavissa oleva tutkimustieto ja eläinten oikeudet.”

*Juttua on päivitetty 4.1. klo 13.15.: Lisätty Mika Aaltolan vastaukset.
* Juttua on päivitetty 8.1. klo 18.47. Artikkelissa luki aiemmin, että Pekka Haavisto olisi Vihreiden presidenttiehdokas (sitoutumaton). Haavisto on sitoutumaton, ja Vihreät on ilmoittanut tukevansa häntä vaaleissa.
* Juttua on päivitetty 22.1. klo 18.33: Artikkelissa luki aiemmin, että Alexander Stubb olisi Kokoomuksen presidenttiehdokas, sitoutumaton. Sitoutumaton-merkintä on poistettu tekstistä, sillä Stubb on Kokoomuksen presidenttiehdokas.